Moi! Tavoitteena saada 60-luvun huonokuntoinen orapihlaja-aita (yli 100 metriä) pois juuria kaivamatta. Onko jollain hyväksi todettua konstia tiedossa? Tähän asti tapahtunutta: kasvukauden alussa vetäisin moottorisahalla n. 5 cm korkeudelta aidan poikki. Myrkkyä perään (R). Viikko sitten tulitin myrkyllä uudestaan lisääntyneitä versoja. Kellertää jo kivasti... Olisi tarkoitus laittaa lauta-aita ensi kesänä tilalle. Siinä vaiheessa ei saisi enää versoja olla tiellä. Kiitos vastauksista etukäteen!
millä orapihlaja hengiltä?
ossi
1214985
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei myrkky enää mitään ole vaikuttanut kun oksat on katkaistu. Olisi pitänyt antaa tulla kunnon lehti ja sitten Roundupia niille ja odottaa muutama viikko niin olisi kuollut juurineen. Vasta senjälkeen olisi voinut sahata.
Meinaan, eikö saman asian aja lopulta se, että kun terveet orapihlajat uudistuvat kannoista versoina, jotka sitten myrkytetään pois..? On vaan paljon helpompi myrkyttää ohuita uusia versoja kuin korkeaa puolikuollutta aitaa. Uuden verson solukot johtavat ymmärtääkseni siihen samaan juuristoon.
Aita on joskus 80-luvulla edellisen omistajan toimesta "uudistettu" malliin maan tasalle ja oli jäänyt hoitamatta sen jälkeen. Rankan näköinen.
Tarkoitin sillä ettei hyödytä jälkeenpäin sitä myrkkyä heittää, että niille katkaistuille tyngille ei kannata. Odota niitä versoja ja ruiskuta niille ja anna niiden kuolla itsekseen äläkä katkaise. Silloin ne kuolevat juuria myöten. Käytä kaksinkertaista väkevyyttä suositukseen verrattuna. Suojaa käsitellessäsi iho ja hengityselimet hyvin. Tehoaineen epäillään olevan syöpää aiheuttava erään tutkimustuloksen mukaan.
Tää tulee nyt vähän post festum, mutta olisit vähän ottanu asiasta selvää ennen kuin rupesit myrkyttämään.
Orapihlaja uudistetaan just niin että se leikataan lyhyille tapeille. Sitten siten oman halun mukaan ruvetaan muotoilemaan kun se kasvanut jonkun aikaa.
Ei se alas leikkaaminne mikään väärä ratkasu ollut. Myrkytys sen sijaan oli.
Tapaus siis juontaa JUURENSA 60-luvulle, jolloin orapihlaja-aita istutettiin edellisen omistajan toimesta. Samalla istutettiin parinkymmenen koivun alue tontin kulmalle. Kun joskus 80-luvulla orapihlaja uudistettiin ruohonjuuritasolle, olivat hyvään kasvuun ehtineet koivut vahvempia. Tähän pysähtyi orapihlajan kasvu koivikon aluella (~25 metrin matkalla). Muutoinkin aidassa oli komeita reikiä. Aidan takana kulkee kylätie, jossa kohtuullinen liikenne. Ensimmäinen lapsemme (nyt puolivuotias) painelee ensi vuonna jo kovaa, joten ainoa mahdollisuus oli saada kunnollinen ja turvallinen "ainavihanta" aita (tässä tapauksessa itse tehty lauta-aita) tontin rajaksi. Noin kilometri 4 " lautaa meni! Onhan kasvava pensasaita hoidettuna kaunis näky. Joskus täytyy vaan summmata päätökseen muitakin tekijöitä kuin silmäin estetiikka tai muu sitkeä kasvinsuojeluajattelu... J.K. Komiasti kellastuu viimeisetkin versot..
Olisit kyllä voinut kysyä ennen tuota murhaa!
Mutta tehty mikä tehty!
Lannoittamalla aidasta olisi tullut aivan hyvä. Minulla on orapihlaja-aita, jonka toisessa päässä on isot vanhat koivut ja iso satavuotinen kuusi, toisessa päässä monisatavuotinen mänty. Kun aika ajoin heitän hevonlantaa juuristolle, aita voi erinomaisesti vaikka se on tässä joku vuosi sitten leikattu alas. Orapihlajan juuristo on pinnassa, kun taas koivun on syvemmällä, siksi ne eivät kovin paljon kilpaile ravinnosta.
Turha halveksia kasvinsuojelua, kyllä se on niin että paljon tuhoa saadaan aikaan eikä mikään vanha säily kun ryhdytään harkitsemattomiin toimiin. Meillä Suomessa pihakulttuuri on niin nuorta, että taloja myöten pannaan kaikki matalaksi. Sitten mennään Etelä-Eurooppaan ihailemaan vanhoja taloja ja ihania puutarhoja.
Toivottavasti kukaan ei sorru samaan kuin kyseinen kirjoittaja.
...orapihlaja-aidan murha?
Olen kiinnostunut syystä, että olen kuullut, ettei muu auta kuin kaivinkone.
Minulla sitä on koko tontin ympäri ja joskus ajattelin hävittää, mutta nyt olen alistunut hoitamaan ja nätti onkin.
jota olen katsellut aina ohi ajaessani. Oli aina niin nätisti leikattu runsaan metrin korkea. Talo vaihtoi omistajaa, yhtäkkiä huomaan puoli aitaa kadonneen, tilalla valkoinen lauta-aita. Portin toinen puoli näky nyt hävinneen myös kun tänään ajoin ohi.
Ei nyt ihan itku tullut silmään, mutt aei paljon puuttunut. Mitähän vanhat asukkaat ajattelevat? Ei heillä tietenkään ole sananvaltaa, mutta varmaan mielensä pahoittavat.
.. tässä on puhuttu orapihlajasta ja ajattelin kysyä teiltä jotka ovat leikanneet kyseisen pensaan. Milloin olette sen leikanneet syksyllä, keväällä vai kesällä. Itse olen ajatellut leikkauttaa pensaan lyhyeksi mutta en tiedä milloin olisi paras aika leikata?
suinkaan ole. Tuulikki oli bongannut väärän pihan.. Kehä 3:n ulkopuolellakin on pihapiirejä. Edellisten asukkaiden mielipide ei ollut perusteena ratkaisuumme. Itse asiassa aidan istuttanut isäntä antoi ilomielin traktori-peräkärry-yhdistelmän käyttöömme, jotta saamme kuskattua vaivattomasti (hänenkin mielestä ruman) aidan jäänteet pois. Uutta lauta-aitaa ei ole vielä asennettu paikoilleen. Ferrosulfaatilla käsittelemäni VIHERTÄVÄT elementit ovat valmiina pihakuusien lomassa pinossa odottamassa ensi vuotta, jolloin maalaan ne itse tekemälläni VALKOISELLA petrooliöljymaalilla ja asennan paikoilleensa. Zululle: todennäköisesti versoilu elinvoimaisilla kohdilla vaatii vielä toimenpiteitä. Nyt näyttää ihan kohtuulliselta, koska kertaalleen myrkytetyt versot ovat kaakaonruskeita. Toivottavasti juuristossa jyllää sama meininki. Koivikon kohdalla ei myrkkyä tarvittu (eikä hevosenkakkaa), koska maanpäällistä aidankasvua ei 80-luvun uudistuksen jälkeen siellä esiintynyt (Essi). Yritän pärjätä ilman kaivuria ja hävittää loputkin versot vielä tämän syksyn aikana. Reipasta syksyä palstan kirjoittelijoille.
paras leikkausaika lienee touko- kesäkuussa, jos leikkaa sen alas. Alasleikkauksessa jätetään runkoa 20-30 cm.
Valmiin aidan muotoiluleikkaus tehdään kai yleensä pariin otteeseen: aivan alkukesästä ja sitten heinäkuun lopulla.
"Kehä 3:n ulkopuolellakin on pihapiirejä."
Totta kai niitä on. Kehä 3:n ulkopuolella minäkin asun. Muuten, ennen kuin oli Kehä 3:sta, sanottiin Tikkurilan pohjoispuolella, ja sehän oli sikäli erilainen määritelmä, että sen eteläpuolelle jäi paljon laajempi alue kuin Kehä3:n.