Mikä tutka olisi hyvä hankkia Karibian matkalle?
Tutka
Kokemuksia?
47949
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Mihinkä aiot tutkaa käyttää?
Pitkälle valtamerimatkalle
Karibialle ja takaisin ei tutkalla ole juurikaan välttämätöntä tarvetta. Pohjoisempana pikemminkin.
Ei sillä merkillä ole niin väliä, mutta näyttö olisi hyvä olla ruorimiehen luona plotterikuvassa. Jos näyttö on sisällä navigointipöydän luona, tutkaa ei juuri tule käytettyä.
Atlantilla tutka on mukava yöllä sadepuuskien ennakoimisessa. Nykyään AIS on lähes korvannut tutkan laivojen varomisessa, AIS on siinä kätevämpi ja tarkempi.
Sillä ei kuitekaan näe toisia purjeveneitä eikä huonossa näkyvyydessä mitään muutakaan.
Tottahan tuo on ja tuo huono näkyvyys pätee varsinkin täällä Suomenlahdella. Toisaalta ei sillä tutkalla kunnolla ne purjeveneet tai uppotukit täälläkään näy.
Kyse oli Karibian matkasta ja vastaukseni oli siihen. Atlantilla Karibian kierroksen reitillä todella harvoin on niin huono näkyvyys, ettei purjeveneen tai laivan navigointivalot näkyisi.
Laivojen kohtaamisessa ne navigointivalot kyllä kertovat laivan tulevan ja tutkaa käytetään havaitsemista enemmän kohtaamisajan ja -etäisyyden selvittämiseen (MARPA) ja sen AIS hoitaa nykyään kätevämmin.
Uskallan olla eri mieltä. Edellisessä veneessäni oli JRC1000-tutka, siis jokseenkin halvin ja pienin markkinoilta löytyvä. Silti se näki purkkaritkin varsin hyvin. Jopa puiset.
Se kannattaa huomata valitessa, että ne luvatut 24 tai jop 36 mpk kantamat ovat täysin joutavia. Ensinnäkin tietysti tutkan kantama riippuu antennin sijoituskorkeudesta aivan samalla tavoin kuin vhf:nkin. Toiseksi pieni näyttö/iso kantama => eipä paljon näytöstä saa selvää. Kolmanneksi, miksi sinne horisontin taa oikeastaan edes tarvitsisi nähdä? No, tuo sadepuuskajuttu voisi olla syy, siitä ei ole kokemusta. Oma kokemusperäinen näkemykseni on, että jos tutka näyttää maalit 3 mpk säteeltä, niin se riittää täysin.
Kysyjä aikoo Karibialle. Silmällä näkee kauemmas kuin 3 mpk
Mitenkähän pitkälle näet sumussa tai sateessa? Karibialla sen enempää kuin muuallakaan. Tutkan ja silmän ominaisuudet eivät siitä muutu, ollaanko Karibialla vai Kumlingessa.
Tutkan tarkkuus on tärkeämpi kuin mailit.
Laajakaistatutka, pienempi virrankulutus, suurempi tarkkuus ja heti käyttövalmis. Tutka, AIS ja merikartta yhtäaikaan/päällekkäin näytöllä, toimii myös rannikolla suteellisen hyvin.
Tulin hiljattain Karibian reissulta kotiin ja voin sanoa, että ainoastaan kaksi kertaa oli tutka päällä koko matkalla. Menomatkalla kokeilimme tutkaa (Raymarine), emmekä meinanneet saada sitä pois kytkettyä ohjekirjan opastuksella. Toisen kerran tutka oli päällä vahingossa. Ihmettelimme suurta energiankulutusta, vaikka mitään kuluttavia laitteita ei pitänyt olla päällä. No syyksi löytyi tuo tutka, jonka päälle menoa emme osanneet selvittää. Tutkaa voi tarvita oikeasti Englannin kanaalissa tai rannikkoseuduilla ylipäätään. Kalastusalukset eivät yleensä käytä AISia, joka on vähentänyt tutkan käytön tarvetta oleellisesti.
Totta tuokin, mutta jos kalastusalukset eivät käytä AISia, eikö se juurikin tee tutkan tarpeelliseksi?
Tutkan hyödyt mielestäni ovat: sateella, sumussa, pimeässä, ruuhkassa ja helpottaa etäisyyden arviointia. Ilman tutkaa pärjää hyvin, mutta kyllä siittä lisäarvoa saa, varsinkin yksinpurjehduksessa.
Yleisesti ottaen olen samaa mieltä, mutta noihin käyttötilanteisiin esittäisin "kavennuksia":
-sateella ja sumussa tutka on hyvä, koska näkyvyys on rajoitettu, joskus hyvinkin heikko
-pimeässä mutta sinänsä hyvällä näkyvyydellä, siis ilman "läpäisykyvyn" ollessa normaali, tutkan hyöty on rajallinen, koska kulkuvalot näkee silmälläkin kyllin kaukaa
-etäisyyden arviointia se toki helpottaa, mutta harvoinpa se on ongelma törmäysten välttämisen vuoksi
-ruuhkassa tutkasta ei mielestäni oikein ole hyötyä ainakaan, ellei ole irrottaa yhtä miehistön jäsentä kokoaikaiseen tutkanäytön tarkkailuun. Liikaa maaleja ja tutka enemmänkin haittaa silloin tähystystä.
Jos kokemuksesi tutkasta perustuu JRC1000-tutkaan, et tietysti ole voinutkaan käyttää laivojen väistämiseen siten, kuin nykyaikaisen tutkan MARPA siinä opastaa.
MARPA näyttää, kuinka etäältä laiva tulee sinut ohittamaan ja koska. Ja kun laivoja on paljon (Gibraltarin salmen edustat, Englannin kanaali, Messinan salmi jne) , laite tekee listan noista vaarallisuusjärjestykseen. Sitten onkin yleensä helppo väistellä. Tuon MARPA-ominaisuuden käytön AIS on käytännössä lähes korvannut, mutta varsinkin yöaikaan noilla vilkkailla vesillä se on edelleen mainio apu.
Minusta näyttää, että meillä on aika erilainen näkemys siitä, miten tyypillinen HUVIveneilijä tutkaa käyttää. Uskaltaudun arvaamaan, että sinä puhut ammattimerenkulkijan kokemuksella ja näkemyksellä? Minä taas katson asiaa täysin huviveneilijän (ja tyypillisen huvivenekaluston) näkökulmasta. Ja toisin kuin aiemmin esitit, uskallan väittää, että huviveneilijä käyttää tutkaa ensisijaisesti mahdollisten vaaratekijöiden eli toisten alusten tai kiinteiden esteiden havaitsemiseen, ei niinkään kohtaamistilanteiden arviointiin. En tietenkään väitä, ettei yksikään huviveneilijä tuota jälkimmäistäkin mahdollisuutta soveltaisi, puhun lähinnä "keskiarvoista".
MARPA:n hyödyllisyydestä huviveneilijälle ylipäätään on muuten esitetty huomattavan ristiriitaisia mielipiteitä. Niiden valossa olen skeptinen, mutta kuten aivan oikein totesit, omaa kokemusta sen ominaisuuden hyödyllisyydestä minulla ei ole.
Jos Karibian kierrokselle lähtijä lähtee alkukesästä niin näkyvyyttä haittaavaa sadetta ja sumua tuskin on Kanaalin jälkeen laisinkaan. Alkumatkastakin riski on varsin pieni. Lämpimillä latitudeilla sumua en ole tavannut enkä kuullut kenenkään muunkaan tavanneen. Ehkä joku osa oikaista nmik
Li sumua on tavannut. Sadekuurot ovat rankkoja ja hetkellisiä enkä usko tutkasta olevan niissäkään mitään hyötyä kun näkyvyys on aina ollut riittävä. Omaa kokemusta ei ole näkisikö rankkasateessa tutkalla yhtään paremmin välkkeen läpi. Näillä perusteilla tutkan hankkiminen ei ole kovin välttämätön investointi Karibialle tai Välimerelle vaikka rahapussi tai energiatalous ei asettaisi rajoituksia. Itse ostin vain yksinpurjehduksen varalle nukkuma-ajalle vahdiksi mutta tästäkään ei ole vielä omia kokemuksia kun kaksi soolopurjehjdusta Karibialla on ollut ilman tutkaa.
Me piipahdettiin karibianreissulla välimeren puolella. Siellä ja gipiksellä oli silloin muutamia päiviä jolloin tutkaa kyllä tarvitsi. Kerran oli törmäys toiseen purkkariin aika lähellä ja tutkasta oli silloin varmaankin hyötyä. Atlantilla lähinnä nämä sadealueet oli ne mitä silloin tällöin vilkuiltiin. Meillä oli furunon laite ja sieltä halvimmasta päästä. Takaisin tullessa kanaalissa oli myös sumua...
Minulla on kokemusta MARPAsta purjeveneessä (39 jalkaa) seitsemän vuoden ajalta. Sen laskenta purjeveneessä huvivenetutkan vaatimattomalla keilaterävyydellä ja keinuvassa veneessä on minun kokemukseni mukaan niin epätarkkaa ettei ohitusetäisyys- ja -aikalaskennalla tee käytännössä juuri mitään. Jos ohitusetäisyyslaskennan tulos vaihtelee 2 min sisällä 0,1 nm - 2 nm niin mihin toimenpiteisiin kipparin pitäisi sillä perusteella ryhtyä (muihin kuin tilanteen tarkkaan seuraamiseen)?
Sensijaan MARPA näyttää suuntiman kohteeseen melko vakaasti (verrattuna silmämääräiseen arvioon keinuvassa veneessä) joten MARPAa seuraamalla saa paljon tarkemman käsityksen siitä meneekö laiva edestäsi vai takaa vai ollaanko törmäyskurssilla.
MARPAn laskema ohitusetäisyys on tosiaan epätarkka purjeveneessä, jos on aallokkoa ja laiva tulee vastaan pienessä kulmassa. Enemmän sivulta tulevat laivat MARPA osaa ennustaa melko tarkasti, siinä purjeveneen kiemurtelu allokossa ei juuri häiritse.
Muutenkin MARPA on paremmin hyödynnettävissä, jos ymmärtää tutkan ja MARPA-laskennan taustat.
Karibian reissun voi tehda ilman tutkaa, jos ajoittaa ruuhka-alueet (Elbe, kanaali, Cabo Sao Vicente) paivanvaloon. Sadealueet, ministorms, nakyy tutkassa. Jos kayttaa spinnua yolla, sen voi ottaa varmuudeksi alas ajoissa. Voi olla tyolasta 40 solmun kelissa. Karibialla on lyhyet matkat ja ne voi tehda paivanvalossa. Kalapaatit nakyvat huonosti tutkassa eika pyydyslipuissa kayteta tutkaheijastimia. Ei Karibialla ole sumuja ja sade on niin rankkaa, etta tulee vain sadevalketta. Pohjoisessa tutka oli valttamaton, sumua kun on 50% ajasta. Jaavuoret, suuretkin jaavat joskus tutkalla nakymatta, eika niissa ole AISia. AIS antaa kovin vahan lisainformaatiota eika kaikilla ole sita. Meidan laitteemme ovat erillisia. Kaikki karttapoydalla. Kylla sen sielta nakee, kun automatiikka ohjaa. Sen nakee ruorin taakse ikkunasta. Laite on Furuno 1721. Uusi broad band saattaisi olla mielenkiintoinen, mutta en ole paassyt kokeilemaan.
Tarvitset tutkaa vasta kun jatkat panamasta eteenpäin, ja silloinkin vain kun lähestyt pimeässä jotain koralliriutan ympäröimää saarta.
Kanaalit jne purjehditaan päivänvalossa ja noudatetaan ylityssääntöjä.
Furuno 1715 tutka on ollut vahtina aina päällä merellä 24 h vrk 10 tai 20 min vahtivälein. Rahtilaivat näkyvät tutkassa hyvin vielä 12-16 M päästä, mutta purkkarit ja muut pienemmät alukset näkyvät huonommin, joskus tuskin ollenkaan. Pienentämällä etäisyyttä 6-8 mailiin pienemmätkin maalit alkavat näkyä paremmin. Jos merellä on kalastuskanootteja kuten esim Indonesiassa täytyy kyllä jonkun tähystää jatkuvasti. Ne ovat näkyneet tutkassa vasta "kiven heiton" päässä. Liikkumalla pitkin laivaväyliä (siellä missä saa) voi välttää verkkoja ja muita pyydyksiä. Yksinpurjehtija nukkuu rauhallisemmin kun tutka ja AIS ovat päällä. Pienien kalastusalusten kanssa lähellä ranikkoa on ollut hankalinta, mutta kun pysyttelee vähintäin 50 M rannikolta on jo melko turvallista. Tutka varoittaa myös sadepuuskista ja ne voivat olla voimakkaita. Monin paikoin ei huonosti merkityssä saaristossa kannata liikkua yöllä oli sitten tutka tai ei. Tutkaa voi säätää niin, että aluksen lähellä oleva aaltovälke ja sadekuuro peittävät näkyvyyttä vähemmän, mutta liika häivyttäminen häivyttää sitten maalitkin ja jatkuva säätäminen on riesa, joka usein jää tekemättä. Energiaa kuluu ja akkuja täytyy ladata varsinkin jos automaattiohjaus on aina päällä ja haluaa kylmää oluttakin. www.snoopy.fi
Hankintalistamme olisi: 1. automaattiohjaus (tuuli tai ap), 2. tutka, 3. elektroninen kartta. AIS on siella hannilla. 8 nm skaala on yleensa paalla ja 1,5-3 nm halyytys, mutta sita joutuu tilanteen mukaan soveltamaan. 12 nm nayttaa vain suuret laivat. Antennimme on 7 m korkeudessa. Etelaamerikan kalapaatit ovat myos puisia, eivatka nay tutkassa kuin kivenheiton paasta, kuten Snoopykin kertoi Indonesiasta. Furuno osoittautui parhaaksi kalastajana, siksi siis valinta, enka ole katunut. Uudesta broad band ysteemista ei ole kokemusta. Simrad lienee ainoa valmistaja merkista riippumatta. Lienee patenttisuoja.
Laajakaistatutkan valmistaja lienee Navico ja sama laite myydään eri brandeina: Northstar, Simrad ja Lowrance. Ensimmäisissä oli ilmeisesti lastentauteja. Taitaa olla 4:s sukupolvi jo myynnissä. Toimintaperiaate on aivan toinen kuin pulssitutkassa.
Haluasinkin kuulla, jos jollakin on kokemuksia pulssitutkasta, siis vertailevaa tuohon vanhaan?
Sy Saremalle. Englantilainen kuuluisa arktisten vesien purjehtija Tilman purjehti 100 v vanhoilla luotsikuttereilla arktisilla vesillä ja sanoi, että nykyaika ei ole tuonut purjeveneeseen muuta parannusta kuin dieselmoottorin ja teryleeniköydet. Eikä hänen pursissaan ollut tutkaa tai kaikua. GPS ei silloin ollut vielä olemassa. Hän menetti kaksi venettä pohjoisilla vesillä ja katosi lopulta Montevideon ja Falkland saarien välillä jälkiä jättämättä. Arveltiin, että koska vene oli merikelpoinen ja miehistö kokenut vene joutui laivan yliajamaksi. AIS on viime vuosien huomattavin parannus yhteentörmäyksen välttämiseksi laivaan merellä. Kun sen on kerran hankkinut ei siitä enää halua luopua. Yksinpurjehtijalle tutka ja AIS ovat lähes samanarvoisia laitteita. Ne kaksinkertaistavat törmäysturvallisuuden rahtilaivaan. www.snoopy.fi
Snoopylle,
Tietysti AIS auttaa, ettei joudu laivojen yliajamaksi, mika on oleellista yksinpurjehtiessa ja muutenkin. Tiedamme toki, ettei laivojen vahdinpito ole ehka viimeisen paalle. Kokemustakin on. Valitettavaa vain on, riippuen tietysti purjehdusalueesta, etta vain isoilla laivoilla on lahettava AIS, kalastusaluksilla ei valttamatta ole. Tarkoitukseni oli sanoa, etta "look out" on tarkein, AIS tai tutka eivat sita korvaa, ne ovat vain apuvalineita. Olen samaa mielta, etta AIS on viime aikojen paras keksinto yhteentormayksen estamiseksi.
jaa puhutko AIS vastaanottimesta vai class-B transponderista?
Jos on laitetta hankkimasta pitkän matkan purjehdukselle niin samantien sitten transponderi.
Olemme juuri palanneet pitkan matkan purjehdukselta. Saattaa olla etta lahdemme viela. Transponder ei ole ensimmaisena listaalla. Vanhanaikainen lookout on kumminkin ykkosena.
Purjehdin paljon Välimerellä ja vilkkaalla Atlantilla itäosalla Portugal - Azorit - Kanaria - Marokko.
Pari vuotta sitten hankin AIS-B lähetinvastaanottimen. Laivojen väistämisessä on selvä ero aiempaan, ennen laivan tekemä omaehtoinen väistäminen ei ollut se yleisin käytäntö. Nyt AIS-B:n kanssa laivat lähes poikkeuksetta väistävät, ja ajoissa sekä reilusti.
AIS-B asettaa myös veneilijälle vaatimuksia, laivan lähestyessä suunnan muutokset ja mahdolliset väistöt on tehtävä entistä tarkemmin meriteiden sääntöjen mukaan.
Huomionarvoista on kuitenkin se, että useimmiten niiden alusten, joilla ei ole AIS-lähetintä, väistökyky on merkittävästi parempi kuin niiden, joilta se vaaditaan. Siksi tuo AIS:n puuttuminen pienemmiltä ei ole niin iso ongelma kuin annat ymmärtää.
Mielestani pitaa lahtea siita ettei kenellakaan ole AISia. Silloin ollaan oikealla pohjalla. AIS on vain apuvaline, kuten tutkakin. Mikaan ei korvaa "look outia". Ei kalapaatti yleensa mihinkaan vaista. Kalan perassa ne kulkee ja siksi niilla on merkkivalotkin.
mun mielestä pitää lähteä siiteä että:
1) itse näkee muut
2) muut näkee sut
Jos molemmat on maksimoitu niin hyvä. Kohtaan 1) auttaa tutka, ais vastaanotin ja tähystys.
Kohtaan 2) kulkuvalojen lisäksi auttaa
a) kunnollinen passiivinen tutkaheijastin esim: echomax, firdell blipper kiinteästi asennettuna ylös mastoon
b) aktiivinen X ja S bandilla toimiva radar transponder
c) AIS transponder
Hyvä tutkaheijastin on erittäin tärkeä, isot laivat ajaa tutkalla ja jos tutkaheijastimesta tulee vahva, tasaisesti jatkuva kaiku niin se laivan ARPA lukkiutuu ja jos ollaan törmäyskurssilla hälytin piippaa. Modernissa merenkulkututkassa AIS info on overlaynä päällä ja vaikka kaikua ei tulekaan AIS häly tulee ja laiva väistää.
Valitettavasti kauppojen tutkaheijastimet ovat aika kehnoja. Lasikuituvene nakyy niista huolimatta huonosti. Onkohan niita testattu? Olisi mielenkiintoista tietaa, miten ampariin kevyesti rypistetty alumiinifolio nakyy. Terasveneemme (45 ft) nakyi aikanaan Suomen merivartioston mukaan heidan tutkassaan aivan kuin 50m laiva, eika tutkaheijastin ole mastossa, vaan varastossa. "north bound vessel 3 miles from Flotja light house..."
Tuleeko aktiivinen tutkaheijstin nakyviin myos broad band tutkassa?
Laiva vaistaa, jos sillalla on vahti. Marokon ja Brasilian rannikoilla niin ei aina ole ollut. Olemme monesti joutuneet vaistamaan periaatteella pienempi vaistaa.
Tutkaheijastimia on testattu englantilaisissa venelehdissä. Varmaan joku löytää viitetiedon. Aikaisemmin paras oli Firdell Blipper mutta viimeksi näkemässäni Echomax oli parempi. Perinteinen oktaedri kärjestä ripustettuna oli huono ja "catch the rain position" vähemmän huono mutta oleellisesti edellä mainittuja huonompi. Minimikoko oktaedrille pitäisi olla 40cm sivu. Vanha kikka survoa alumiinifoliota muovisäkki täyteen ei kuulunut testiin mutta ei ole välttämättä huono.
Broadband ensimmäiset tutkat sekosivat transpondereista todettiin Die Yachtin testissä pari vuotta sitten kun tulivat markkinoille. En ole nähnyt 4G testiä mutta erottelukyky lähelle ja kauas ovat edelleen parantuneet. Hintakin on suolainen n. 2500e.
Tässä on Englantilaisen onnettomuustutkintakeskuksen tekemä tutkaheijastinten vertailu:
http://www.maib.gov.uk/cms_resources.cfm?file=/Radar reflectors report.pdf
Kiitos- hyvä viite! Kaikki toimivat huonosti purjeveneelle tyypillisillä kallistuksilla, jopa aktiivitransponderi.
Näköjään AIS-B on ainut, jonka laivat varmasti näkevät.
Aktiivinen tutkaheijastin ei vastaa Broad band tutkalle koska toimii eri taajuusalueella. Mutta broad band tutkiahan ei ole kuin huviveneille joten ei niin suuri ongelma. Isot laivat käyttää X ja S band tutkia ja niissä aktiivinen tutkaheijastin näkyy hyvin. SeaMe Dual Band tai Echomax Dual Band on vaihtoehdot jos aktiivista heijastinta on ostamassa. Toimintatonni menee hankintaan ja samaan hintaan saa AIS class B transponderin. Jos rahat ei riitä molempiin niin AIS transponderi mielestäni parempi sijoitus.
Jos veneesi näkyy Suomen merivartioston maa-asemien tutkissa se ei tarkoita että näkyy yhtä hyvin laivatutkassa. Merivartioston tutkat ketjutettu ja ovat hieman erilaatuisia kuin mitä kauppalaivoista löytyy.
Useita onnettomuustutkimuksia maailmalta (myös eteläiseltä itämereltä) löytyy jossa todetaan että myös teräsveneessä tulee olla kunnon tutkaheijastin. Teräsveneen runko voi antaa hyvän kaiun tietyillä suunnilla, ja toisilla suuntimilla erittän huonon.
Tässä esimerkki onnettomuustutkintaraportista jossa teräsveneen omistaja luuli ettei tarvitse tutkaheijastinta kun ajaa teräsveneellä. No kuinkas kävikään, matkustajalaiva ajoi päälle. Toinen huomio olisi että AIS Class-B transponderi olisi myös estänyt tämän onnettomuuden.
http://www.bsu-bund.de/cln_030/nn_621498/SharedDocs/pdf/EN/Investigation__Report/2010/Investigation__Report__251__09,templateId=raw,property=publicationFile.pdf/Investigation_Report_251_09.pdf
tässä toinen raportti jossa todetaan että tutkaheijastin tulee olla http://www.bsu-bund.de/cln_030/nn_101728/SharedDocs/pdf/EN/Investigation__Report/2004/Investigation__Report__234__03,templateId=raw,property=publicationFile.pdf/Investigation_Report_234_03.pdf
Oletan, etta metalliveneen rakenne vaikuttaa tutkassa nakyvyyteen. Jos runko on kulmikas, siis suoria pelteja, saattaa loytya tutkassa haviava kulma varsinkin kallistuneessa purjeveneessa. Jos kansirakenteessa on monen suuntaisia tasoja, auttanee sekin. Vosiko joku viisaampi kertoa onko niin. Jos kaiku vastaa merivartioston tutkassa 50 m laivaa, oletettavasti se vastaa sita myos laivojen tutkissa. Siis kaiku suhteessa muihin kaikuihin.Olenko oikeassa vai vaarassa? Varmaa kumminkin on ,etta metalli antaa paremman kaiun kuin muovi ja muovi tiivimpana paremman kuin puu.
no jos luet tuon saksalaisen onnettomuustutkintaraportin niin teräsvene näkyi kyllä heikosti saksan rannikkovartioston VTS tutkassa mutta kaiku oli liian heikko jotta matkustajalaivan tutkan ARPA laite olisi lukkiutunut ja antanut törmäyshälytyksen. Laivan tutkan rain, sea, gain asetukset eivät välttämättä olleet optimiasetuksella mutta ei ne välttämättä koskaan ole.
Tutkaheijastin on suunniteltu antamaan kaiun aina takaisin samaan suuntaan mistä signaali tulee, suorat peltikulmat hyviä tähän. Veneen kylki ei samaa aina tee. Jos signaali tulee juuri oikeasta kulmasta kaiku on erinomainen, jostain toisesta kulmasta se voi olla olematon.
Vaikkapa ruotsin laivaston stealth ohjusveneet on metallirakenteisia ja isoja 50 metriä pitkiä peltipintoja löytyy mutta ne pyrkivät heijastamaan tutkasignaalin aina muualle kuin tulosuuntaan.
En ymmärrä miksi peltiveneen kippari ei laittaisi tutkaheijastinta veneeseen, faktat kertovat että sellainen kannattaa laittaa ja jo halvin octahedronal parempi kuin ei mikään
Huvittavaa kun pienemmille veneille myydään pienempiä tutkanheijastimia. Senhän pitäisi olla päinvastoin!
Tässäkin kuten yleensä merellä, heikoin lenkki on ihminen eli se tutkan käyttäjä, ja niitähän on moneen lähtöön. Oikein säädettyä ja "normioloissa" kyllä joku 10 m purkkari siellä aina pitäisi näkyä. Tietenkin tutkaheijastin auttaa asiaa.