tekee itsestään vihatun, koska pelkää rakkautta ja päästää ketään lähelle. Hän kokee olevansa eheä ja tuntevansa itsensä ja sitä kautta osaavansa rakastaa muita. Tosiasiassa hän haluaa pitää rakkauden loitolla. Hän antaa itsestään kuvan vahvasta, empaattisesta ja ymmärtävästä ihmisestä silti hänellä ei ole hajuakaan mitä sana empaattisuus käytännössä tarkoittaa.
Hän haluaa loukata, koska kokee että häntäkin on loukattu, kostaa koska hänen sisällään asuu viha ja katkeruus. Hänen mielestään rakkautta ei ole olemassakaan, eikä ketään muuta kannata rakastaa kuin itseään sillä rakkaus voi vaikka SATUTTAA.
Hän väittää, että rakkautta ei tarvita mihinkään se on naistelehtien höpöhöpö juttuja, joilla rakkautta myydään ja kaupataan.
Kysymys kuuluu: Eikö tälläinen ideologia ole narstinen ja vain narsisti voi ajatella noin nuivasti rakkaudesta.
Hän haluaa loukata, koska kokee että häntäkin on loukattu, kostaa koska hänen sisällään asuu viha ja katkeruus. Hänen mielestään rakkautta ei ole olemassakaan, eikä ketään muuta kannata rakastaa kuin itseään sillä rakkaus voi vaikka SATUTTAA.
Hän väittää, että rakkautta ei tarvita mihinkään se on naistelehtien höpöhöpö juttuja, joilla rakkautta myydään ja kaupataan.
Kysymys kuuluu: Eikö tälläinen ideologia ole narstinen ja vain narsisti voi ajatella noin nuivasti rakkaudesta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
En tiedä mitä sanoa. Tekstisi kertoo sinusta paljon enemmän kuin minusta koskaan.
Siitä huolimatta - koska olen pitkä- ja oikeamielinen ihminen oion vieläkin sinun virheellisiä väittämiäsi - kuten jo edellä sanoin epärehellisyytesi on kuvottavaa.
En ole MISSÄÄN - KOSKAAN väittänyt, ettei rakkautta tarvita tai että se on PELKÄSTÄÄN naisten lehtien höpöhöpöjuttuja - nämä ovat SINUN VÄITTÄMIÄSI minun mielipiteistäni, jotka ovat siis tahallisesti vääristeltyjä. (syitä voi vain arvailla)
Etsikäämme siis joku toinen kirjoittaja palstalta, joka allekirjoittaa lottiksen suutuspäissään tekemän aloituksen; minä en sen sisältöä allekirjoita omaksi käsityksekseni.
Minun käsitykseni asiasta ei ole muuttunut. Kirjoitin aiemmin, että ihmisen pitää tuntea itsensä ennen kuin hän voi rakastaa - edes itseään. On aikamoinen vääristely saada siitä tuo, mitä aloituksessa väitetään.
Mitä tarkoitat minun epärehellisyydelläni, missä kohtaa olen ollut epärehellinen ja ketä kohtaan? En oikein päässyt jyvälle miksi sanot minun "epärehellisyyteni olevan kuvottavaa" Aloita vaikka kertomalla ensin tuo, niin minäkin tahdon oikaista näitä sinun virheellisiä käsityksiäsi minusta.
Olet monta kertaa sanonut, että keskityt vain itsesi rakastamiseen, mutta minä mietin todella, oletko muuta koskaan tehnytkään kuin rakastanut vain itseäsi ja siksi sinua on niin vaikea lähestyä ja rakastaa. Olet luotaantyöntävä jo valmiiksi.
Turha sinun on jankata mitä aiemmin olet kirjoittanut itsensä tuntemisesta minä kyllä olen lukenut ne, mutta oletko ollenkaan jyvällä siitä mitä olen sinulle vastannut, noteeraatko sinä yleensäkään minun ajatuksiani vai hypitkö vain ylitse ja taas seuraavassa viestistäsi saan lukea samat sepustukset uudelleen. Olenkin alkanut miettiä, että sinä et oikeasti lue viestejäni tai vain sieltä täältä koska vastaat mitä sattuu.
En muista nyt tarkalleen mitä kirjoitit naistelehtien meille kertomasta höpöhöpö rakkaudesta ja niiden tuputtamasta vääristyneestä rakkaudenkuvasta, mutta palaan siihen myöhemmin.
" mutta sinun pitää aina jostain syystä päästä täysin tyrmäämään ja kumoamaan minun väitteeni tai ajatukseni."
Tuo lauseesi kertoo paremmin kuin hyvin, mistä tässä on kyse. Sinä haluat, että myötäilen sinua sataprosenttisesti. En saa olla eri mieltä, ja jos olen, aloitat tämän myllytyksen, jonka tänäänkin aloitit. Haukut minut pitkin ja poikin - ja päälle väität olevasi rakastamaan kykenevä empaattinen sielu. Ristiriidat ovat niin ilmeisiä sinussa, että on hämmästyttävää, ettet niitä itse havaitse.
En ymmärrä, miksi aina kuvittelet minun haluavan kumota tai tyrmätä? Enkö vain voi olla omaa mieltäni ja saada esittää se?
Sinä olet narsisti, muttet tiedosta sitä. Siksi et ymmärrä oman käytöksesi ristiriitoja sen kummemmin kuin vuorovaikutushäiriöitäkään. Ilman muuta kuvittelet, että syy on minussa. Et olisi narsisti, jos huomasit syyn olevan itsessäsi.
Narsismiin viittaa sekin, että sinulla ei ole selvää käsitystä siitä, miten tai mihin voit vaikuttaa toisessa ihmisessä ja mihin et. Et tunnista rajoja. Sinusta ihminen kykenee manipuloimaan toisen miten tahansa - vasten tahtoaankin. En ole hetkeen kuullut mitään näin naurettavaa ja lapsellista.
Henkinen kasvusi ei ole vielä edes silmulla, nupusta puhumattakaan, mutta toivotaan, että se joskus alkaa.....
Odotan edelleen vastausta tuohon epärehellisyyteeni, mihin sillä viittaat?
Ensinnäkin en halua, että sinä myötäilet minua, mikään ei ole kuvottavampaa kuin ihminen, joka myötäilee vailla minkäälaisia omia mielipieteitä. Haluan olla rehellinen en muuta, ja kun sanon oman mielipiteeni sinä et hyväksy sitä vaan haluat kumota sen ehdoitta ja vailla mitään puolustautumista. Et hyväksy minussa mitään muuta piirrettä kuin sen, että olen narsisti. En ole narsisti, mutta itsepäinen olen silloin kun tiedän olevani oikeassa ja tässä asiassa olen oikeassa, että rakkaus voi parantaa, se tuo parhaat puolemme esille, se eheyttää, se opettaa meitä tuntemaan itseämme, arvostamaan itseämme ja hyväksymään itsemme kaikista huonoista piirteistämme huolimatta. Ilman rakkautta emme opi ymmärtämään itseämme, emmekä muita.
Tuo on totta, kun sanot etten tunnista rajoja. Minulla on siinä opetelemista, mutta tiedän etten ole ainoa, jolla on sen asian kanssa tekemistä. Minä en pyri silti manipuloimaan ketään.
Olen täysin vapaasti antanut sinun olla sitä mieltä kuin sinä haluat, mutta oletko varma, että minä olen saanut olla omaa mieltäni? Emmehän kävisi nyt tätäkään keskustelua, jos olisin alunperin saanut olla omaa mieltäni sinun alkamatta kumoamaan heti, että olen väärässä. Nautitko sinä tästä, minusta tuntuu että saat jonkinlaista tyydytystä kuten narsistit yleensä kääntämällä omat virheesi ja vikasi minun syykseni. Olet taitava manipulaattori se täytyy myöntää, mutta et sinä minua hämää.
Henkinen kasvusi on jäänyt narsistiselle omahyväisyys asteelle, jota sinä et itse tunnista ollenkaan. Olet ehdoton, jyrkkä, tuomitseva ja järkkymätön ja haluton myöntämään olevasi missään väärässä.
Miksi haluat minulta hyväksyntää? Et voi sitä millään saada haukkumalla minut mennen tullen?
Epärehellisyydelläsi tarkoitan esim. tätä aloitusta.
On se kumma, ettei minusta kukaan muu väitä tuollaista kuin sinä. Olen tässä kuitenkin puhunut monen nimimerkin kanssa ihan sulassa sovussa - ollaan sitten oltu yhtä tai eri mieltä asioista. Jotkut toiset pystyvät antamaan tilaa - sinä et pysty.
Sinä et tunne minua lainkaan, vaikka niin kuvitteletkin. Sekin on huvittava piirre sinussa. Jos tuntisit puhuisit kyllä eri sävyyn, mutta olkoon. Minä en tarvitse sinun hyväksyntääsi. Tiedän kuka ja mikä olen ja se riittää. En määrity ulkokäsin.
Seuraavan kerran, kun luet tekstejäni tai vastaukseni sinulle - ota sellainen asenne, ettei sitä ole kirjoitettu mitätöimään mitään. Se on vain samanlainen mielipide kuin omasikin.
Osho ei imeisesti ole tuttu? Hän ilmeisemmin kuitenkin selittää, miksi meillä ei synkkaa....Minä seison näiden ajatusten takana täysin, mutta aiemmin kirjoittamastasi päätellen, sinä et usko samoin:
"On vaikeaa rakastaa todellisia ihmisiä, koska todellinen ihminen ei täytä odotuksiasi. Hänen ei ole tarkoituskaan tehdä niin. Hän ei ole olemassa täyttääkseen kenenkään odotuksia; hänen on elettävä omaa elämäänsä. Ja aina kun hän tekee jotain, mikä ei sovi sinulle tai sotii tunteitasi tai olemustasi vastaan, tilanne käy vaikeaksi."
(katkelma kirjasta "Rohkeus - elämä on vaarallista, nauti siitä" )
Tuli vaan mieleen että häviääkö noi jutut toisesta sillä että sä mitätöit ne?
Kyllä narsisti kateudessaan näin uskoo.
Tiedä sitten, onko tämä nyt sitä "positiivista" kateutta häneltä....;D
splitting ... näyttää toimivan ;)
Musta tuntuu että rakkauden on pakko olla sekä ulkoistuvaa että sisäistyvää.
Kukaan muu ei voi toteuttaa ihmisen itserakkautta itseään kohtaan kuin ihminen itse. Ulkoiset seikat voivat kuitenkin lisätä tai vähentää omanarvontunnetta. Itserakkauteen ja itsearvostukseen vaikuttaa mm hyväksyntä (äidin hyväksyvä katse antaa pienokaiselle tunteen että hän on tärkeä ja arvokas. Rakastettu)
Kenties Matti N sai motiivin itserakkauteen, ja sen myötä vastarakkauteen juuri Suskin hyväksyvän rakkauden kautta. Ehkä N on parisuhderakkaus-sidonnainen monen muun tavoin, ja sinkut pärjäävät taas oman itsensä kanssa paremmin.
Parisuhde-rakkaus on parhaimmillaan vastavuoroista ja vuorovaikutteista.
Niin...olin tuota samaa mieltä, mutta painotan kyllä järjestystä....Ensin itsetuntemus kohilleen ja sen jälkeen vasta rakastellaan....ensin itseä ja vasta sitten muita.
Miten sä koet vihan? Mistä se mielestäsi vaatii?
Mun mielestä vihaamisen edellytys on jonkun ihmisen tai jonkin asian arvostaminen ja rakastaminen. Merkityksetöntä en osaisi vihata.
Viha ja rakkaus käsikädessä toteutuu silloin kun parhaista ystävyksistä tulee pahimmat vihamiehet. Silloin ehkä vihataan sitäkin, että on toista rakastanut.
Koen vihan haluna tasoittaa vaakakupit/tilit, näin varsinkin nuorempana, kun liipasinsormi oli herkempi. Joskus voimakkaana suruna. Viimeksi koin voimatonta suruvihaa kun kuulin jokidelfiinin kuolleen sukupuuttoon lajimme toimien takia.
Henkilötason loukkauksen kautta koetun vihan poistumiseen auttaa sen asian hyväksyminen ettei itsen ulkopuolelta tuleviin herjoihin juurikaan voi vaikuttaa, jolloin niiden ei tarvitse myöskään kalahtaa (kritiikkiin suhtautuminen :) )
vähän sitä priaa kaikille teille rakkaille kirjoittelijoille
muistakaa rakastaa itseänne kuten muita
http://www.youtube.com/watch?v=AdIFQY17kV4
ihminen, joka on elänyt jonkinsortin narsistin kanssa, ei helpolla kyllä enää muita lähelle päästä, se on itsesuojelua ja elämästä selviytymistä , ei narsistista.
narsisti kostaa, hänen ilkeillä teoilla ja sanoilla on aina joku kieromerkitys, olkoon sitten vuonna 1945 hänen silmissään tehty moka, vaikka esim. se, että satuit laittamaan lasagnen päälle juustoa, kun hän haluaa ilman juustoa, mutta aina takana kiero merkitys. Opettaa tanssimaan hänen tahtiinsa alistamalla, ilkeilemällä ja lopuksi vielä syyhän on sussa, koska sä erehdyit laittamaan sitä saatanan juustoa siihen lasagnen päälle v.1945.