Olen lueskellut netistä paljon kaikkea mahdollista liittyen uusperheisiin. Itse olen 29v. ja tavannut keväällä itseäni pari vuotta vanhemman miehen. Hänellä on kaksi lasta edellisestä suhteesta (ei naimisissa) joka on päättynyt noin neljä vuotta sitten. Lapset ovat alle kouluikäisiä ja todella mukavia muksuja. Itselläni ei ole lapsia, mutta kyllä minä niitä tulevaisuudessa haluaisin. Ehkä tämän miehen kanssa, jos asiat jatkavat kulkuaan niin hyvin kuin tähän asti on mennyt, eli lupaavalta vaikuttaa. Lasten äidin tunnen nuoruudesta ja emme koskaan ole olleet ystäviä, mutta emme riidoissakaan. Nyt olemme tavanneet lyhyesti pari kertaa kun lapsia ollaan miehen kanssa kuskattu ja ihan ok on mennyt.
Näitä kaiken maailman nettipalstoja kun lukee niin saa sen vaikutelman että lasten "oikeat" äidit ovat kaikki seinähulluja! Lasten isän uusi puoliso on aina perheenrikkoja, ei osaa tehdä mitään oikein, ei saa millään lailla puuttua lasten kasvatukseen, hyvä kun saisi oikeastaan olla edes olemassa...ihan todellako kaikki suomalaiset äidit ovat niin sekopäitä etteivät kykene normaaliin kanssakäymiseen ja kommunikointiin uusperhe-tilanteissa? Huolestuttaa että mihinkähän sitä on päänsä tukkimassa. Lasten isä kyllä tukee minua kaikin puolin että hänen puoleltaan ei ole syytä huoleen, mutta mitäs jos (vai KUN??) lasten äiti saa päähänsä että minä olenkin hirveä akka, joka pilaa hänen lastensa elämän?
Näitä kaiken maailman nettipalstoja kun lukee niin saa sen vaikutelman että lasten "oikeat" äidit ovat kaikki seinähulluja! Lasten isän uusi puoliso on aina perheenrikkoja, ei osaa tehdä mitään oikein, ei saa millään lailla puuttua lasten kasvatukseen, hyvä kun saisi oikeastaan olla edes olemassa...ihan todellako kaikki suomalaiset äidit ovat niin sekopäitä etteivät kykene normaaliin kanssakäymiseen ja kommunikointiin uusperhe-tilanteissa? Huolestuttaa että mihinkähän sitä on päänsä tukkimassa. Lasten isä kyllä tukee minua kaikin puolin että hänen puoleltaan ei ole syytä huoleen, mutta mitäs jos (vai KUN??) lasten äiti saa päähänsä että minä olenkin hirveä akka, joka pilaa hänen lastensa elämän?
Vastaukset 82
Vanhimmat
Eiköhän suurin osa meistä "oikeista" äideistä ole ihan normaaleja ihmisiä joiden kanssa tulee kyllä toimeen. Ja uskon että myös nämä uudet puolisot ovat ihan tavallisia ihmisiä. Kun molemmat puolet ovat asiallisia ja käyttäytyvät aikuismaisesti niin ei mitään ongelmia synny. Minun lapset ovat tavanneet isän uutta puolisoa yli viiden vuoden ajan epäsäännöllisesti ja hyvin on mennyt. Kesällä vietimme esikoisen rippijuhlia sulassa sovussa niin eksät kuin nyksätkin. ja päivänsankari nautti suuresti juhlistaan. Kuten myös minä sekä uusi puolisoni jotka juhlat kotonamme järjestimme.
Hauska kuulla että "normaalejakin" on. :) Ehkä nettipalstoilla sitten vain jostain syystä niitä hieman, krhöm, erikoisempia ihmisiä on jostain syystä enemmän?? Tosissani olen yrittänyt etsiä tietoa ja kokemuksia uusperheistä, ja hyvin usein parin fiksun kommentin jälkeen alkaa nää "älkää te saakeliin perheenrikkojat sotkeentuko muiden asioihin"-tyyliset kommentit. Mielestäni olisi kyllä aika erikoista että jos lapset ovat tulevaisuudessa minun ja mieheni kodissa, en saisi mitenkään puuttua heidän kasvatukseensa. Isoista linjoista toki päättävät vanhemmat, mutta kai minä saisin lapsilta vaatia esim. lelujen viemistä paikoilleen, hyviä pöytätapoja yms normaalia? Yhtä laillahan minä osallistuisin heidän pyykkiensä pesuun, heidän hoitamiseensa kun ovat sairaina yms. Pelottaa vaan kiintyä lapsiin liikaa kun tuntuvat jo nyt läheisiltä. Liikaa siinä mielessä, että mitäs jos äiti rupeaakin lyömään kapuloita rattaisiin? Enhän minä missään nimessä yritä olla lapsille äiti, heillähän on jo yksi sellainen. Mutta ei kai se pahaa tee, jos he saavat elämäänsä yhden luotettavan aikuisen lisää.
Kuulostaa hyvältä ja normaalilta aikuisen käytökseltä. Itse olen samanlaisessa tilanteessa jossa ex tekee kaikkensa etten sais olla kontaktissa lapsiin, eli sitten tyyliin mies tuo salaa lapsia meidän kotiimme ja onneksi meillä ei ole tätä viikko ja viikko systeemiä. Pidän miehen lapsista todella paljon ja varsinkin tyttö on pyörittänyt sormensa ympärilleni. Tulee mielellään syliin istumaan ja kihnuttaa kyljessä. Haluaisin osataa kauniita vaatteita ym mutta tämän ex kokee jotenkin uhkana tms. eli vaatii aina kuitit mieheltä ostetuista vaatteista, muuten heittää vaatteet roskikseen. Ei ole tarvetta mitenkään yrittää olla äiti lapsille koska heillä on jo oma äiti. Olen heidän isänsä uusi vaimo, enkä haluaisikaan minua äidiksi kutsuttavan. Ongelma on myös se että kun heillä ei ole tehtynä sopimusta, ei ole mitään järkevää ja ennustettavaa aikataulua, joka olisi kaikille hyvä. Lapset myös oppisivat tietämään milloin isä on lasten kanssa.
Entisen pillin mukaan ja tarpeitten mukaan tässä on tosiaan menty. Jos ei mennä niin nouseen sen päiväinen riita että mielummin näin kun tappelu. Juteltu asioista ollaan, lopputuloksena paha mieli ja kasva selityksiä miksi ei sovi lasten kotiini tulla.
Minulla on nyt kokemusta hieman tästä kuviosta, ja on tosiaan tullut sellainen kuva, että ex-vaimo on itsekäs ja epäkypsä ihminen, joka ei ajattele lastensa parasta. Ihan kuin hän yrittäisi kiristää miestä yhä uusilla yksityiskohdilla, ja sillä suurimmalla valttikortilla eli estää tapaamasta lapsia, jos mies ei hypi hänen pillinsä mukaan. Shteesta lähtijä oli kaiken lisäksi tämä ex-vaimo, joka petti miestä, jolla on nytkin jo uusi mies kuvioissa. Mutta pakko vaan yrittää pitää ex-miestä näköjää otteessa myöskin.
Olen yrittänyt ymmärtää hänen toimintaansa. Onko hän vihainen ex-miehelle ja yrittää kostaa jotain patoutuneita katkeruuden tunteita jälkikäteen? Onko hän vain itsekeskeinen ja itsekäs ihminen, joka on kykenemätön ajattelemaan muuta kuin itseään? Tunnistaako joku täällä tuon kuvion? Mikä siinä on selittävänä tekijänä?
Vihat saa niskaansa, kun rikkoo perheen! Mitä luulit saavasi, kiitosta?
Mene itseesi ja ymmärrä omat toimintasi ensin, ennenkuin haukut lapset ja heidän olemassa oloa. Isälle ne ovat tärkeitä, ei sulle tarvikkaan olla.
koitappas opetella lukemaan, taas. Tässähän lapsen äiti oli se osapuoli, joka rikkoi perheen. Eikä tässä myöskään sanallakaan viitattu lapsiin haukkumamielessä.
Nettipalstoilla
-ex-puolisot
-lasten "oikeat" äidit
-anopit
-apet
-maahanmuuttajat
-ex-poika/tyttöystävät
-ns. lapsipuolet
Ovat hulluja.
Listaa voi jatkaa, kyllä näitä HULLUJA liikkuu vapaalla jalalla pilvin pimein! :-/
Yleensä näillä hankalilla exsillä eli lasten oikeilla äideillä on jotain muitakin ongelmia (mm. raha, omat huonot suhteet, katkeruus erosta jne.) että he kärjistävät asiat sitten lasten kautta ex-mieheensä. Mikä on sääli ja harmittavaa. Mutta eihän kellään ole oikeutta vihata exsänsä uutta, ei häntä tunne jne. Valitettavasti vain henkisesti kypsymättömät lasten oikeat äidit välillä ryytyvät omaan tilanteeseensa ja purkavat sen sitten ex-mieheen ja hänen uuteen naiseensa. Nim. Kokemusta on.
Itse olen eronnut n. 3 vuotta sitten ja välit exsään ovat hyvät. En ole kuin kerran nähnyt hänen uuden naisensa enkä haluakaan nähdä sen ihmeemmin. Lapseni ovat tyytyväisiä äitipuoleensa joka toinen viikko ja se riittää. Antaa exsänkin elää omaa elämäänsä eteenpäin. : )
Lasten äitien käytös riippuu pitkälti siitä, että ovatko he käyneet läpi oman eronsa. Jos ero prosessi on vasta aluillaan tai pahasti kesken, niin uuden naisen ilmestyminen ex miehelle on todella myrkkyä. Se nostaa pinnalle paljon vaikeita tunteita, joiden kaato altaaksi valittettavan usein joutuu tämä uusi kumppani.
Sitten kun erosta on kulunut useampi vuosi ja tunteet tasaantuneet, niin luulisin, että suurin osa ex naisistä hyväksyy ex miehelleen uuden kumppani. Toki on sitten olemassa erikseen tämä narsisti ongelmaisten sarja, jotka eivät tule koskaan muuttumaan. Vaan sama mustamaalaaminen ja loan heitto jatkuu vaikka loputtomiin, jos vastapuolelta ei laiteta yhteyksiä poikki.
Lasten äitin käytös riippuu myös erittäin usein siitä, kantaako mies myös vastuua eron jälkeen uuden naisen tultua kuvioihin??
En usko, että kukaan itseään kunnioittava nainen haluaisi miestä eron jälkeen oikeasti takaisin kun tämä on jo löytänyt uuden kumppanin. Elämässä on hyvä jatkaa eteenpäin..
Uskallan silti väittää, että katkeruus kumpuaa paljon syvemmältä ja johtuu usein vastuun kantamisesta yksin. Jos on pakotettu pyörittämään koko huushollia aivan yksin päivästä ja vuodesta toiseen ilman omaa aikaa ja omaa elämää, se tekee jokaisesta hullun. Taousongelmat vielä päälle niin soppa on valmis.
Kun aina maailaillaan kuvia siitä ruusunpunaisesta äitiydesta, niin kuvioihin kuuluu yleensä myös mies ja parisuhde, kenties oma talo ja perunamaa. Harva uskaltaa myöntää eron jälkeen, ettei sitä omaa elämää edes voi olla kun ei ole koskaan lapsetonta aikaa. Vaikka itse nautin äitiydestä, niin jokainen haluaa myös työvuorolistoissa tietää milloin on vapaata ja auta armias vaikka rakastan lastani yli kaiken, niin yh saaminen tuntui kuin olisin saanut pitkän vankilatuomion ilman mahdollisuutta koevapauteen. Siltikään en vaihataisi asemaa lapsen isän kans. Tämä on toisaalta myös suuri motivaattori, koska haluan kyetä tarjoamaan lapselleni myös taloudellisesti turvatun elämän.
Mies se usein sit keskittyy siihen seurusteluun ja kun se uusi parisuhde tarvitsee aikaa niin mies osaa keskittyä siihen omaan onneensa niin intensiiviseesti, unohtaen minkä keskelle toisen kenties jätti yksin monitoimikoneeksi. Tämäkin voi aiheuttaa katkeruutta.
Summa summarum: Ex ei välttämättä olisi hullu ja katkera jos saisi edes mahdollisuuden käydä töissä normaalisti ja keskittyä oman olemattoman elämänsä kehittämiseen, ihmissuhteisiin ja joskus jopa hemmotteluihin. Naiselta vaaditaan eron kohdeatessa niitä voimavaroja joita miehessä ei koskaan ollut. Mies jatkaa elämäänsä, käy töissä ja seurustelee, koska hänellä on siihen kaikki aika maailmassa. Naisen pitäisi myös eron kohdatessa olla tietenkin niin täynnä vaan sitä itse äitiyttä ja halua olla lastensa kanssa, koska luontokin sen jo sanoo.
Tiedoksi: Ex ei ole katkera suhteen päättymisestä. Hulluus johtuu menetetyistä mahdollisuuksista kun mies voi vain pestä kätensä kaikesta vastuusta. Tämäkin on onneksi vain väliaikaista, ennenkuin löytää omat voimavaransa ja lahjansa uudelleen. Ja on se mies joskus jotain hyvää elämässään tehnyt, kun sai tuotettua niin ihanan valloittavan jälkeläisen.
T. Ex hullu ja ex katkera ex
Mikä sitten tekee entisestä hullun sekä katkeran jos lapset ovat viikon isällään viikon äitillään ja tällä äidillä olisi kyllä omaa aikaa tämän ''vapaa'' viikon aikana mukavat elaritkin saa. Töissä olisi mahdollisuus käydä mutta miksi käydä kun tuilla elelee mukavasti.
onko se silloin katkera suhteen päättymisestä? vai katkera koska mies on jatkanut jo elämäänsä? jota tämä entinen kyttää ja vahtii lapsensa kautta.
En usko että kaikki ovat, koska en ole itsekään. Riipunee aika paljon siitä miten suhde loppui. Jos ero on ollut molempien ratkaisu ja aikuisten tapaan erottu ja molemmat ovat alkaneet elämään omaa elämäänsä niin käsittääkseni silloin myös käyttäydytään kuin aikuiset. Luonnollisesti jos mies lähtee toisen matkaan ja äiti jää yksin lasten kanssa niin inhimillistähän se on että pipo kiristää, väärin se on, mutta joillekin tämmöinen sekaantuminen ja mustamaalaaminen ovat sitä elämänsuolaa joka kääntyy tasan vain ja ainoastaan häntä itseään kohtaa, jota ei tosin tajuta.
Niin, kun kolmas tulee väliin niin muuta ei voi odottaakkaan kuin et pipo kiristää. Uusiot pitäisi laittaa koulutukseen että toisten perheitä ei saa rikkoa.
Niin hankalat exät hoitaa yksin lapset kunm ies ei viitsi ettei loukkaa uusikkoa.
Hankalat exät on syyllisiä, kun ex miehen uusikolla on ongelmia.
Hankalat exät laittaa itsensä likoon 24/vrk lastensa tähden, unohtaen itsensä, tekee kaikkensa lasten vuoksi, kun mies ei viitsi.
Kaiken lisäksi hankalat exät kuuntelee mitä soopaa miehen uusikko taas keksii seuraavana päivä, jotta hänen olonsa helpottuu, kun ei myönnä omia virheitään.
On ne exät ja lasten äidit todella hankalia, mutta onneksi nämä luuseri isit ei ole.
Ai kauhee mitä juttuja! Onko ap:lla kaikki kotona??? Et ilmeisesti ole äiti, ja varmaan sun oikea äiti oli hullu, kun edes keksit moista täällä kirjoittaa!!! Ei voi olla totta, että noin katkeria ihmisiä on, mutta meitä onmoneksi. Toivottavasti pyydät meiltä äidieiltä kaikilta anteeksi!! Vaadin sitä.
Siis mitä?? Onko sinulla kaikki kotona.. Mistä aloittaja nyt katkera on? Ei hyvänen aika taas..
Kauhea haloo tolle AP:n otsikolle! Äitipuolia on saanut kautta aikojen haukkua pahoiksi äitipuoliksi, eikä siihen ole kukaan puuttunut! Pahoja, ilkeitä ja hulluja äitejä kyllä löytyy ihan yhtä lailla kuin pahoja äitipuoliakin. Moni "hyvä" äiti muuttuu täysin piruksi, kun ero tulee ja miehelle tulee uusi kumppani. Leijona emon lailla äiti puolustaa lapsiaan ja perhettään. Kyllä siinä uuden ihmisen on vaikea tulla ja ottaa oman paikkaansa. Todella epäkiitollinen rooli huolehtia toisen kersoista ja saada siitä osakseen vain lasten äidin arvostelut ja haukkumiset!
Katkera lissukin taas heräsi ryypyn välistä kommentoimaan .
Minulla on kokemusta tälläisestä hullusta eksästä. Siis lapsen äidistä. Itse halusi eron ja nyt on katkera kun ex-miehellään uusi. Hänellä alkoholiongelma muiden henkisten ongelmien lisäksi. Lapsestaan ei välitä tippaakaan, tästä monia todisteita. Soskut kimpussa. Silti yrittää kokoajan kiusata, kiristää, uhkailla lasta hyväksikäyttäen. Isä voimaton ja todella väsynytt tämän asian takia. On meinannut antaa periksi monta kertaa, sanonut että olisi helpompi kun ei pitäisi äitiin ja lapseen mitään yhteyttä. Vielä ei kuitenkaan ole niin tehnyt.
Luulenpa kuitenkin että tälläisiä äitejä on vain murto-osa, suurin osa lastaan rakastavia "tavallisia" äitejä.
En olis ikinä uskonu että näin katkeria ihmisiä on olemassa mutta näin se vaan on. Ei sitä usko ennen kuin omalle kohdalle sattuu. Sen tiedän ettei itsestäni kyllä varmasti tule tuollaista vaikka mitä sattuisi elämässä. Mielummin elän omaa elämään kun käytän kaikki voimavarani toisten satuttamiseen.
Turha tästä on kenenkään hermostua. Kerroin vain ap:lle oman kokemukseni. Meitä on erilaisia äitejä olemassa; hyviä ja vähemmän hyviä. Valitettavasti.
Mitä todisteita? Oletko itse äiti? Äidit on joskus eron kohdatessa paljon heikommassa asemassa kuin isät. Jos jää lasten kanssa yksin on siinä paljon enemmän tekemistä ja mies löytää sen uuden ihanan pelastajan ja siihen loppuu monesti isän rooli. Isiä ei kiinnosta silloin jos nainen joutuu turvautumaan sossuun tai muuten tulot paljon heikommat kuin miehellä joka voi vapaasti käydä töissä. Onko äidin alkoholismiin puututtu millään tavalla?
Yllättää että joku yhäri samantien rynnännyt tänne puolustamaan äitiä. Miksei äidillä olisi mahdollisuus käydä töissä jos lapsi päivähoidossa ja isikin omalla lapsiviikolla käy?
Kiinnostaa kyllä todella tietää että mikä siinä lapsen hoidossa tämän äidin luona on niin rankkaa ja erilaista jos isä kumminkin käy töissä normaalisti. Niin kyllä äiti lapsen silti päivähoitoon kiikuttaa jotta saa itse nukkua ja lepäillä kotona tämän ajan.
Minäkin mietin aluksi, että mitä tästä oikein tuleee, kun rupesin seurustelemaan mieheni kanssa, koska hänellä oli suhteellisen pieni lapsi. Mutta lapsen äiti on osoittautunut ihan normaaliksi ihmiseksi tässä vuoden mittaan ja tulemme ihan hyvin toimeen ja hän luottaa minuun lapsen hoidossa. Liian läheisiä en kumminkaan halua olla, mutta minusta on suotavaaa ja ihanaa, että pystymme avoimesti keskustelemaan asioista eikä ole mitään selän takana puhumista.
"Ihan todellako kaikki suomalaiset äidit ovat niin sekopäitä etteivät kykene normaaliin kanssakäymiseen ja kommunikointiin uusperhe-tilanteissa?"
En tiedä, koska onnistuin kasvattamaan lapseni aikuisiksi asti niin, etten joutunut "uusperhe-tilanteeseen".
Jotenkin hullulta tuntuu, että avaaja yleistää niin, että aivan kuin kuuluisi asiaan, että jokainen aviopari jossain vaiheessa eroaa ja pienistä lapsista tulee riitakapuloita ja heittopusseja.
Eihän asiat nyt suinkaan niin huonosti ole KAIKKIEN suomalaisten äitien tai pitäisikö sanoa pienlapsiperheiden kohdalla.
Onko kaikki uusikot hulluja?
Äidit suojele lapia, mutta uusikot tappaa.
Melkoinen hullu uusiokanttura on sekin, joka kidutti miehensä 8-vuotiaan tyttären hengiltä. Äidin avunpyyntöjä ei kuunneltu, ja seurauksesta voi lukea lööpeissä.
Kumpi lienee enemmän syyllinen isä vai äitipuoli, sitä ei tiedetä. Mutta melko sairas paska olet, jos nämäkin karmean asian ovat aseeksi omaan uusperhe vihaasi. Kuinka monta perhesurmaa on ollut, seitsemän, joissa isä tai äiti surmasi lapset ja puolison. Mitä tähän sanot Lissu? Ketä syytät niistä. Kysymys oli että onko kaikki äidit hulluja- Lissu on hullu, joten kaikki äidit on myös. Koska jo yksi äitipuoli on sairas psykopaatti, niin kaikki. Logiikka ei saa pettää missään vaiheessa. Itku pääsi minulta kun luin tästä kamalasta tapahtumasta. Ei tullut mieleenkään syyllistä muita kuin niitä jotka asian teki, isää ja äitipuolta. Ja nyt se sana on sallittu, kun tapahtui kamala asia. Muutoin ei ole äitipuolta olemassakaan.
En ole ottanut kantaa yteenkään perhe tai lapsisurma juttuun. Sori...
Biologinen äiti ei saanut edes yhteishuoltajuutta, lastaan sai tavata vain valvotusti. JOten ihmetellä sopii, millainen tausta tällä äidillä on. Suomessa on hyvin epätavallista myöntää isälle yksinhuoltajuus.
Tyttöparka sai huonoimmat mahdolliset kortit :/
Älä selitä.
Ahaa...no nythän mie hokasin!!!
Sinä kirjoittelet mun nimissä ja sitten lissuttelet!!!! No ompa sairasta touhua...!!! Hyvänen aika..
Näin saat tyydytystä siitä että joku täällä on sun jutuillesi roskakori.. ja sinä naurat partaasi. Nyt se selvisi!!!
Miksi unohdat isän osuuden tapahtumaan täysin?
Nyt Lissu oikeasti hakeudut hoitoon. Oot oikeasti menossa ihan sekaisin.
Häivy sinä onnen ydin perhe täältä palstalta esittämästä typeriä mielipiteitäsi! Sinulla ei ole ikinä mitään järkevää sanottavaa. kuvittelet olevasi jotain parempaa, koska sinulla on ydinperhe! Et todellakaan ole! Katso omaan elämääsi, joka on todennäköisesti ongelmia täynnä. Pakenet niitä keskittymällä toisten ongelmiin.
Sinun ennusteesi on se, että vuosi tai kaksi menee, niin sinulle tulee ero ja pian sinustakin tulee uusperheellinen! Näin sitä kuule monelle käy.. katsos kun noin ydinperheet ei tänä päivänä kestä lainkaan.
Tiedoksi sinulle:
Kyseinen "onnen ydin perhe"-nimimerkin takana oleva henkilö ei todellisuudessa edes elä ydinperheessä. Hänen miehensä on jättänyt hänet toisen naisen takia, ja oikeasti hänellä on nyt yksinhuoltajaperhe.
MUTTA: kyseisen ihmisen mielestä ydinperhe koostuu äidistä ja lapsista, hänen mielestään "siihen ei isää tarvita". Ja kyllä, olemme yrittäneet hänelle kertailla ydinperheen määritelmää, mutta ei se mene jakeluun. Kun hän on päättänyt asian olevan näin, asia on näin.
Leijonaemot
Kyllä se joskus on oikeasti niin ,että se on äitipuoli joka joutuu melkoiseen soppaan näiden exien kanssa.
Itse rakastuin eronneeseen mieheen jolla oli kaksi alaikäistä lasta edellisestä liitosta, mutta isällään kävivät vain joka toinen viikonloppu.
Tulin lasten kanssa ihan hyvin juttuun vaikka heitä loppujen lopuksi vain muutaman päivän kuukaudessa näin.
Mies oli mukava, viihdyimme yhdessä ja päädyimme naimisiin asti.
Sitten yhtäkkiä paljastui että mieheni ex laiminlyö lapsiaan, sen kertoivat meille viranomaiset. Ilmeni että äiti on alkoholisti, tolkuttomassa kunnossa kotona ,eikä ollut todellisuudessa enää vuosiin pystynyt pitämään lapsista huolta.
Lapset olivat olleet oman onnensa nojassa, mutta äitiä suojellakseen esittäneet isälle että kaikki on hyvin, vaikka äiti oli lapsia kohtaan ajoittain myöskin väkivaltainen.
Isä oli ollut avioeron jälkeen tietoinen vain joistakin riidoista äidin ja lasten välillä, mutta pahimmat asiat kuten väkivalta, oli häneltä taitavasti salattu.
Niinpä äiti oli saanut pitää lapset ja isä luuli että heillä on kaikki hyvin, normaalia pikku kinaa lukuunottamatta.
Vasta kun lapset oireilivat niin vahvasti että alkoivat käyttäytyä itsdetuhoisesti, heidät huostaan otettiin. Kun heidän kotiolonsa äidin luona paljastuivat , lapset määrättiin pysyvästi meille asumaan ( toinen vaihtoehto olisi ollut lastenkoti ).
Miehen ohella sain siis henkisesti häiriintyneitä,terapiassa käyviä lapsia, joiden tasapainoon saaminen kestää luultavasti lasten koko elin iän.
Heidän paranemisensa on ollut edistysten ja takapakkien vuorottelua, ja turvallisuuden tunteen luominen vaikeaa , vaikka meillä on normaali, tasapainoinen koti .
Lapset syövät psyykelääkkeitä ja kärsivät silti peloista ja ahdistuskohtauksista.
Että älkää nyt aina pitäkö toisten lapsia hoitavia ihmisiä lapsen ryöstäjinä.
Minut ainakin laitettiin tähän rooliin, ihan siksi ettei ex siihen kyennyt - häntä siitä silti syyllistämättä.
En tunne häntä laisinkaan enkä tiedä mikä hänet on ajanut pois raiteiltaan, joten en voi alkaa häntä tuomitsemaan.
Ei ole oikeasti helppoa koettaa kasvattaa terveitä aikuisia lapsista, joiden alkutaival on ollut pelkoa, väkivaltaa ja lapsen kaltaiseksi heittäytyvästä aikuisesta huolehtimista. Ja jotka kaikesta huolimatta rakastavat vain äitiään ja pitävät minua vain välttämättömänä pahana - vaikka en koskaan ole ollut heille ilkeä vaan yrittänyt tukea.
Ymmärrän sen, ainahan lapset rakastavat biologisia äitejään vaikka nämä tekisivät mitä.
Lapsen mieli pyrkii hautaamaan pahan ja muistamaan vain hyvät hetket, ja he toivovat että äiti kuitenkin muuttuisi, niin että pelottavat asiat ja väkivalta jäisi pois. Jotta äidin kanssa voisi taas asua.
Helpottaisi jos olisi edes itse saanut psykologin koulutuksen, nyt joutuu pärjäämään maalais järjellä tällaisten asioiden keskellä.
En muuta sano kuin huh huh.
Sama koskee uusikkoja. Todellakin, helpottaisi monia äitejä, jos olisi psykologia hallussa. Niin on kieroja toiset uusiot, että pahaa tekee kun miettii, miten lapset joutuu pakosti kärsimään isän naisista.
Mikä antaa oikeuden rikoa toisten perheet, ja sen jälkeen haukkua last ja lasten äidit?
Ja etenkin tuo, että sanotaan että äidit ovat hulluja!! Millä perusteella katkerat nyksät noin sanoo? Uskon että pilottavat omat hulluuntensa haukkumalla muita.
En ainakaan itse koe olevani mitenkään kiero ihminen, vaikka olen äitipuoli.
Eli yleistää ei kannata.
En myöskään ole ikinä koskenut varattuun mieheen.
Enkä ole haukkunut lapsia tai heidän äitejään.
Mieheni exän lapset sijoitettiin meille, koska heidän äitinsä on alkoholisti.
Ja nyt kun koetan hoitaa näitä lapsia, saan osakseni vain vähättelyä.
Olisiko teistä äidit oikeasti parempi, että lapset laitettaisiin laitokseen mielummin kuin isälleen , jos isä on kunnollinen ?
Voin sanoa ettei lastenkodeissakaan lasten elämä helppoa ole. Olen päässyt läheltä näkemään erään sellaisen paikan toimintaa ja surulliseksi tulin.
Se elämä oli jotain sellaista , mitä kenenkään ei pitäisi joutua kokemaan.
Ei täällä ole muita sanottu huluksi, vaan vain ja ainoastaan sinua ja se pitää paikkansa olet tosiaan hullu ja vainorarhainen katkera vanha eukko.
sori virheet, kun kännystä kirjoittaa ...
Mielestäni tämän lissun kommentit voi jättää omaan arvoonsa, hän pilaa koko palstan niin että täältä on jo lähtenyt paljon sellaista väkeä jolla voisi olla jotain oikeaa sanottavaa, Voisitteko vain ohittaa hänen naurettavat kommenttinsa. Ne tuelvat eri nimimerkeillä, mutta samoilla kirjoitusvirheillä, hän on jatkanut täällä jo ainakin 8 vuotta samaa paskanjauhantaa.
Kyllä useimmat biologiset äidit ovat varmasti ihan kunnossa ja normaaleja. Tosin ei useinkaan muisteta mistä ne erot johtuvat. Valitettavan usein erojen taustalla on myös persoonallisuushäiriöitä ja mielenterveysongelmia ja jos sellaisia on , on vain hyvä jos niitä omaava osapuoli on etävanhempi. Joskus se voi olla myös biologinen äiti. Itse olen äitipuoli ja myös biologinen äiti, ei ole välejä nyxän exään eikä exän nyxään, toiseen koska exäni puhunut hänelle minusta potaskaa ja toiseen koska hänellä oikeasti on ihan todettujakin psyykkisiä ongelmia joista myös lapsi on joutunut kärsimään. Asiallisia toki ollaan mutta ei mitään ystäviä.
Tämä säälittävä lissuhenkilö kannattaa jättää ihan huomiotta, hän ei edusta palstan enemmistöä, vaikka ikävä kyllä aina äänessä onkin. Jonkin sortin sekopää joka vastailee itselleen ja komppailee itseään eri nimimerkeillä. Älkää lähtekö mukaan siihen touhuun.
Sinäkö se päätät kuka on hullu ja kuka ei. Kuka saa sanoa ja mitä saa sanoa?
Onko hullu semmoinen ihminen, joka puolustaa lapsia, äitejä...katkerien ihmisten hyökkäyksiltä?
Onko niin että totuus sattuu? Jos et ole samaa mieltä muiden kanssa, olet hullu?
Kun olet samaa mieltä olet hyvä ihminen. Miksi on pakko olla samaam ieltä kuin muut jotta olisit hyväksytty?
Kuvittele tilannetta, jossa kaikki täällä myötäilee, mikä keskustelupalsta se on kun tietäisimme että kaikki on samaa mieltä.
Katsoppa joskus eduskunnan kyselytuntia tai muita poliittisia ohjelmia. Siellä asiat riitelee ei ihmiset.
Täällä jotkut lissuttelijat haukkuvat ihmisiä, kun eivät kykene kommunikoimaan asioiden kanssa. On helppo lissutella ja buuata, kun ei kykene kesksutelemaan.
Siinä on syy, miksi joitakin ihmisiä haukutaan hulluiksi.;)
Ei ne lasten oikeat äidit ole hulluja yhtään enempää kuin ne äitpuoletkaan tai niiksi halauvat, äitipuoleksiko vaiko miehen sänkykamarin petilämmittimiksi, jälkimmäinen lienee oikeampi. Siihen sitten tarvitaan kapulaksi nämä lapsoset ja heidän äitinsä haukkuminen, suurta teatteria monesti.
Nämä äidit ovat joutuneet monesti tilanteeseen, johon eivät ole koskaan osanneet varautua, ovat suuressa uskossa mennett naimisiin, että liitto kestää hamaan kuolemaan. Sitten miehen halut ovat ajaneet tähän tilanteeseen.
Koettakaa nyt naiset olla solidaarisia toisianne kohtaan, sillä tämä äiti todella tarvitsee kaiken tuen ja avun, ilman näitä uusikkojen herjauksia.
Mikä ihmeen äitiPUOLI?
Niin kauan kun lapsella on ÄITI, ei ole olemassa mitään äitiPUOLTA, vaan joku naishenkilö jota nimeltä kutsutaan.
Varsinkin pienen lapsen pää menee sekaisin kun käytetään kahdesta eri henkilöstä nimitystä "äiti...".
Isin uusi naisystävä - sanotaan nyt vaikka nimeltään Mirkku.. eikö se riitä? Uudet naisystävät kun eivät ole kuitenkaan lapselle sukua millään lailla.
Ja mitä tulee tähän että biologinen äiti on aina hullu... no, kokemuksesta voin kertoa että exäni nimittelee minua hulluksi. Erosta on 2 vuotta aikaa,exällä ollut 5 naista siinä ajassa (siskoni nähnyt siis eri naisten kanssa läheisissä tunnelmissa).. en ole kertaakaan huomioinut millään tavalla, nähnytkin vain joskus sattumalta jossakin. En välitä, oikeasti. Enkä ole hullu :)
Minä olin se, joka halusi erota. Exäni kulissit kaatuivat, joten "tietenkin" minusta piti tehdä se HULLU :D ihan vihjeeksi vain, varokaa niitä miehiä joilla ei ole mitään hyvää sanottavaa lastensa äidistä.
Semmoinen nainen joka nimittelee itse itseään vieraan ihmisen lapsille äitipuoleksi, on henkisesti sairasihminen. Kuka tervejärkinen ihminen alkaisi itseään nimittelemään äitipuoleksi?
Jos niin voisi oikeesti tehdä, me kaikki voisimme vaihtaa nimeä pivittäin, pitää ketä tahansa äitinä ja isänä, siksona ja kummina ja mummina.
Itseään nimittelyllä annetaan vaan itselle valtaa ja tuntea itsensä hieman paremmaksi ja arvokkaammaksi, kun muut eivät sitä huomaa eikä kerro.
Minäkin voisin nimittää itseäni varapresidentiksi, ja tuntea olevani parempi ihminen kuin olemalla vain terapeutti.
Ai sinä olet Lissu tätä nykyä terapeutti??
Voi luoja, meinasin tukehtua aamukahviini :D :D
HAHAHHAHAHA!!
Jos Lissukka on terapeutti niin minä olen jeesus!!!
Miksikä kutsutaan äitiä joka on vaatinut että uutta aviomiestään lapsi kutsuu isiksi vaikka lapsen oma isä tapaa lastaan säännöllisesti?
pyryharakaksi.
Niin minä olen se hullu ex mut eipä se toisen kaan lapsen äiti ihan täysillä käy kun ei hyväksy miehensä toista lasta edellisestä suhteesta.
Onpa täällä paljon kateellisia ihmisiä lissulle! Ei enää sormet ja varpaat riitä heitä laskemaan.
Kun joku tekee oikein , ja itse ei siihen pysty, harmittaahan se monia.
Lissu teki kaiken lastensa parhaaksi, ettei he kärsisi isänsä vaihdokeista, ja katkerat ihmiset nyt natisee liitoksistaan, koska eivät itse keksineet samaa.
Vahvoille persoonille ollaan kateellisia, heidän toimilleen, ja siksi ne pitäisi hiljentää..ja kun ei onnistu teilataan kaikki heidän toiminta ja haukutaan.
Sillä lailla omat teot tuntuvat paremmilta, vaikka sydän särkyy.
Katkeruus, kateellisuus, epätoivo, mustasukkaisuus... ne on tunteita joita vahvat ihmiset ja perheenpulustajat saavat osakseen, valitettavasti.
jaahas lissu taas puolustaa itteensä. Sinä lissu olet se katkera vihainen ja vit-tumainen vanha eukko ja sun mielipitees on ihan sieltä syvältä.
Olet saanut kyllä ihan oikean kuvan tulevasta elämästäsi, paitsi jos satut olemaan niiden about 5 prosentin joukossa joilla menee ihan korrektisti.
Minulla on 11vuoden kokemus, ja yhtä helvettiä olen saanut kokea ja kestää mieheni exän taholta, enkä vain minä vaan mieheni myös, puhumattakaan lapsista.
Sanoisin sinulle nuori nainen, että juokse niin kauas kuin jaksat äläkä katso taaksesi. Kyllä sinä löydät miehen jolla ei ole erotaustaa, eihän sinullakaan ole. Miksi saattaisit itsesi loppuelämäksesi niin kiittämättömään asemaan, kaikkien arvosteltavaksi ja miehen lasten halveksittavaksi, vaikka kuinka hyvät olisivat asenteesi ja tahtosi, ei onnistu. Perusta oma elämä ilman ikuista varjoarmeijaa.
Tai sitten luule, että kohdallesi käy juuri 5 prosentin tapaus.
Näinhän ne uusiot aina määrittelee katkerana miehen exän olevan. Kun he eivät pysty tunnustamaan että exä on parempi joka asiassa, niin ensin pitää rikkoa perhe ja sen jälkeen hullutella exä. Näinhän se menee. Kaikki on miehen exän vika, jopa heidän omat henkilökohtaiset ongelmatkin.
Tietysti on heitä, jotka kunnioittaa miehen ex perhettä, eikä syllisty moiseen ala arvoiseen toimintaan, ja on niitä exiä jotka laittavat kapaulat rattaisiin eikä päästä näitä uusioita lasten ja itsensä lähelle.
Mutta uusioiden katkeralla asenteella he näkevät vain vikoja näissä miehen ex perheissä. Se on varmaan päämäärä ei se mies.
Minun mieheni jätti silloisen naisystävänsä minun takia ja tapahtuneesta on jo useampi vuosi. Saan edelleen paskaa niskaan tältä mieheni entiseltä. Ja valitettavasti tämän naisen kanssa pitää olla tekemisissä kun heillä on yksi yhteinen lapsi.
Kyllä niitä hankalia ja sekopäisiä eksiä mahtuu tähän maailmaan. Mutta tällä naisella onkin myös henkisiä ongelmia aika paljon, joten se selittää asian. Mutta kyllä se rassaa hermoja ihan perkeleesti että tollasen kanssa täytyy olla tekemisissä.
Mun täytyy tähän kohtaan kommentoida, että tuohon ex-puolison suhtautumiseen vaikuttaa luultavasti myös sellaisia juttuja, joista uusi puoliso ei tiedä.
Siis meillä esim tällainen kuvio viimeisen kymmenen vuoden ajan, et minä oon asunut saman avopuolison kanssa ja lasten isä (ex-mieheni) ollut sinä aikana ainakin viiden eri tyttöystävän kanssa.
Eihän se mulle kuuluu, että kenen kanssa exä on, mutta kyllä tämä ainainen avopuolison vaihtaminen on mulle ja lapsille ollut aikas rankkaa. Aina kun tottuu uuteen naiseen ja oppii tulemaan hänen kanssaan toimeen niin sitten taas menee poikki ja hetken päästä on joku ihan toisenlainen nainen kuviossa. Odotan vaan sitä et lapset on tarpeeksi vanhoja niin sitten ei enää tarvitse jaksaa näitä exän uusia.
Täytyy nyt ihan aluksi kertoa, etten ole eronnut, vaan olen kasvattanut lapsemme yhdessä mieheni kanssa.
Avaaja kysyy ovatko lasten "oikeat" äidit aina hulluja? Avaajan täytyy nyt yrittää asettaa itsensä siihen asemaan, että hänellä on pieni lapsi/lapsia. Miltä sinusta avaaja tuntuisi olla erossa pienestä lapsestasi? Miltä tuntuisi laittaa hänet matkaan lapsen isän ja uuden naisen luokse?
Jos ajattelen itseäni silloin, kun lapsemme oli pieniä, niin minusta se olisi tuntunut aivan kamalalta. Tosin luulen, että jos olisimme eronneet, mieheni ei olisi pakottanut minua olemaan erossa lapsistani, mutta koska eroa ei koskaan tullut, en tiedä miten olisimme käytännössä säilyttäneet isän suhteet lapsiinsa.
Minäkään en ole eronnut, enkä voisi kuvitellakaan, että omat lapseni viettäisivät esim. joka toisen viikon isukin ja jonkun vieraan naisen kanssa. Kyllä me mieheni kanssa kasvatamme lapsemme yhdessä, emme tarvitse siihen ketään muita.
Miehelläni on edellisestä liitostaan 2 lasta, jotka ovat meillä vuoroviikoin. Mukavia muksuja, ihan asiallinen heidän äitinsäkin, enkä koe olevani mitenkään karmea tapaus itsekään, mutta itse en moiseen kuvioon omiani laittaisi.
Mitä tarkoitat oikealla äidillä? Eiks kaikki oo oikeita äitejä joilla on lapsia. On.
Mutta hulluja he eivät ole en tunne yhtään hullua. Mitä tarkoitat hullulla äidillä?
Onko oikeita isiä, onko hulluja isiä?
olen äiti ja hullu, äitini on hullu, mummoni on kiero, sekä hullu, isän puolelta isoäiti vaikuttaa suuruuden hullulta, äitipuoli on kontrollifriikki, miehen äiti on skitsofreenikko eli siis hullu, miehen täti on myös kontrollifriikki koiranpaskassa asuva koirahullu, kaverin äiti on ihan jees, mutta käy enkelipiirissä eli siis sekin taitaa olla........ joo kyllä me äidit taidetaan olla kaikki hulluja.
Täällä puhutaan paljon siitä, että eron sattuessa äiti jää lasten kanssa.. Meidän tapauksessa asia oli toisin päin (itse olen tämä "uusi nainen"). Tavatessamme mieheni oli eronnut ja ex etsi uutta asuntoa. Asunnon löydyttyä naikkonen lähti menemään eikä halunnut olla missään tekemisissä lapsensa kanssa. Aikaa kului paljon ja lapselle tärkeitä etappeja tuli monta. Hoidin tuolloin kuin omaani ja lapsi kutsui minua äidiksi. Myöhemmin oikea äiti raitistui ja pääsi kaikista kamoista kuiville ja alkoi tavata lasta. Tästä on jo monta vuotta aikaa ja paskaa sataa vieläkin niskaani aina kun joudutaan olemaan tekemisissä! Kiitosta ei ole koskaan kuulunut, vaikka olen ollut lapsen kanssa lähes hänen koko elämänsä. Mielenterveysongelmia, kateutta vai omantunnontuskia? En tiedä, mutta mun omatunto on puhdas ja lapsi voi hyvin aina meillä ollessaan..
Semmoinen äiti, joka laittaa omat halunsa, miesystävänsä omien lasten edelle on hullu. ja niitä perkeleitä tosiaan on olemassa.
Minä näen asian ainakin niin että en todellakaan näe sitä lapsen etuna että nainen joka on rikkonut perheen jossa on alle puolvuotias lapsi tulisi lapsen elämään millään tavalla. Lapsella on oikeus nähdä lain mukaan isää. isän ei tarvitse nähdä lasta jollei tämä tahdo. vauva ei mielipidettänä sano mutta vanhempana sitten voi sanoa. mutta se ei ole lapsen edun mukaista että joutuisi jokaista miehen uutta "suhdetta" tapaamaan. Eksäni ei ole kamalan vakaa ihminen ihmisuhteiden suhteen. meidänkin aikana hän lirkutteli ties kenelle ja vakuutti tunteitaan mutta kun jäi kiinni niin rukoili anteeksiantoa ja uutta mahdollisuutta. nyt on muutaman viikon tuttavuus joka alkoi ennenkuin lopullisesti erosimme. tarvitseeko lapsen pää sekoittaa sillä että kuvioihin tulee uusi nainen, ja kohta taas uusi jne. tässä meidän tapauksessa suhteen pitäisi kestää todella kauan ennekuin suostun harkitsemaan että lapseni saisi edes tavata tätä sen hetkistä uutta naista. tämä on minu mieleipiteeni ja ajattelen sillä oman lapseni parasta. en itseni.
Olen huomannut sen, että netissä jylläävät ne ihmiset, joilla on ongelmia. Ne, joiilla ei niitä ole, eivät täällä pyöri (no okei, ehkä jos haluaa viihdyttää itseään pskan jauhannalla).
Itsellä ei ole mitään tuota miehen eksää vastaan eikä hänellä minua vastaan. Emme ole ystäviä mutta emme vihamiehiäkään.
Susta siis, ihmiset joilla on ongelmia kirjoittavat mielipiteitään. Mutta ihmiset joilla ei ole eivät puhu mitään?
Noh aika loogista... mitäs sitä puhumaan jos ei ole mitään puhumista.. niinpä..
Mielipiteet on eri asia. Mielipiteistä syntyy keskusteluja.
Täällä näitä "keskusteluja" nyt tuskin voi kutsua keskusteluiksi :D Suurimpaa osaa ainakaan.
Ohhoh... mikä syyllistys!!!!!!!!!!!!!! Ai että miehen lasten äiti on hullu!!!!!!!!!!!!!!!! No aika törkee väite, mutta katkeruus tekee mitä tekee, ja pelko omasta elintasostaan, kun ei viitsi mennä töihin, pitää ottaa perheellienen mies, joka kyllä maksaa kaljat ja tupakat, kun itse ei viitsi mennä töihin. Vielä kun manipuloi miehen elareita vastaan, niin aina on enempi kaljarahaa uusioisella.
Aika törkee väite, sanoisin. Mutta kun uhka on suuri, pitää koittaa tätäkin konstia.
Itse en ole hullu, mutta miehen naiset on erittäin hulluja ja ala arvoisia. Nauramme koko suku moisille harakoille. ikuisia helpon elämän etsijoöitä toisten kustannuksella eläviä loisia.
"Itse en ole hullu, mutta miehen naiset on erittäin hulluja ja ala arvoisia. Nauramme koko suku moisille harakoille. ikuisia helpon elämän etsijoöitä toisten kustannuksella eläviä loisia. "
Vaikutat juuri sellaiselta katkeroituneelta ja hankalalta ex-naiselta, joka haluaa tehdä ex miehensä elämän mahdollisimman hankalaksi. Taidat olla syypää siihen, että miehesi suhteet eivät kestä!! Sotket nenäsi asioihin, jotka eivät sinulle kuulu. Soittelet, häiritset ja puutut ex miehesi elämään mukamas lasten parasta ajatellen. Yritä kasvaa aikuiseksi ja anna lapsillesi oikeus myös isäänsä.
Oletkohan itse juuri sellainen helpon elämän etsijä ja loinen, joka haluat elää tosien siivellä? Aika usein ihminen syyttää toista juuri siitä mitä on itse.
Sanotaanko näin, että niin makaa kuin petää. Luuletko tosiaan, että meidän pitäisi kiittää siitä että harakka tunkeutui sukuumme ja hajoitti perheeni?
Kyllä samalla mitalla tulee takasin, ei armoa tunneta, kun on kyse korkeatasoisesta suvusta ja perheestä. Mies oli ensin minun ja ensin lastensa isä, ei ole mitään syytä tulla väliin ja rikkomaan koko sukua palaseksi vain sen tähden, ettei itsellä sitä ole. Niin katkeran julma ei pidä olla.
Kyllä nauramme koko suku, ja uskon ettei moinen loinen kehtaa tulla näyttäytymään korkea-arvoiseen sukuumme. Ei mitään mahiksia.
Kyl sää lissu olet aika hullu se on täällä monta kertaa todistettu.
Korkea-arvoinen vai mikä "kokera", hahaaa, juoppoja, huoria ja mielentervyspotilaita koko sun sukus täynnä ja exäsi sekoaa lintuihin , lehmiin ja kaikenkarvaisiin elukoihin, ei ole exäsi sukukaan kovin ylvästä.
Minä olen lissun kanssa ihan samaa mieltä. Hän on erittäin fiksun oloinen ihminen, iskee asioiden ytimeen. Kun muut sanovat että pidä turpasi kiinni, heillä on pelkoa eikä he uskalla puhua päivän polttavista asioista suoraan.
Heidän asiat ei kestä päivänvaloa, siksi niistä ei saisi puhua.
Lissu on hyvä tyyppi, ja hänellä on valtavan paljon faneja. Tuele sinäkin mukaan.
Voi lissu taas paljastit ittes,ja tyhmyytesi, on se kivaa ,kun ite ittees kehuu, kun muut sua halveksii.
Eikö sulla ole koskaan muuta sanottavaa? Aika ankeeta tuo sinun olosi täällä. Miksi luulet että lissu tuosta loukkaantuisi mitä täällä päivät pitkät kirjoittelet? Tuskin edes korviaanlotakuttaa tai vastaa sulle. Teet turhaa työtä.
Sanotaanko näin, että itse paljastat tyhmyytesi..
Väärä kuva isistä
7.12.2009 19:42 (Päivitetty 7.12.2009 19:42) Keskisuomalaisessa 26.11. kerrotaan Markku Salon kirjasta narsistista häiriötä sairastavien käyttäytymisestä oikeudessa. Salon kokemusperäisesti lähestymää aihetta tutkin tieteellisesti vieraannuttamisoireyhtymää (PAS) koskevassa väitöskirjassa. Olen suorittanut kasvatustieteen, aikuis- ja lastenpsykiatrian kurssit ja minulla on 20 vuoden kokemus vaikeista lapsiasioista.
Salon kirja on hyvä siltä osin, kun hän kertoo persoonallisuushäiriöistä ja niiden vaikutuksista asianosaisten käytökseen oikeusprosesseissa yleisesti. Siihen sisältyy kuitenkin oikeusturvaa vakavasti vaarantavia näkemyksiä.
Pääosin vanhempien eron jälkeisissä oikeusjutuissa on Salon mukaan häiriöisistä noin 90 prosenttia miehiä ja vain 10 prosenttia naisia. Tämän hän itsekin myöntää poikkeavan huomattavasti psykologisten ja psykiatristen tutkimusten tuloksista. Salon mukaan miesten häiriöt johtavat oikeudenkäynteihin, naisten häiriöt jostain kummallisesta syystä eivät. Perustelut eivät vakuuta.
Svenn Torgersenin ym. vuonna 2001 julkaiseman tutkimuksen mukaan persoonallisuushäiriöitä esiintyy naisilla ja miehillä suunnilleen saman verran, naisilla hieman enemmän. Miehillä on enemmän antisosiaalisia, passiivis-aggressiivisia ja vaativia persoonallisuuksia, naisilla riippuvaisia ja epävakaita persoonallisuuksia.
Vieraannuttavilla äideillä on usein epävakaa persoona, josta naiset eri tutkimusten mukaan kärsivät kaksi kertaa niin usein kuin miehet. Tästä syystä häiriöistä kärsivien naisten osuus katkerissa huoltokiistoissa voi nousta noin 2/3:aan, miesten osuuden ollessa 1/3. Käsitys saa tukea Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksesta, jonka mukaan 42 prosenttia pidempien huoltokiistojen asianosaisperheistä on lastensuojelun asiakkaita.
Olen Jurisprudentiassa 2007 osoittanut, että kyse on aina yksin lasten kanssa asuvista äideistä, jotka ovat omien mielenterveys- ja päihdeongelmiensa vuoksi joutuneet lastensuojelun asiakkaiksi. Riitelykierteeseen osallistuvista naisista 42 pros. on siis selvästi ongelmaisia. Kun asianosaisissa on myös terveitä, miten kuvioon sopii, että häiriintyneitä miehiä olisi yhdeksän kertaa enemmän kuin naisia?
Salon käsitys siitä, ketkä sairastavat persoonallisuushäiriöitä, on ratkaisevasti vääristynyt. Hän tehnyt havaintoja ainoastaan mutu-tuntumalla. Käsittääkseni hän usein avustaa isistä lapsia tahallaan vieraannuttavia äitejä, joiden häiriöitä Salo ei välttämättä tajua.
Sen sijaan hän saattaa mennä mukaan asiakkaanaan olevan naisen häiriöön siten, että yhdessä tämän kanssa projisoi eli heijastaa sen vastapuoleen, joka todellisuudessa on terveempi kuin entinen kumppaninsa. Vastapuolen väittäminen, ehkä perusteetta häiriöiseksi on kätevää, mutta sellaisia luihuja tekniikoita käyttävän asiamiehen pohdintoja ei pitäisi kohottaa yleiselle tasolle luulottelemalla asiantuntemusta.
ANJA HANNUNIEMI oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Tuusula
---------
Äidilläni on ja on vieläkin mielenterveysongelmia perhetaustansa vuoksi, eikä niitä ole hoidettu koskaan van se jatkuu sukupolvesta toiseen niin kauan kun hän elää.
Ihan kamalaa meillä se lapsuus vaikka hänen mielestään se on ollut upeaa ja täydellistä vaihtuvine miehineen, eikä siitä voi kiistellä kun hän on oikessa aina eikä kukaan saa arvostella. Lapsissa oli vika jos hänen suhteensa eivät kestäneet. Meitä lapsia syyllistetään vieläkin siitä kuinka joku "herkku äijä" häipyi meidän takiamme.
Pieniä lapsia pystyy manipuloimaan mutta annas ollakkaan kun he kasvavat niin tulevat huomaamaan mikä on homman nimi. Me tytöt pilasimme koko yksinhuoltaja äitimme elämän kun ne vanhat äijät joita hän haali niin keskittyivät vaan meidän nuorten tyttöjen tuijottamiseen eivätkä he vanhasta ämmästä piitanneet ollenkaan.
Mitään ongelmaa ei ollut äidillämme van meissä kakaroissa oli vika kun hänestä ei miehet kiinnostuneet muutakuin sairaat pedofiilit. Hän on edelleen yksin ja syy on meissä tyttärissä kun olemme hänen suhteensa tuhonneet. Meidän lasten vika on ihan kaikki mitä maan päällä vain voi olla. Kun kysyin miksi hän teki lapsia niin en saanut vastausta.
Täytyy sanoa, että suurin osa tämän palstan kirjoituksista on ala-arvoisia ja tuota yhden "totuuden" jauhamista. En kiellä, että tällaisia tilanteita on, mutta vaikea uskoa, että suurin osa olisi tuollaista sekavaa elämää.
Kyllä on tasapainoisia uusperheita, hyviä vanhempia ja aikuisiakin olemassa ja näissäkin tilanteissa voi joskus tulla jotain ongelmia, mutta yleensä niistä selvitään puhumalla.
Ei muuten ole tasapainoisia uusperheitä vaan siellä teeskennellään tasapainoista ja sanon kokemuksesta.
Traumat tulevat lapsille uusperheistä ja tiedän tasan tarkkaan mistä puhun kun on kokemusta. Koskaan ei ole tasa- arvoisia ne edellisen puolison tekemät kakarat sen uuden puolison kanssa tekemien. Väittäköön kuka tahansa muuta paskaa mutta tosiasia on juuri tämä. On piilohyljeksintää, piilovittuilua ja ihan kaikkea syrjintää mitä maanpäällä vain voi olla mutta kulissit kyllä ovat hienot päällepäin niin ettei kukaan huomaa mitään. Lasten pahoinvointihan on heidän itsenä vika eikä perheessä voi olla mitään vikaa vaan kakara on luonnevikainen. Luonnevikaiseksi minutkin luokiteltiin uusperheessä jossa voin pahoin ja kun pääsin siitä "perheestä" eroon niin aloin tervehtyä mutta pahat arvet se jätti. Uusperhe ei ole mikään perhe vaan sairas yhteisö jolla koitetaan paikata jotain edellisen elämän perhettä onnistumatta siinä.
Voin kertoa vaikka mitä näistä ns. "tasapainoisista uusperheistä" mutta järkyttyisit.
Itse sain piiskaa ja rintoja hierottiin yms. seksuaalista väkivaltaa uusperheessä eikä vanhemmat välittäneet mitään kunhan oman onnensa saivat. Kakkarat olivat vain välttämätön paha josta sai tienestiä omiin harrastuksiinsa.
Suurin osa perheistä rikkoontuu kun joku tulee väliin. Se on joidenkin hyvin vaikea uskoa, koska ovat itse niitä rikkojia, ja nauttivat siitä, että perheet hajoo.
En ymmärrä tätä logiikkaa lainkaan. Miksi on hyvä kun jää isättömiä lapsia?
On turha puhua lapsen onnesta, koska lapsi on se joka menettää. Hyvin moni lapsi on sitten se sivullinen, roskakori, syyllinen kaikkeen mitä uudet onnet tuovat tullessaan. Heillä ei riitä ymmärrystä toisen ihmisen lapsiin eikä siihen että puolisolla on ensisijainen velvollisuus hoitaa lapsiensa asiat. Mies erotetaan lapsistaan keinolla millä hyvänsä, ellei niin mieskin saa mennä. Tärkeinä on vaan saada lapset pois isän mielestä. Monesti se onnistuu. Ainakin meillä. Eipä ole isää lapsillani ollut suosiin, mutta voihan sen näinkin sanoa, että ei ole miehellä ollut koskaan lapsia.
"Suurin osa perheistä rikkoontuu kun joku tulee väliin. Se on joidenkin hyvin vaikea uskoa, koska ovat itse niitä rikkojia, ja nauttivat siitä, että perheet hajoo."
Siis...
Perheet rikkoontuvat kun joku tulee väliin, ja näiden perheenrikkojien on hyvin vaikea uskoa sitä että jotkut tulevat väliin ja rikkovat, koska ovat itse niitä rikkojia ja nauttivat perheiden hajottamisesta...?
Eli perheenrikkoja ei usko, että perheitä voi ulkopuolinen rikkoa, koska on itse se rikkoja ja nauttii siitä rikkojasta? Miten voi olla mahdollista, ettei usko perheenrikkomiseen, mutta silti itse rikkoo niitä ja nauttii siitä?
Ei millään pahalla, mutta ei näissä sinun jutuissasi ole päätä eikä häntää.
Sitä paitsi, kukaan ulkopuolinen ei voi tulla kenenkään väliin ja rikkoa kenenkään perhettä, jos kyseisen perheen jäsenet EIVÄT ANNA SITÄ TEHDÄ. Jos sinun miehesi lähti "perheenrikkojan" matkaan, hän rikkoi aivan itse oman perheensä omalla lähdöllään. Hän olisi voinut sanoa tuolle ulkopuoliselle, että ei kiitos, minulla on perhe, ja olen onnellinen avioliitossani, en tahdo lähteä sinun matkaasi. Ei kukaan perheeseensä ja puolisoonsa sitoutunut lähde liitostaan vain sen vuoksi, että joku lupaa helppoa ja lapsetonta elämää. Kyllä se perhe- ja avioliittoelämä on rakoillut jo, jos joku siitä lähtee. Ja väkisinhän ketään ei voi viedä, eikä pakottamalla. Eri asia, jos aseella uhataan, mutta aika harvinaista tällainen on.
Ja ei, en ole "perheenrikkoja". Enkä puolustele "perheenrikkojia". Mutta enpä puolustele myöskään sitä liitostaan lähtevää osapuolta, taputtele päähän ja sano, että "voi sinua pientä perheenisiraukkaa...olit niin hyvä mies ja hyvä isä ja onnellinen ja kaikkea, mutta sitten tuli tuo seksikäs hempukka ja VÄKIPAKOLLA vei sinut mukanaan ja tarjosi seksiä ja vapautta...voi kauhea, mitä sinä jouduitkaan kokemaan, kun jouduit pakolla jättämään vaimon ja lapset ja lähtemään tuon hempukan matkaan..." SIIS HALOO. Miksi ihmeessä paapot sitä ex-miestäsi etkä syytä häntä, pidät häntä jonain hemmetin uhrina, vaikka hän itse päätti lähteä! Joku ehkä antoi siihen kimmokkeen, mutta HÄN OLISI VOINUT JÄÄDÄ SINUN LUOKSESI, JOS OLISI OLLUT SINUN KANSSASI ONNELLINEN.
Hohhoijaa...Mies saa pestä kätensä koko hommasta tyystin, ja syyttävä sormi osoittaa vain siihen kolmanteen osapuoleen, vaikka se perheenrikkoja on se, joka siitä perheestä häipyy. HÄN OLISI VOINUT VALITA TOISIN.