Ratti narsisti-opettajalla?

jokaisen koulukiusaajan takana on toiminnan mahdollistava narsisti-opettaja, joka antaa hyvät numerot vielä kaupan päälle, joilla voi sittemmin elvistellä vaikkapa nyt täällä.

Onko muka olemassa muitakin kuin narsisti-opettajia?

Itse asiassa opettajiksi on päätynyt enemmän narsisteja kuin keskiarvon perusteella voisi uskoa. Narsistit ovat yleensä täysin pohjalla tai sitten huipulla ja opettajan "rooli" on tarpeeksi "ylevä", yleensä he pyrkivät myös tekemään jatko-opintoja/rehtorin opintoja, eli rehtoreista löytyy vieläkin enemmän narsisteja.(narsistinhan pitää näyttää muille olevansa parempi kuin muut)

Narsisti opettajan tunnistaa kuitenkin helposti...
-Esimerkiksi biologian opettaja, joka ottaa luokkaan hyönteisiä välittämättä siitä, että joillain oppilailla on varmasti fobioita.
- Äidinkielen opettaja, joka nolaa ikäviä oppilaita luokan edessä
- On puhunut itselleen erityiskohtelua, Yhdessä helsinkiläisessä koulussa tällainen aineenopettaja henkilö puhui itselleen "työsuhde pianon" luokkaansa

ja esimerkkejä on useita.

Samalla tavalla kuin lapsiinsakkin...
Luokasta "löydetään" syntipukki ja lellikki/lellikit.
Yleensä aina narsisti opettajan oppilaat joko pitävät hänestä tai vihaavat.
Lellikit (jotka saavat ansaitsematonta suosimista) pitävät opettajasta ja heidän kaverinsa myös kehuvat, koska kaveritkin kehuvat... Mutta heidän syntipukeilleen koulunkäynti on yhtä helvettiä. Lellikit tuskin koskaan, mutta lellikkien kaverit usein aikuisuudessa (vasta) ymmärtävät kuinka sairas ja epätasa-arvoinen meno luokalla oli. Syntipukkeja nöyryytetään, heistä valehdellaan toisille opettajille, heille annetaan taitoja huonompia numeroita... yritetään hajoittaa henkisesti. Jos tunnet edelleen vihaa jotain entistä opettajaasi kohtaan, niin se ei ehkä ole ihan aiheetonta...

Ei onneksi itsellä ole tällaista opettajaa ollut, eikä omilla lapsilla. Muu yhteys... Kuvaus sopii mainiosti. Oletko nähnyt "lellimiskohtausta"? Voiko näyttää pahimmillaan sellaiselta, kuin olisi "sulaa vahaa"?

Voiko n-opettaja vaatia myös ikäänkuin taitoja, joita ei ikäryhmään vielä kuulu? Tai jossain omassa intohimossaan vaatia koko luokkaa toteuttamaan omia pyrkimyksiään? Käyttää hyväkseen opettajan ammattia? Jossa suuri osa oppilaita joutuu toiminaan vahvasti oman kiinnostusalueensa ulkopuolella,toteuttaen opettajan toiveita?

Taidan tietää vastauksen.

Narsistille omat lapset ovat vain itsensä jatkeita ja se pääpiirteittäin pätee myös hänen oppilaisiinsa. Narsisti käyttää oppilaita aivan varmasti hyväkseen saavuttaakseen oman agendansa, tavoitteensa... ainoa mikä rajoittaa toimtaa on pelko esimiesten puuttumisesta tilanteeseen.

Esimerkiksi yksi opettaja käytti oppilaita hyväkseen laajentaakseen hyönteisharrastustaan, ainoa mikä hiukan rajoitti hänen toimintaansa oli pelko joidenkin oppilaiden valittavan traumoista kotona, kun jotuivat pakolla käsittelemään sirkkoja ja muita.

En ymmärtänyt sitä sulaa vahaa, mutta miksei, sehän on narsistin oma show ja hän voi tehdä sen lellimisen hyvin eri tavoin. Yksi mitä se voi myös olla, on seksuaalinen kiinnostuminen tästä, jota kohtaan hän on kuin sulaa vahaa. Pitää muistaa, että narsisti ei kykene tuntemaan häpeää tai empatiaa... eikä näin ollen näe mitään pahaa mahdollisesta ihastumisesta oppilaaseen.

"En ymmärtänyt sitä sulaa vahaa, mutta miksei, sehän on narsistin oma show "

Minäkään en ymmärtänyt näkemääni lellimiskohtausta. Lellimisen kohteena oli pieni ekaluokkalainen poikalapsi. (Lellijä nainen).

Mietin itsekin, mitä piti sisällään sulaavahaa kohtaus. Hänen ilmeensä, eleensä. Kokovartalolla ja olemuksella mukana halaamassa. Mahdollisimman syleilevä ote. Ilme: jotenkin tunki ilmeestä läpi jotain suorastaan -tirskuvaa... kasvoilla.

Antautui syleilemään jotenkin kokonaan. Ja kun tiesi tyypin... Oli koulun muut opettajat näkemässä. Ehkä tämä oli häneltä todiste siitä, miten sydämellinen oikeasti on.

Jäi mieleen kun oli jotenkin yliampuvaa.

Kotikaupungissani on narsisti opettajana. Hänen käytöksestään on valitettu useita kertoja. Opettajalla on tapana haukkua silmätikuksi valitsemaansa oppilasta koko luokan kuullen vaikka oppilas itse ei provosoi opettajaa mitenkään. Opettajalla on myös tapana tunkeutua oppilaiden asuntolaan (siis oppilaiden makuuhuoneeseen sisälle) ja repiä oppilas sängystä ylös. Opettaja yrittää perustella kotirauhan rikkomista sillä, että "oppilas nukkui pommiin ja minä tulin herättämään sen ettei oppilaalta mene tärkeitä oppitunteja ohi".

Kun opettajan käytöksestä valitetaan, hän teeskentelee marttyyria ja ilmoittaa, että kyseessä oli vain vitsi. "Oppilaalla ei ole huumorintajua" tai "oppilas on liian herkkänahkainen".

Kukaan täysjärkinen ei ymmärrä (eikä tarvitsekaan ymmärtää) narsistin harjoittamaa sadistista "huumoria".

Kuinka monelle on tullut oikeasti mieleen ajatus, että kyllä opettajissa aivan varmasti on narsisteja, kukaan ei tiedä kuinka paljon, mutta aivan varmasti on, sillä esimiesasemassa ja johtavassa asemassa oleminen on useasti narsistin unelma. Ja aivan varmasti rehtoreissa on niitä vielä enemmän. En tarkoita näillä väitteillä kuitenkaan kaikkia opettajia enkä rehtoreita, sillä on heissä myös täysin terveasenteisia ja hyviä ihmisiä. Mutta varmasti luonnevikaisiakin löytyy joukosta. Joka tapauksessa tuntuu siltä, että johtavassa asemassa oleminen sekä merkitykseltään arvokkaan työn tekeminen vetävät narsisteja puoleensa kuin magneetti, koska sitä kautta narsisti pääsee toteuttamaan pahoja ominaisuuksiaan. Saattaa kuulostaa jonkun mielestä pahalta, mutta ikävä kyllä näin tämä asia useasti tuntuu olevan.

Ala-aste ikäisenä oli vaikea analysoida oliko opettaja narsisti, vai muuten vain "hullu"

Koulussa liikkui vahva huhu että opettaja oli käynyt käsiksi oppilaisiin. Itse en hänen fyysisen väkivallan kohteeksi joutunut syystä tai toisesta. Ehkä olin aidosti kiltti lapsi, vaikka hän muuta antoi ymmärtää.

Yksi hänen suurista huveistaan oli simputtaa oppilaita liikuntatunneilla, kai hän haaveili jostain sotakentraalin urasta, mutta tiesi että tosipaikan tullen tulisi ammutuksi selkään, joten tyytyi lapsiin.

Tietenkin hänellä oli omat lellikkinsä, ja inhokkinsa. Minun aikana lellikkeinä toimi kaksi kilttiä, tunnollista, ja ahkeraa tyttöä.

Minä taas olin se inhokki. Tähän kai voisi valittaa vaikka sun mitä, mutta kaikkea laidasta laitaan löytyi.

Toisessa päässä voisi olla vaikka niitä kaikkein nöyryyttävimpiä tai nolompia rooleja koulunäytelmästä. Ei ehkä se isoin juttu maailmassa, mutta kyllä sen jotenkin aavisti.

Toisessa ääripäässä voisi olla ne kaikki jälki istunnot. Niitä oli säännöllisesti joka viikko. (kumma että jälki istunnot loppuivat kuin seinään opettajan vaihtuessa, vai olinko yhtäkkiä muuttunut koulun pahimmasta oppilaasta jotenkin kiltiksi?)

Oli minulla omatkin ongelmani, mutta kiitos osin opettajan, kyllä siinä monta terapiaa meni, että pääsi jaloilleen.

Minä en tietenkään ollut ainoa hänen uhrinsa. Nämä kaksi kilttiä tyttöä, heistä toinen hurahti epäterveellä tavalla uskoon, heti peruskoulun jälkeen, ja se toinen teki elokuvan siitä kuinka hän paloi loppuun yksinkertaisesti yrittäessään liikaa.

Vielä aika ajoin, vuosikymmenten jälkeen tapaan pienessä kaupungissamme ihmisiä, jotka kertovat siitä kiusaamisesta ja vainosta joita opettaja heitä kohtaan kohdisti. Ei liene yllätys että se on tämä sama opettaja, eikä se että näillä ihmisillä ei välttämättä mene kovin hyvin.

Ehkä olinkin se onnekas, joka oli niin kusipää, ettei hän pystynyt murtamaan minua täysin.