Siis nämä LED-valolla varustetut vesihanan suuttimet, jotka saavat ledien tarvitseman energian veden virtauksesta. Veden virtausnopeutta ne tietenkin
vähentää, mutta jos vertailussa juoksutetaan sama määrä, samalla virtausnopeudella vettä, niin missä
tämä ledien käyttämä energia vapautuisi lämmöksi jos ledisuutinta ei käytettäisi?
Vesisäiliötä/tornia täyttävä pumppu ei ainakaan kuluta enempää sähköä vaikka kaikilla vedenkäyttäjillä olisi ledit vesihanoissa.
vähentää, mutta jos vertailussa juoksutetaan sama määrä, samalla virtausnopeudella vettä, niin missä
tämä ledien käyttämä energia vapautuisi lämmöksi jos ledisuutinta ei käytettäisi?
Vesisäiliötä/tornia täyttävä pumppu ei ainakaan kuluta enempää sähköä vaikka kaikilla vedenkäyttäjillä olisi ledit vesihanoissa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sama virtaus samalla putouskorkeudella edellyttäisi suurempaa painetta putkistoon, jolloin vesitorneihin pitäisi pumpata vettä korkeammalle, joten pumput vaateisivat enemmän energiaa.
Mutta nyt ei toimitakaan maksimi virtauksilla, vaan virtauksilla jotka toteutuu olemassa olevalla vedenpaineella, hanan kuristusta muuttamalla. Juoksutetaan siis vettä vertailussa esim. 5 litraa / minuutissa hanan kuristusta säätämällä. Vesilaitoksen kannalta virtaama on sama kummassakin tapauksessa, mutta mistä on lähtöisin ledihanan valoenergia?
Energia kuluu siinä vaiheessa kun pumppu nostaa veden vesitorniin. Kun vettä nostetaan ylöspäin, sen potentiaalienergia kasvaa. Pumppu ottaa sähköverkosta tämän potentiaalienergian häviöt.
Kun vesi alkaa valua alaspäin, sen potentiaalienergia muuttuu liike-energiaksi, joka taas voidaan muuttaa sähköksi turbiinilla. Mutta turbiini kyllä hidastaa veden virtausta, oli kyseessä sitten vesivoimala tai suihkuvalo. Jälkimmäisessä tapauksessa virtaaman pienenemä on huomaamattoman pieni.
Toihan ottaa energian veden virtauksesta, jolloin hanasta tulee pienemmällä paineella vettä, jos laita miljoona semmosta peräkkäin ni tuskin enää vesi virtaa ja sitä myöten ei käsiäkään pestä.
Ja jos kaikilla olisi miljoona ledihässäkkää peräkkäin niin pitäisi nostaa sitä painetta jolloin energian kulutus olisi näkyvää. Toiminta perustuu siihen että häviävä paine on niin pieni ettei siitä aiheudu haittaa.
Mitä kovempi virtaus vesiputkissa on, sitä enemmän putket lämpenee veden aiheuttamasta kitkasta. Arvaisin että tuo ledin ottama tehohäviö Teoriassa pienentää vesijohtoputkissa aiheutuvaa lämpenemistä?
Niinpä, mutta jos otetaan sama vesimäärä, samassa ajassa, siis sama virtaama, valolla ja ilman, niin mistä tuo valoksi säteillyt energia on pois verrattuna tuohon valottomaan vaihtoehtoon.
Saman kysymyksen voisi esittää myös isommassa mittakaavassa: Vesivoimalaitos, esim. imatrankoski, teho n. 180 MW. Tämä teho siirretään voimalinjoja pitkin pois paikkakunnalta. Toisena vaihtoehtona ohijuoksutus jossa sama virtaama ohjataan ohi turbiinien, joten energiaa ei viedä muualle. Voidaan kysyä missä tämä 180 MW lämpöteho vaikuttaa kun sitä ei siirretä muualle. Onko Imatran seudulla ilman lämpötila hivenen korkeampi ohijuoksutuksen aikaan?
Luulisin että asia menee näin:
Kun Imatrankosken voimala on käytössä, Vuoksessa on vähäinen virtaama, siis pieni määrä liike-energiaa.
Ohijuoksutuksen aikana Vuoksessa on suuri virtaama, siis paljon liike-energiaa (voimalan ottama energia puuttuu).
Aikanaan tuo liike-energia muuttuu veden sisäisen kitkan vaikutuksesta lämmöksi, mutta ei Imatralla, vaan ilmeisesti koko Vuoksen alueella aina merelle asti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viskositeetti
Entäpä kun vertailussa virtaama pidetään molemmissa tapauksissa samana?
Eihän tilanne siitä muutu. Jos otetaan padon takaa joku paikka missä mitataan sama virtaama voimalalla tai ilman, on tuon paikan ja padon välillä energiaa kulunut joko voimalaan ja virtaushäviöihin tai pelkästään virtaushäviöihin.
Ajatellaan asiaa toisin. Minulla on säiliö, josta valuu putkea pitkin vettä saaviin. Saavi täyttyy tietyssä ajassa.
Nyt laitan putkeen turbiinin ottaakseni sähköä. Saavi täyttyy hitaammin. Kompensoin tämän vaihtamalla putken paksumpaan.
Ensimmäisessä tapauksessa vesi tuli ohuesta putkesta suurella nopeudella. Jälkimmäisessä vesi tulee paksusta putkesta pienellä nopeudella. Sähköä syntyy, koska jälkimmäisessä tapauksessa virtaushäviöt ovat pienemmät.
Sitähän juuri ajoin takaa, jos sähköä ei oteta, systeemi (Imatra) lämpenee enemmän.
lämpenee, koska vesi kuljettaa tehokaasti lämpöä pois. Tuo led-suutin sen sijaan säästää vettä melkoisesti verrattuna muodissa oleviin isoihin "sadevesi-suuttimiin. Suosittelen.