Olen syntynyt 60-luvulla yh-äidille. Koko lapsuusajan sain kuulla kuinka olen pilannut hänen elämänsä. Lisäksi koska olen isäni näköinen sain arvostelua ulkonäöstäni. Teini-ikäisenä toivoin, että äitini olisi tehnyt abortin. Tosin silloin 60-luvun alussa se ei kaiketi ollut laillista. Koko aikuisiän olen paininut itsetunto-ongelmien kanssa.
Ei toivottuna syntyminen
Ei onnellinen-61
9113
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
alunperin "ei-toivotut" elää onnellisina, lopultakin toivottuina (esim. adoptoituina) ja kiitollisina että saivat pitää elämänsä.
Hyvä, jos niin on. Pointtina mulla tässä oli näille abortinvastustajille se, että kaikki eivät ole kertakaikkiaan kypsiä äidiksi. Tosin silloin 60-luvulla maailma oli toinen ja aviottoman lapsen saaminen oli hirveä häpeä. Nämä oli vain minun tuntemuksia ja olen kokenut asian näin. Halusin vain tuoda "lapsen" näkökannan asiaan.
Olisit kiitollinen elämästäsi. Voisit itse paremmin jos jo 51 vuotiaana osaisit suhteuttaa äitisi puheet ja ehkä ymmärtää paremmin.
Jätä nuoret äidit ja lapset rauhan.
Jätän rauhaan. Piste.
Voi lapsi hyvä, kaikkitietävä besserwisser. Oletko tietoinen, että myös me 50 vuotiaat harrastamme seksiä ja nämä aborttiasiat koskettavat meitäkin. Mikään ehkäisymenetelmä ei ole 100 prosenttisen varma. Tässä iässä raskaus on niin suuri riski äidille ja lapselle, että lähes jokainen luultavasti päätyy tekemään abortin.
Sori vain kertoa sinulle, mutta mut on adoptoitu kiinasta kun oon ollut 2-vuotias. Koko elämäni olen miettinyt kuinka äitini kehtasi hyljätä. Olen miettinyt että miksi hän antoi pois, olisi mielummin jättänyt synnyttämättä. Suomi on suht rasistinen maa sinänsä. Minua ollaan kiusattu koko elämäni ajan päiväkodista ylä-asteelle. Olen yksi koulukiusattu uhri, tämä ei ole elämää.
Olen aika masentunut ja tahdon vaan pois.
en tiedä lohduttaako mutta kyllähän sitä monia muitakin on kiusattu ja ihan vaikka on syntyjään suomalaisia. Luultavasti suurin osa on joskus kokenu jonkinlaista kiusaamista. Lapset on tietyssä iässä julmia jos jossain on vähänkään mitään erilaista. Muita ominaisuuksien ja ulkonäön perusteella sortavat aikuiset on vaan lapsellisia ja osottaa käytöksellään omaa häpeällistä junttiuttaan. Sellaset kannattaa jättää vaan omaan alhaiseen arvoonsa. Onneksi se on kuitenkin melko harvinaista.
"Jätä nuoret äidit ja lapset rauhan."
Aika loukkaava kommentti siihen nähden, että toinen ei ole mitään nuoria äitejä ja lapsia vastaan sanonut, on vaan avautunut omasta rankasta kokemuksestaan...
Mutta muista: olet itsenäs valtavan arvokas. Nuo ulkopuoliset vähättelyt ja toljaukset eivät tee sinusta sittenkään arvotonta. Olet erittäin arovkas uniikki yskilö - niin kuin me kaikki muutkin. Onneksi sait elämän. Minä olen kokenut juri samaa, muttta olen löytänyt oman itseisarvoni Jumalan luomana ihmisenä ja olen kiitollinen että minua ei surmattu silloin.