sileät, pörröiset, hieman hassun näköisetkin ystävämme ovat aivan yhtä hyviä, aivan yhtä tärkeitä, rakkaita ja ihania meille omistajille kuin puhdasrotuisetkin. Ihmiset maksavat törkeitä hintoja puhdasrotuisista koirista, kun kokoajan on rescue koiria tarjolla, jotka kipeästi apua tarvitsevat. Ensimmäiseksi koiraksi en rescue koiraa suosittele sille niiden kanssa joutuu yleensä vähän enemmän työtä tekemään, vähän enemmän antamaan itsestään, ja paljon enemmän saamaan takaisin. Sillä kun huonosti kohdellun/hylätyn koiran luottamuksen voittaa itselleen, tuntee niin paljon. Ihmiset joilla on kokemusta koirista ja kärsivällisyyttä ottakaa mieluummin koditon ystävä, heitä lopetetaan liikaa ja he ovat juuri ne jotka ansaitsevat pysyvän, hyvän ja rakastavan kodin.
rakkaat rescuet
2rescueta
1166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sain oman rescue Sakuni 2010 toukokuussa ( rodut nimimerkissä ), kun se oli 13kk. Alun perin se on tuotu Virosta sirutettuna. Kastraatio sille tehtiin 2010 heinäkuussa Suomessa. Nyt se on 3v ja voi hyvin edelleen. Sen eka suomalainen omistaja oli viemässä sitä jostain syystä piikille ja minä hain sen ekan omistajan ystävältä, sijaiskodista, itselleni. Nyt se on jo siis neljännessä kodissa, Viro mukaan lukien. Saku on sopeutunut ihan hyvin tänne kerrostaloon ja uuteen ympäristöönsäkin. Se ei turhia hauku, vaikka onkin puoliksi pystykorva. Sillä on jonkin verran tai aika paljonkin metsästysviettiä. Puput ym. metsän eläimet saavat kyytiä ja kissat myös. Sakemannilta se on luonteeseensa perinyt helpon koulutettavuuden ja suojeluvaiston. Osaa se olla välillä jästikin kouluttaessani sitä. Suojeluun se ei tarvi enää koulutusta. Rosvot se ajaa heti pois tontiltaan kovalla haukulla ja se on vielä nopea kintuistaankin, että turha juosta karkuun :)
Tätä kaveria en enää antaisi mistään hinnasta pois... Suosittelen muillekin rescue koiria :))