Noin viikko sitten heräsin keskellä yötä ja oli kauhean kylmä. Varmaksi en voi sanoa, mutta uskon huoneen lämpötilan olleen ihan normaali. Kello oli suunnilleen kolme ja lähdin käymään vessassa. Pimeä ei ole koskaan aiheuttanut mussa pelkoa tai mitään, mutta heti kun astuin pimeään eteiseen ja piti kulkea talon läpi tuli ihan hirveä olo, että täältä pitää päästä pois ja heti. Kävelin sitten sinne vessaan ja huimasi. Koko ajan tuntui, että olisin törmäämässä johonkin. Kun lopulta pääsin vessaan, lukittauduin sinne ja seisoskelin ja kävelin ympyrää kylpyhuoneessa. Hengitys meni miten sattui, välillä pidättelin tahtomattani hengitystä siihen asti, että piti haukkoa henkeä. Kylpyhuoneen yhteydessä on sauna ja niin tyhmältä kuin se kuulostaakin, jäin tuijottamaan saunan ovea ja sillä hetkellä olin ihan varma, että siellä oli joku. Seisoin siinä monta minuuttia ennen kuin kurkkasin sinne ja eihän siellä mitään ollut. Peiliinkään en uskaltanut katsoa ja vietin reippaat kymmenen minuuttia kävellen ympäri kylpyhuonetta ja tasaten hengitystä. Ikinä elämässäni ei ole pelottanut yhtä paljoa.
Myöhemmin siitä vähän rauhoituin ja menin takaisin nukkumaan. Unen tuloon kesti yllättävän kauan ja välillä tuntui, että en uskaltanut hengittää. En tiedä miksi, silti pidättelin hengitystäni ja jossain vaiheessa sitten nukahdin.
Tällainen ei ole mulle lainkaan tyypillistä, mitään vastaavaa ei ole tapahtunut aiemmin. Ei ainakaan yhtä voimakkaasti. Tapahtumaa (kuulostaa tyhmältä sanoa tapahtuma...silti) edeltäneenä päivänä oli syönyt ihan normaalisti ja menin nukkumaan keskiyön aikoihin. Muutenkaan mulla ei ole ollut mitään kohtauksia tai vastaavaa. Pitemmän aikaa on ollut jatkuvasti alakuloinen olo, mutta mitään tällaista siis ei. Seuraavat päivät meni ihan normaalisti.
Viimeyönä nukuin ihan kunnolla (noin 10h) ja on tullut syötyäkin ihan normaalisti, mutta silti on jotenkin huono olo. Huimaa ja palelee (vaikka täällä on lämpötila 22C) enkä pysty olemaan paikoillani. Kävelen edestakaisin huoneessani enkä pysty keskittymään mihinkään. Pelkään, että tuo sama tila tulee uudestaan tänä iltana.
Mistä tässä voi olla kyse?
Myöhemmin siitä vähän rauhoituin ja menin takaisin nukkumaan. Unen tuloon kesti yllättävän kauan ja välillä tuntui, että en uskaltanut hengittää. En tiedä miksi, silti pidättelin hengitystäni ja jossain vaiheessa sitten nukahdin.
Tällainen ei ole mulle lainkaan tyypillistä, mitään vastaavaa ei ole tapahtunut aiemmin. Ei ainakaan yhtä voimakkaasti. Tapahtumaa (kuulostaa tyhmältä sanoa tapahtuma...silti) edeltäneenä päivänä oli syönyt ihan normaalisti ja menin nukkumaan keskiyön aikoihin. Muutenkaan mulla ei ole ollut mitään kohtauksia tai vastaavaa. Pitemmän aikaa on ollut jatkuvasti alakuloinen olo, mutta mitään tällaista siis ei. Seuraavat päivät meni ihan normaalisti.
Viimeyönä nukuin ihan kunnolla (noin 10h) ja on tullut syötyäkin ihan normaalisti, mutta silti on jotenkin huono olo. Huimaa ja palelee (vaikka täällä on lämpötila 22C) enkä pysty olemaan paikoillani. Kävelen edestakaisin huoneessani enkä pysty keskittymään mihinkään. Pelkään, että tuo sama tila tulee uudestaan tänä iltana.
Mistä tässä voi olla kyse?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ahdistuskohtaukselta tuo kuulostaa ja on tuossa paniikkikohtausen piirteitäkin. Hoida ahdistus pikaisesti pois mikäli mahdollista.
Minustakin ikävä kyllä kuulostaa joltakin alkavalta ahdistumishäiriöltä. Itsekkin saadoin ruveta pelkäämään tolkuttomasti pimeää ennen lääkityksen aloittamista. Minulla on stressiperäinen yleinen ahdistumishäiriö.Lääkärin kehoituksesta luovuin myös tosi vilkkaasta uskonnollisesta elämästä ja aloin harrastaa itselleni mieluista liikuntalajia, joka oli seurakunnan mielesta saatanasta.Saatanlliset jutut eivät sovi minun maallikkoperheen jalostamalle maalaisjärjelle. Minulla on myös mielialalääkitys. Tarkkaile itsesäsi ja Lue Edmund J.Bournen Vapaaksi ahdistuksesta. Onko sinulla mahdollista pistäytyä vaikkapa työpaikka psykologilla?