Jälkikasvuni tuossa marmatti huoneensa olevan liian pieni. Mittasimme sen yhteistuumin ja saimme tulokseksi 17 m2.
Kerroin pojalle monen kantakaupunkilaisen asuvan sen kokoisessa asunnossa. Tähän on mahdutettu wc-pönttö, suihku, pesukone, keittokomero, jenkkikaappi, ranskalainen parveke, olohuone, makuuhuone, kodinhoitohuone ja eteinenkin. Ja lisäksi läppäri jolla voi rommautella netissä.
Eipä poika palannut enää asiaan. Kummallista.
Kerroin pojalle monen kantakaupunkilaisen asuvan sen kokoisessa asunnossa. Tähän on mahdutettu wc-pönttö, suihku, pesukone, keittokomero, jenkkikaappi, ranskalainen parveke, olohuone, makuuhuone, kodinhoitohuone ja eteinenkin. Ja lisäksi läppäri jolla voi rommautella netissä.
Eipä poika palannut enää asiaan. Kummallista.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Etköhän nyt vähän dramatisoi asioita, mutta tässäpä on malliksi 25 neliön kerrostaloasunto Espanjasta. Löytyy muuten kylpyammekin.
http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288486326017.html
Tuleepa vaikea opiskeluaika. Älä ainakaan osta pojalle siinä vaiheessa omaa asuntoa vaan anna kokeilla soluasumista ihan omin neuvoin. Oppii hieman maailman menosta.
Armeijan jälkeen kun lähdin opiskelemaan asuin viisi vuotta 16,65 neliön yksiössä Kalliossa. Kaikki tarvittava oli, suihku, vessa, jääkaappi, taloyhtiössä oli halpa pesutupa. Hyvin yksi mahtui, yövieraatkin mahtuivat, ei valittamista.
Tämän ajan loppumisesti on jo 15 vuotta mutta kyllä nuoruus oli ihanaa aikaa, ei siinä neliöiden puute haitannut.
Niin, eikö olekin hauskaa että jotkut itseään aikuisina pitävistä asuvat moisissa koirankopeissa tänäkin päivänä?
Niinpä. Kyllä minäkin jouduin iloisessa nuoruudessa asumaan 38 neliön yksiössä, se on pienin asunto mikä minulla on ollut, yksin asuessa se menetteli opiskelijana, olihan siinä sentään oma sauna ja parveke ja sijainti suuren kaupungin keskustassa hyvällä paikalla. Aika aikaa siis kutakin, silloin se kelpasi, mutta jos aikuisena työssä käyvänä ihmisenä asuisi tuollaisessa niin voisi ajatella että onpa siinä jotenkin asiansa ryssinyt kun noin joutuu elämään ja asumaan. Kyllä nämä 230 neliötä ja oma talo sopivat paremmin kun ikää alkaa olla jo yli 30 vuotta. Mutta "kukin taaplaa tyylillään".
Aika harva itseään aikuisena pitävä Helsingissäkään asuu alle 20 neliön asunnoissa vaikka asuisi yksin.
Kyllähän sitä yli kolmekymppinen jo vähän enemmän tilaa kaipaa.
Sitä minä selitinkin pojalle että jotkut asuvat vielä aikuisinakin ahtaissa läävissä jos eivät käy kunnolla lukiota ja muutenkin ahkeroi.
Sain siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Hyvin täräytetty! Eiköhän siinä tullut pojalle vähän miettimistä!
Kiitos. Kumpaa poikaa muuten tarkoitit?
Hups, ei saisi olla ilkeä kasarmisteille. No menköön. Otetaan me ok-porhot lasilliset xo-konjakkia sille. Lampaantalja varaavan takan eteen, punaiset valot päälle ja piukkapeppuvaimo tietää kohta miltä tuntuu kun ok-sonni astuu!
Kun täytyy takkaa jo lämmittää? Astukaa ajoissa, ennen kuin se kolmekymppinen poika tulee baarista kotiin.
Puhuinko minä takkani lämmittämisestä? Puhuinko varaavan takan, sen tuhansia kiloja painavan takan joka tuo lämpöä ja tunnelmaa kotiimme pimeinä talvi-iltoina sekä romanttista värinää alakertaamme, lämmittämisestä?
Voi voi voi... voi ihmistä.
"Lampaantalja varaavan takan eteen"
Eikös sitä kesällä parempaa paikkaa keksi, taitaa olla lyhyt toimitus?
Kuulostaa siltä, että jälkikasvusi on piloille hemmoteltu kakara. Pistäpä lapsesi soluasuntoon opiskeluajaksi, kuten useimmat ulkomailla tekevät, jopa hyvätuloiset perheet. Ulkomailla lähes kaikki opiskelijat asuvat opiskeluajan soluasunnoissa, eikä siinä tunnu olevan mitään erikoista. Monille asunto kun on pelkästään paikka jossa nukutaan yöllä ja opiskellaan, todellinen elämä on muualla. Varsinkin nuoret viihtyvät kotonaan suunnilleen ainoastaan yön, opiskeluunkin on parempia paikkoja kuin koti.
Solu on kommuuni ja kommuunissa on ...no joo.. " Monille asunto on paikka jossa pelkästään nukutaan". Juu, varmaan opiskelijoille, mutta meille perheellisille aikuisille koti edustaa omaa rauhaa ja tilaa jossa nauttia elämästä perheen kesken ja miksei ystävienkin seurasta. Todella vaikea kuvitella, että olisimme luukuttaneet nelihenkisenä perheenä 20-70 neliön kopissa kennostossa. Jälkikasvu maailmalla ja nyt emännän kanssa kahdestaan 150/220 neliön ok-talossa ja just sopiva. Velaton ja asumiskustannukset parin sadan luokkaa/kk. Tuolla summalla ei taida irrota edes soluasunto yhteisine iloineen.
"Velaton ja asumiskustannukset parin sadan luokkaa/kk. Tuolla summalla ei taida irrota edes soluasunto yhteisine iloineen."
Ehkä nyt mutta kun remonttien aika tulee se nousee. Sitäpaitsi pitäisi laskea kustannukset koko talon elinkaaren aikana.