Onko teillä läheisiä , kuka olisi sairastunut maksakiroosiin? kuinka kauan he ovat eläneet sen jälkeen , jos jstkavat juomista.Kertokaa ja muutakin tietoa siitä ,jos tiedätte.Tämä on surullinen asia , niin toivoisin vain vastauksia jotka koskee asiaa.
Maksakirroosi
millivanillio
70
17978
Vastaukset
- PASKAJAAKKO
itse sairastuin c-hepatiittiin 20 vuotta sitten, silti olen nämä 20v ollut jokapäivä päissäni..mutta luulen että kun tämä kirroosi tod näköisesti minullekkin tulee joskus, niin se on menoa sitten.
Maksakirroosi on sen verran vakava tauti, että sitä on tietämättään sairastanut vuosia. Vasta loppuvaiheessa alkaa oireet. Mahaan kertyy nestettä. Luin lääkärikirjasta, että vuoden kuluttua noista oireista puolet on sairastuneista enään elossa.
jos velli maistuu niin kaveri juo varmasti loppuun asti, suurenevissa määrin
Ei siinä auta kenenkään rukoilut tai anomiset, jollei viinaa saa, tuska on hirvittävä. Tässä kierteessä tappava aine on myös parhain lääke. Järkyttävä ja kauhea totuus.
..omaisten syyllisyys on turhaa.- Leski 5/2012
Olet aivan oikeassa, ei siinä kukaan voi auttaa, itsestä se päätös juomisen
lopettamisesta on löydyttävä.
Kirroosi ei muuten kehity kaikille, vain n.20% suurkuluttajista saa sen lottovoiton.
Muut kuolee sitten joko sydänperäisiin oireisiin tai vatsavaltimon puhkeamiseen
tai vain tapaturmaisesti. Mutta kuolee kuitenkin ennenaikaisesti, jos ei lopeta.
Ja voin kertoa, että ei ole kivaa niille jälkeen jääville, itsesyytöksiä siinä tulee. Olisiko voinut tehdä jotain, ennenkuin oli liian myöhäistä. Ei olisi, mutta vaikka kuinka sitä itsellesi vakuuttaisit, niin kyllä kuitenkin nämä asiat päässäsi pyörivät.
Eikä pidä unohtaa sitäkään, millainen mestari kunnon vellittäjä on pullojen
kätkemisessä/ todistusaineiston hävittämisessä. Se on taitolaji...
Olet oikeassa: Tappava aine on myös paras/ ainoa lääke. Tiettyyn pisteeseen
saakka, sitten se vaan loppuu, kun se maksa ei enää pelitä.
Olen varsin kärkäs ja kriittinen tämän asian tiimoilta tällä hetkellä...
.
- Leski 5/2012
Hei!
Mieheni kuoli kirroosiin keväällä. Sai diagnoosinsa viime kesänä, eikä sen
jälkeen muutamaan kuukauteen juonut mitään. Joulusta aloitti ottaa pari
keppanaa päivässä, tuli kylkikipuja, jatkuvaa ripulia, sai vahvoja särkylääkkeitä
ja lopulta jopa mielialalääkityksen, kun eivät paneutuneet todelliseen syyhyn.
Sekosi äitienpäivän jälkeen, vietiin sairaalaan, jossa kuoli 2 viikon päästä
oranssinkeltaisena, vatsa ja keuhkot täynnä nestettä, jota ei voitu poistaa,
koska maksa ei enää toiminut eikä veri hyytynyt.
Kauheaa katsoa, tekisi hyvää jokaiselle kirroosiin sairastuneelle nähdä
video kirroosin loppuvaiheista. Kirroosi etenee hitaasti, on oireeton, mutta
kun se muuttuu akuutiksi ja aiheuttaa maksatulehduksen, niin vain ihme
voi pelastaa. Älä usko ihmeisiin, usko siihen, että on vielä mahdollisuus
saada elää, kunhan vain lopettaa alkoholinkäytön kokonaan. Vain puolet
kirroosiin sairastuneista on elossa vuoden kuluttua sen toteamisesta,
en minäkään sitä uskonut, ennenkuin sen ihan livenä näin. Sen kahden
viikon aikana mieheni näki ties mitä öttiäisiä tulevan milloin mistäkin, niitä
oli seinillä, peilissä ja jopa tippatelineessä. Pidätyskyky katosi kokonaan,
vaipoissa kuoli omiin nesteisiinsä ja niiden aiheuttamaan hengenahdistukseen. Morfiinilla lievitettiin kipuja, auttoiko se, sitähän me
emme koskaan tule tietämään.
Tässä faktaa taudista, näin se vaan sitten etenee. Joku kestää pitempään
kuin toinen, mutta lopussa odottaa aina kuolema, jos juomista ei lopeta.
Yritä kestää!
t. Leski 5/2012 - Aiheuttaako Antabus
Aihetaako Antabus niminen alkoholinestolääke jopa maksakirroosin ja äkillisen verenpaineen nousun.
- Leski 5/2012
Tuohon en osaa vastata muuta kuin, että ilmeisesti sinulla on vielä asiat hyvin,
kun sait sen Antabus-reseptin. Maksa siis toimii, pidä siitä huolta, ja popsi
sitä lääkettä.
Mun mieheni meni silloin reilu vuosi sitten hakemaan apua alkoholiongelmaan,
mutta ei koskaan Antabusta tai vastaavaa saanut. Taisi olla jo silloin myöhäistä.
Silloin ihmeteltiin, miksei saanut lähetettä mihinkään tai edes mitään lääkettä,
kun itsellä oli vielä halu päästä kunigas- alkoholista eroon. Mutta tosiasiahan
on, että kun saat alkoholimaksakirroosidiagnoosin, niin olet terveydenhuollossa paskasakkia, kukaan ei välitä.
Kävi päivystyksessä öisin selvinpäin valittamassa hirveää vannemaista kylkikipua, sanoivat, että on varmaan kylkiluu murtunut :))) ja sitten Tramalia.
Kun ei särkylääke auttanut, aloitettiin mielialalääkitys. Jälkeenpäin katsoen
ja lääkkeiden tuoteselosteita lukien Tramalia eikä mielialalääkkeitä ei olisi
saanut kirroosipotilaalle syöttää. No, syöttivät kuitenkin. En siis puhu mistään
rapajuoposta, vaan miehestä, jolla oli alkoholiongelma, ja joka kuitenkin halusi
siitä eroon, mutta tyhmyyksissään uskoi siihen (niinkuin minäkin), että ei se
pari kaljaa päivässä haittaa.
Usko vaan, kyllä se haittaa.
Minulle kerrottiin kuolemansa jälkeen, että diagnoosina maksakirroosi on
huonompi kuin huonoennusteisin syöpä. Olisinpa tuonkin tiennyt aiemmin,
olisin edes itse ehtinyt valmistautua siihen, että se kuolema korjaa sitten
armotta ja äkkiä.
Toivon, että tästä vuodatuksestani on apua edes jollekin. Ei ole helppoa
katsoa kirroosipotilaan kitumista, eikä myöskään jäädä yksin kuoleman
jälkeen.
Toivottavasti sulla ei vielä ole nilkat turvoksissa, että nestettä alkaisi sinne
elimistöön kertyä
Elämään kuitenkin vielä uskoen
Leski 5/2012
- Kylmät kädet
Olen myös huomannut tuon, että päissään ei koskaan ole mitään painetta sisuskaluissa tai ylipäätään kipuja.
Aivan kuin esim. maksa VAATISI sitä alkoholia, vaikka se tuhoaa sitä. - Melisssa...
Kiitos nickille Leski 05/2012 kirjoituksista. Ne antoivat varmasti meille kaikille vakavaa ajattelemisen aihetta. Niille, jotka vielä käyttävät alkoholia ja niille, joiden omaiset käyttävät liikaa. Osanottoni suruusi. Aina se kuitenkin on järkytys, jos läheinen menehtyy.
- Likki
Läheiseni sai maksakirroosidiagnoosin kesällä 2011. Häneltä poistettiin nestettä vatsaontelosta syksyn aikana. Läheinen lopetti täysin juomisen muutamaksi kuukaudeksi. Hän tervehtyi ja muuttui ulkonäöltäänkin aivan eri ihmiseksi. Kevään aikana hän on aina silloin tällöin ollut pikkupäissään mutta enimmäkseen täysin selvä. Hänen tilansa vaikuttaa hyvältä. Ainakaan nestettä ei ole kertynyt ja ulkoinen olemus on terve. Yli vuosi on kulunut diagnoosista.
- ====
Kannattaisi visusti pitää näppinsä irti viinasta kokonaan
http://tinyurl.com/2dp8tr6
http://meded.ucsd.edu/clinicalimg/abdomen_ascites6.jpg - Leski 5/2012
Hienoa, toivottavasti jatkaa samaan malliin !!! Tsemppiä matkalle ja toivottavasti sitä nestettä ei enää kerry, kun on juomatta. Kyllä se elämä vielä hymyilee, mutta
ne pikkupäissäänkin jutut toivottavasti jäävät pois. Ei saa olla edes pikkupäissään,
niin hullulta kuin se kuullostaakin.
Onnea tervehtymiseen, paljon terveitä vuosia ja ennenkaikkea muistakaa antaa paljon tukea hänelle teiltä läheisiltä.
Lämpimästi sateen keskeltä Leski 5/2012 - Leski 5/2012
==== kirjoitti:
Kannattaisi visusti pitää näppinsä irti viinasta kokonaan
http://tinyurl.com/2dp8tr6
http://meded.ucsd.edu/clinicalimg/abdomen_ascites6.jpgOlet aivan oikeassa, se on ainoa vaihtoehto kirroosissa!
Hyvää viikonloppua sinullekin, terkuin leski - Likki
Leski 5/2012 kirjoitti:
Hienoa, toivottavasti jatkaa samaan malliin !!! Tsemppiä matkalle ja toivottavasti sitä nestettä ei enää kerry, kun on juomatta. Kyllä se elämä vielä hymyilee, mutta
ne pikkupäissäänkin jutut toivottavasti jäävät pois. Ei saa olla edes pikkupäissään,
niin hullulta kuin se kuullostaakin.
Onnea tervehtymiseen, paljon terveitä vuosia ja ennenkaikkea muistakaa antaa paljon tukea hänelle teiltä läheisiltä.
Lämpimästi sateen keskeltä Leski 5/2012Kiitos toivotuksista. Olen lukenut moneen kertaan Lesken kirjoitukset. Tapauksemme olivat vastaavanlaiset. Molempien läheisillä diagoosi tehtiin samaan aikaan. Ja molemmat olivat muutaman kuukauden täysin raittiina. Nyt tajuan, kuinka vakavasta asiasta on kysymys. Läheiseni ei kerro kivuistaan eikä vaivoistaan. Ehkä niitä ei ole. Selvää on, että alkoholista pitää luopua. Mutta jos ei luovu niin oma on valinta.
- Leski 5/2012
Likki kirjoitti:
Kiitos toivotuksista. Olen lukenut moneen kertaan Lesken kirjoitukset. Tapauksemme olivat vastaavanlaiset. Molempien läheisillä diagoosi tehtiin samaan aikaan. Ja molemmat olivat muutaman kuukauden täysin raittiina. Nyt tajuan, kuinka vakavasta asiasta on kysymys. Läheiseni ei kerro kivuistaan eikä vaivoistaan. Ehkä niitä ei ole. Selvää on, että alkoholista pitää luopua. Mutta jos ei luovu niin oma on valinta.
Hei Likki!
Hienoa, jos kokemuksistani ja kirjoituksistani on ollut sinulle apua! Kirroosissa se loppuvaihe tulee, ainakin mieheni kohdalla, kuin salama kirkkaalta taivaalta.
Näitä asioita olemme me läheiset keskenämme puineet uudestaan ja uudestaan, kysyneet, että miksi, mutta vastausta kun ei koskaan enää saa.
On hyvä asia jos läheiselläsi ei ole kipuja, eikä jatkuvaa ripulia, silloin on
vielä siellä maksassa toimivaa osaa. Pienikin osa riittää, kunhan vain ne pikkukännitkin jäisivät pois. Mutta se, ymmärtääkö hän itse tilanteen vakavuuden, onkin sitten toinen juttu. Päätös on tehtävä itse, ja se on todellakin
ihan oma valinta. Mieheni luultavasti tiesi, ainakin minulle on jälkeenpäin
sanottu, että lääkärit kyllä kertovat potilaalle totuuden. Jos tiesi, niin eli riskillä,
se oli hänen valintansa...
Pahintahan tässä kaikessa on, ettemme me läheiset kuitenkaan voi vaikuttaa siihen juomiseen. Toivotaan kuitenkin teidän kohdallanne parasta, toivoa ei kannata koskaan menettää.
Itse olen vähitellen pääsemässä eroon katkeruudesta, jonka se kuolema toi
mukanaan. Elämä jatkuu ja niin pitääkin. Hirveästi tsemppiä sinulle ja ennen
kaikkea sille ongelman kanssa painivalle läheisellesi. Älkää luovuttako, mutta
älä ota itsellesi liikaa paineita, ketään ei voi väkisin alkoholista vierottaa.
Lämpimästi ja voimahalein! Leski
- Likki
Hei Leski
Kun läheiseni makasi sairaalassa poistettaessa nestettä vatsaontelosta eka kertaa, hän sanoi, että kyllä nyt harmittaa. Hänellä on myös rytmihäiriöitä, joihin saa lääkettä.
Lääkärit olivat puhuneet suoraan asiat. Hän ei kuitenkaan kertonut heidän puheitaan minulle. Sanoi kuitenkin jossain vaiheessa, että hän ei elä pitkään. Hän on kieltänyt puhumasta sairaudesta kenellekään. Luulen, että hän häpeää niin paljon itse aiheutettua sairautta. Hänen monet kaverit ovat kuolleet "juoppouteen".
Ihmeen kauan hän jaksoi olla raitis. Istui kavereitten kanssa kapakassa mutta joi pelkkää vettä tai kahvia. Nyt on lipsumista alkanut tulla. Ei tässä kovin suurta toivoa voi elätellä.
Kiitos sinulle Leski kirjeistäsi.- Leski 5/2012
Heippa Likki!
Toivottavasti tilanne ei ole mennyt pahempaan suuntaan kohdallanne.
Näin jälkeenpäin ajatellen, lueskelin juuri jokin aika sitten toiseksi viimeisen yöllisen päivystyskäynnin epikriisin, ja siitä kyllä kävi ilmi, että oireet johtuivat
siitä kirroosista, vaikken sitä silloin enkä kuoleman jälkeenkään heti ymmärtänyt, kirroosi kun aiheuttaa monenmoista vaivaa loppumetreillä.
Mieheni ei vaan kertonut sitä minulle/ lapsillemme, koska ilmeisesti myös häpesi sairauttaan ja tiesi kohtalonsa. Joskus viime syksynä sanoi, ettei
elä pitkään, puhui tyttärelle puolesta vuodesta. Ja paikkansahan se piti.
Jospa edes joku kirroosipotilaskin lukisi näitä kirjoituksia, ja saisi niistä
voimia lopettaa juomisen, silloin tuntuisi siltä, että tämä kaikki vuodatus ei
ole mennyt hukkaan.
Elätä kuitenkin edes sitä pientä toivonkipinää,
syksyn keskeltä voimahalein Leski
- Soo soo
Älkää antako sen maksan kiroilla liikaa. Opettakaa sille vähän käytöstapoja!
- ei herkkua katsella
Mulla meni tuttava niin, että ensin meni täysin keltaiseksi ja jäi käytännössä sänkypotilaaksi. Ilmeisesti liikkuminen oli liian kivuliasta. Ikää oli miehellä 50 vuotta.
Vaimo sitten hoiti kotona ja myös "hoiti" eli kantoi herralle lisää viinaa sänkyyn asti. Tätä kesti aikansa, ehkä kuukauden, kunnes oksensi eräänä yönä verta ja joutui sairaalaan.
Pääsi viikon päästä pois ja sama toistui uudelleen, johon sitten lopulta kuoli. Oksensi likimain ämpärillisen veristä mössöä, vietiin ambulanssilla sairaalaan, jossa tehtiin joku hätäleikkaus, mutta peli oli jo menetetty.
Ymmärtääkseni tuossa petti ensin maksa, joka sitten aiheutti ylimääräistä painetta valtimoon, joka lopulta antoi periksi vatsalaukkuun. Syynä taisi olla viinan lisäksi pitkäaikainen lääkkeiden väärinkäyttö.- ====
"Porttilaskimon kohonnut paine aiheuttaa ruokatorven suonikohjuja, jotka voivat puhjeta ja aiheuttaa hengenvaarallisen verenvuodon."
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044
- Ile.
On nämä kyllä juttuja. Pahoitteluni leskien puolesta, vilpittömästi!
Kaverini äiti vellitti mökissään verhot alhaalla vuosia ja pamahti sitten yhtäkkiä keltaiseksi. Se oli kaksi päivää ja kanttu vei.
Hommaa edelsi terveydenhuollon vihainen ja vastenmielinen asenne hänen hakiessaan apua lotraamiseensa. Kun eniten tarvitsisi apua, lyödään päähän sellaisella halolla että savet lentää housuun ja ne pyyhitään verhoon kotona. Takaisin sellaisen kohtelun jälkeen ei mene kukaan jollla asiat ovat väärinpäin ja joka tarvitsisi rohkaisua ja lääkettä ongelmansa torjumiseen.
En viitsi nyt jatkaa enempää mutta saatatte havaita ajattelen hieman kriittisesti terveydenhuoltojärjestelmämme koulutuksen tasosta ja yleisestä asenteesta kanssaihmisiä kohtaan.- ei herkkua katsella
Mulla on tietty sympatia terveydenhuollon väkeä kohtaan ja ymmärrys siitä, että viinakierteessä olevien ihmisten "hoitamiseen" turhautuu. Ne samat naamat vain tuppaavat palaamaan entistä huonommassa kunnossa uudelleen ja uudelleen. Hyväkään hoito ei auta, kun ohjeita ei noudateta.
Kyse on lopulta kuitenkin ihmisen omasta valinnasta, josta vastuun myös kantaa itse. On hieman kohtuutonta syyttää terveydenhoitoa siitä, ettei se voi pelastaa ihmisiä, jotka ovat juoneet pari kymmentä vuotta tietäen sen vaarallisuuden. - ile.
ei herkkua katsella kirjoitti:
Mulla on tietty sympatia terveydenhuollon väkeä kohtaan ja ymmärrys siitä, että viinakierteessä olevien ihmisten "hoitamiseen" turhautuu. Ne samat naamat vain tuppaavat palaamaan entistä huonommassa kunnossa uudelleen ja uudelleen. Hyväkään hoito ei auta, kun ohjeita ei noudateta.
Kyse on lopulta kuitenkin ihmisen omasta valinnasta, josta vastuun myös kantaa itse. On hieman kohtuutonta syyttää terveydenhoitoa siitä, ettei se voi pelastaa ihmisiä, jotka ovat juoneet pari kymmentä vuotta tietäen sen vaarallisuuden.Sanopa nyt suoraan, että sympatiasi johtuu siitä että olet terveydenhuollon väkeä itsekin.
Omakin muijani siellä on töissä ja vihamielinen asenne tulee hyvin ilmi kun porukka kyläilee meillä ja kupittaa itsekin niin että sitä ei kauaa jaksa katsella.
Omasta valinnasta ei ole kyse, kyse on esimerkiksi siitä, että mielenterveys on kuralla ja velliä vedetään kun muutakaan lääkettä ei ole. Kun menee terveydenhuollon ihmisen pakeille ja haluaa kertoa mistä kiikastaa, ruvetaan välittömästi kaivelemaan josko hapan maistuisi ja syytetään sitten siitä kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Lopuksi saatananmoinen saarna siitä miten huono ihminen oletkaan, viesti ettei tänne tarvitse tulla tuollaisen syyn takia ja postimerkki perseeseen ja kotiin.
Sitten käkätetään kahvihuoneessa ja nauretaan jollekin jolla oli tullut paskat housuun odotushuoneessa ja vuoroa oli tarkoituksella lykätty aamuun asti jotta kaikki huomaisivat mitä käy kun ryyppää.
Omaa valintaa siinä hommassa ei ole mikään. Kun suksi kulkee huonosti, se kulkee huonosti. Jos minä saisin päättää, niin sellainen joka hakeutuu hoitoon, otettaisiin ystävällisesti hoitoon ja annettaisiin pamit ilman rukoilua. Sitten huili jossain huoneessa muiden kanssa ja lopulta kysymys "haluaisitko jutella meidän alkoholismia tuntevan MUKAVAN lääkärin kanssa asiastasi. Hän ei vittuile sinulle, jelppaa sinut hoitoon ja sitten on mahdollisuus miettiä mitä muita ongelmia ehkä on. saataisiin homma kuntoon".
Mutta kun ei niin ei. - tulisi halvemmaksi
ile. kirjoitti:
Sanopa nyt suoraan, että sympatiasi johtuu siitä että olet terveydenhuollon väkeä itsekin.
Omakin muijani siellä on töissä ja vihamielinen asenne tulee hyvin ilmi kun porukka kyläilee meillä ja kupittaa itsekin niin että sitä ei kauaa jaksa katsella.
Omasta valinnasta ei ole kyse, kyse on esimerkiksi siitä, että mielenterveys on kuralla ja velliä vedetään kun muutakaan lääkettä ei ole. Kun menee terveydenhuollon ihmisen pakeille ja haluaa kertoa mistä kiikastaa, ruvetaan välittömästi kaivelemaan josko hapan maistuisi ja syytetään sitten siitä kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Lopuksi saatananmoinen saarna siitä miten huono ihminen oletkaan, viesti ettei tänne tarvitse tulla tuollaisen syyn takia ja postimerkki perseeseen ja kotiin.
Sitten käkätetään kahvihuoneessa ja nauretaan jollekin jolla oli tullut paskat housuun odotushuoneessa ja vuoroa oli tarkoituksella lykätty aamuun asti jotta kaikki huomaisivat mitä käy kun ryyppää.
Omaa valintaa siinä hommassa ei ole mikään. Kun suksi kulkee huonosti, se kulkee huonosti. Jos minä saisin päättää, niin sellainen joka hakeutuu hoitoon, otettaisiin ystävällisesti hoitoon ja annettaisiin pamit ilman rukoilua. Sitten huili jossain huoneessa muiden kanssa ja lopulta kysymys "haluaisitko jutella meidän alkoholismia tuntevan MUKAVAN lääkärin kanssa asiastasi. Hän ei vittuile sinulle, jelppaa sinut hoitoon ja sitten on mahdollisuus miettiä mitä muita ongelmia ehkä on. saataisiin homma kuntoon".
Mutta kun ei niin ei.Nyt kun poliitikot suunnittelevat vahvoja peruskuntia, pitää ottaa esille alkoholistien hoitotarve. Jokaiseen peruskuntaan on saatava joko oma tai naapurikuntien kanssa yhteinen alkoholistiparantola. Sinne kunnon lääkärit, ja muu henkilökunta sekä inhimilliset puitteet, että alkoholistien ei tarvitse hortoilla kaduilla ja kapakoissa ilman hoitoa eikä kärsimässä hoidon puutteesta perheissään, jos sellainen vielä on.
- yhden alkoholistin lapsi
tulisi halvemmaksi kirjoitti:
Nyt kun poliitikot suunnittelevat vahvoja peruskuntia, pitää ottaa esille alkoholistien hoitotarve. Jokaiseen peruskuntaan on saatava joko oma tai naapurikuntien kanssa yhteinen alkoholistiparantola. Sinne kunnon lääkärit, ja muu henkilökunta sekä inhimilliset puitteet, että alkoholistien ei tarvitse hortoilla kaduilla ja kapakoissa ilman hoitoa eikä kärsimässä hoidon puutteesta perheissään, jos sellainen vielä on.
Odottavan aika on pitkä,vaikka kyseessä ei olisi kuin muutama päivä..juttelin äitiäni hoitavan lääkärin kanssa ja ennuste ei ole hyvä...maksaa ei välttämättä hoidoista huolimatta saada toimimaan..kauankohan siinä tapauksessa on aikaa jäljellä. Toinen munuainen toimii vielä heikosti,jalat eivät,kivut kovat ja erittäin keltainen koska maksan toiminta lakannut..äidilleni ei käsittääkseni ole kerrottu suoraan että saattaa hyvinkin jäädä viimeiseksi reissuksi. Kauan on varoiteltu että pisaraakaan ei olisi saanut ottaa kirroosin takia,mutta alkoholisti on alkoholisti vaikka ei sitä itse myönnäkkään..armollisempaa olisi kai jos pääsisi nopeasti pois eikä joutuisi kärsimään enempää. Ei ole ihmisarvoista elämää ollut enää vuosiin ja kaikki jää omaisten harteille. Ei kotona juuri ole sohvalta ylös päässyt. Kaikille samassa tilanteessa painiville voimia,omalla kohdalla tämä tuntuu olevan välillä liian rankkaa..pitäisi kuitenkin kaiken surun ja huolen keskellä saada kunnialla hoidettua omat työt ja perhe..
- ei herkkua katsella
yhden alkoholistin lapsi kirjoitti:
Odottavan aika on pitkä,vaikka kyseessä ei olisi kuin muutama päivä..juttelin äitiäni hoitavan lääkärin kanssa ja ennuste ei ole hyvä...maksaa ei välttämättä hoidoista huolimatta saada toimimaan..kauankohan siinä tapauksessa on aikaa jäljellä. Toinen munuainen toimii vielä heikosti,jalat eivät,kivut kovat ja erittäin keltainen koska maksan toiminta lakannut..äidilleni ei käsittääkseni ole kerrottu suoraan että saattaa hyvinkin jäädä viimeiseksi reissuksi. Kauan on varoiteltu että pisaraakaan ei olisi saanut ottaa kirroosin takia,mutta alkoholisti on alkoholisti vaikka ei sitä itse myönnäkkään..armollisempaa olisi kai jos pääsisi nopeasti pois eikä joutuisi kärsimään enempää. Ei ole ihmisarvoista elämää ollut enää vuosiin ja kaikki jää omaisten harteille. Ei kotona juuri ole sohvalta ylös päässyt. Kaikille samassa tilanteessa painiville voimia,omalla kohdalla tämä tuntuu olevan välillä liian rankkaa..pitäisi kuitenkin kaiken surun ja huolen keskellä saada kunnialla hoidettua omat työt ja perhe..
"Kauan on varoiteltu että pisaraakaan ei olisi saanut ottaa kirroosin takia,mutta alkoholisti on alkoholisti vaikka ei sitä itse myönnäkkään..
...
Ei ole ihmisarvoista elämää ollut enää vuosiin ja kaikki jää omaisten harteille."
Tässähän se perusongelma on. Alkoholisitille hoito-ohjeet ovat aika yhdentekeviä, eikä pakkokeinoja voi käyttää. Kun viinan himo menee kaiken (omaiset, lapset, työ) edelle, niin ennuste on huono ja varsin vähän siinä on kenelläkään tehtävävissä. Pitää vain ymmärtää, että on ihan itse valittu tie, vaikka kurja tie onkin. - Voi elämän kevät
ei herkkua katsella kirjoitti:
"Kauan on varoiteltu että pisaraakaan ei olisi saanut ottaa kirroosin takia,mutta alkoholisti on alkoholisti vaikka ei sitä itse myönnäkkään..
...
Ei ole ihmisarvoista elämää ollut enää vuosiin ja kaikki jää omaisten harteille."
Tässähän se perusongelma on. Alkoholisitille hoito-ohjeet ovat aika yhdentekeviä, eikä pakkokeinoja voi käyttää. Kun viinan himo menee kaiken (omaiset, lapset, työ) edelle, niin ennuste on huono ja varsin vähän siinä on kenelläkään tehtävävissä. Pitää vain ymmärtää, että on ihan itse valittu tie, vaikka kurja tie onkin."Pitää vain ymmärtää, että on ihan itse valittu tie, vaikka kurja tie onkin."
Tuon asenteen ja ymmärtämättömyyden vuoksi Suomessa on lähes mahdotonta saada asiallista hoitoa alkoholismiin. Sinäkään et ymmärrä asiasta krapulapierunkaan vertaa.
Fiksu ihminen tajuaisi vihdoinkin, kun sitä on viimeiset 30 vuotta hoettu, että alkoholismi on sairaus. Mutta kun pää on täyttä umpiluuta niin siinä ei mitkään kurssitukset tai valistukset pure, oma vikahan se on, ajatellaan ja vanha meno jatkuu.
Toinen toistaan tyhmempiin ihmisiin terveydenhuoltopuolella on tullut törmättyä ja voi sitä tietämättömyyttä ja yleissivistyksen puutetta. Sillä ei ole mitään rajaa! Käsittämätöntä miten heikolla ymmärtämyksellä saa hyvinkin vapaasti huseerata ja päättää ihmisten elämästä ja kuolemasta.
Olisi paikallaan itse kunkin tomppelin miettiä, miksi sitä velliä kaadetaan suuhun. Ulkopuoleinen näkee ettei se ole hauskaa ja samoin viinaa suuhun kaatava sanoo ettei se ole hauskaa.
Voisiko MITENKÄÄN olla mahdollista, että häppäämisen taustalla olisikin mielenterveysongelma, johon ei olla saatu asiallista lääkitystä, pelkkää "oma on syysi" -saarnaa vain? Voisiko olla mahdollista että terveydenhuollon ammattilainen itsekin joutuisi samaan tilanteeseen, kun ei enää pääsisikään napsimaan nappeja sieltä lääkekaapista yövuoron aikaan omaan taskuunsa?
Typerä moralisointi ja ala-arvoisen huono yleissivistys, siinä tärkeimmät syyt maassamme vellovaan alkoholiongelmaan. - ei herkkua katsella
Voi elämän kevät kirjoitti:
"Pitää vain ymmärtää, että on ihan itse valittu tie, vaikka kurja tie onkin."
Tuon asenteen ja ymmärtämättömyyden vuoksi Suomessa on lähes mahdotonta saada asiallista hoitoa alkoholismiin. Sinäkään et ymmärrä asiasta krapulapierunkaan vertaa.
Fiksu ihminen tajuaisi vihdoinkin, kun sitä on viimeiset 30 vuotta hoettu, että alkoholismi on sairaus. Mutta kun pää on täyttä umpiluuta niin siinä ei mitkään kurssitukset tai valistukset pure, oma vikahan se on, ajatellaan ja vanha meno jatkuu.
Toinen toistaan tyhmempiin ihmisiin terveydenhuoltopuolella on tullut törmättyä ja voi sitä tietämättömyyttä ja yleissivistyksen puutetta. Sillä ei ole mitään rajaa! Käsittämätöntä miten heikolla ymmärtämyksellä saa hyvinkin vapaasti huseerata ja päättää ihmisten elämästä ja kuolemasta.
Olisi paikallaan itse kunkin tomppelin miettiä, miksi sitä velliä kaadetaan suuhun. Ulkopuoleinen näkee ettei se ole hauskaa ja samoin viinaa suuhun kaatava sanoo ettei se ole hauskaa.
Voisiko MITENKÄÄN olla mahdollista, että häppäämisen taustalla olisikin mielenterveysongelma, johon ei olla saatu asiallista lääkitystä, pelkkää "oma on syysi" -saarnaa vain? Voisiko olla mahdollista että terveydenhuollon ammattilainen itsekin joutuisi samaan tilanteeseen, kun ei enää pääsisikään napsimaan nappeja sieltä lääkekaapista yövuoron aikaan omaan taskuunsa?
Typerä moralisointi ja ala-arvoisen huono yleissivistys, siinä tärkeimmät syyt maassamme vellovaan alkoholiongelmaan."Voisiko MITENKÄÄN olla mahdollista, että häppäämisen taustalla olisikin mielenterveysongelma, johon ei olla saatu asiallista lääkitystä, pelkkää "oma on syysi" -saarnaa vain?"
On hyvin mahdollista. On jopa todennäköistä, että valtaosalla suurkuluttajista on jonkinasteinen mielenterveysongelma ja alkoholisteilla kaikilla. Riippuu vähän siitä, mikä luetaan mielenterveysongelmaksi.
Mutta tämä ei ole se hoidon ongelma. Hoidon ongelma on se, etteivät alkoholistit sitoudu hoitamaan sairauttaan. Jos ihmisellä on todettu alkoholismi, niin hänen olisi ensiarvoisen tärkeää olla juomatta. Jos kuitenkin juo ja sivuuttaa kaikki hoito-ohjeet, niin mitäpä siinä on kenelläkään tehtävissä. Ei auta lääkkeet, ei auta tieto, eikä auta paapominen. Monet lääkkeet jopa vain pahentavat asiaa ja alkoholistista tulee sekakäyttäjä.
Alkoholismi on sairaus, mutta sen hoitamattomuus on itse valittu tie, johon ei ole enää mitään oikeaa hoitoa olemassa, koska ihminen ei enää yhtään välitä itsestään. Olen vierestä seurannut pariakin tällaista tapausta ja mikään huippusairaalakaan ei olisi kyennyt heitä pelastamaan.
Mikä olisi se asiallinen hoito alkoholismiin? - yhden alkoholistin lapsi
ei herkkua katsella kirjoitti:
"Voisiko MITENKÄÄN olla mahdollista, että häppäämisen taustalla olisikin mielenterveysongelma, johon ei olla saatu asiallista lääkitystä, pelkkää "oma on syysi" -saarnaa vain?"
On hyvin mahdollista. On jopa todennäköistä, että valtaosalla suurkuluttajista on jonkinasteinen mielenterveysongelma ja alkoholisteilla kaikilla. Riippuu vähän siitä, mikä luetaan mielenterveysongelmaksi.
Mutta tämä ei ole se hoidon ongelma. Hoidon ongelma on se, etteivät alkoholistit sitoudu hoitamaan sairauttaan. Jos ihmisellä on todettu alkoholismi, niin hänen olisi ensiarvoisen tärkeää olla juomatta. Jos kuitenkin juo ja sivuuttaa kaikki hoito-ohjeet, niin mitäpä siinä on kenelläkään tehtävissä. Ei auta lääkkeet, ei auta tieto, eikä auta paapominen. Monet lääkkeet jopa vain pahentavat asiaa ja alkoholistista tulee sekakäyttäjä.
Alkoholismi on sairaus, mutta sen hoitamattomuus on itse valittu tie, johon ei ole enää mitään oikeaa hoitoa olemassa, koska ihminen ei enää yhtään välitä itsestään. Olen vierestä seurannut pariakin tällaista tapausta ja mikään huippusairaalakaan ei olisi kyennyt heitä pelastamaan.
Mikä olisi se asiallinen hoito alkoholismiin?Olen niin väsynyt...tää tuntuu kohtuuttoman vaikealta katsoa vierestä oman äidin menoa.. :'( häilyy ko tietoisuuden rajamailla,kipuja ei onneksi kai ole. Lääkäri ei paljon toivoa antanut että tila paranisi..kehoitti vain meitä olemaan läsnä ja vierailemaan kun äiti vielä tajuaa että käymme. Odotettavissa viikon sisään jotain muutosta,luultavasti makdakooma kun pääsee myrkyt leviämään elimistöön kunnolla. Kuinka tätä asiaa voi käsitellä..tuntuu että kaiken hän surun,stressin,huolen ja väsymyksen keskellä musta ei ole kohta kenellekkään apua..ei töissä,kotona,sairaalassa...kuinka muut ovat voineet täysipäisinä selvitä tästä kaikesta kun läheinen hiipuu pois ja mitään et voi tehdä? Olkaa kilttejä ja vastatkaa jos jotain neuvoa olisi sellaisella kuka tämän on läpi joutunut käymään.
- ei herkkua katsella
yhden alkoholistin lapsi kirjoitti:
Olen niin väsynyt...tää tuntuu kohtuuttoman vaikealta katsoa vierestä oman äidin menoa.. :'( häilyy ko tietoisuuden rajamailla,kipuja ei onneksi kai ole. Lääkäri ei paljon toivoa antanut että tila paranisi..kehoitti vain meitä olemaan läsnä ja vierailemaan kun äiti vielä tajuaa että käymme. Odotettavissa viikon sisään jotain muutosta,luultavasti makdakooma kun pääsee myrkyt leviämään elimistöön kunnolla. Kuinka tätä asiaa voi käsitellä..tuntuu että kaiken hän surun,stressin,huolen ja väsymyksen keskellä musta ei ole kohta kenellekkään apua..ei töissä,kotona,sairaalassa...kuinka muut ovat voineet täysipäisinä selvitä tästä kaikesta kun läheinen hiipuu pois ja mitään et voi tehdä? Olkaa kilttejä ja vastatkaa jos jotain neuvoa olisi sellaisella kuka tämän on läpi joutunut käymään.
En tiedä osaako tuohon mitään neuvoa antaa. Ihminen on kuoleman edessä aika avuton, oli se itse aiheutettu tai ei.
Voimia! - Ile.
yhden alkoholistin lapsi kirjoitti:
Olen niin väsynyt...tää tuntuu kohtuuttoman vaikealta katsoa vierestä oman äidin menoa.. :'( häilyy ko tietoisuuden rajamailla,kipuja ei onneksi kai ole. Lääkäri ei paljon toivoa antanut että tila paranisi..kehoitti vain meitä olemaan läsnä ja vierailemaan kun äiti vielä tajuaa että käymme. Odotettavissa viikon sisään jotain muutosta,luultavasti makdakooma kun pääsee myrkyt leviämään elimistöön kunnolla. Kuinka tätä asiaa voi käsitellä..tuntuu että kaiken hän surun,stressin,huolen ja väsymyksen keskellä musta ei ole kohta kenellekkään apua..ei töissä,kotona,sairaalassa...kuinka muut ovat voineet täysipäisinä selvitä tästä kaikesta kun läheinen hiipuu pois ja mitään et voi tehdä? Olkaa kilttejä ja vastatkaa jos jotain neuvoa olisi sellaisella kuka tämän on läpi joutunut käymään.
Se mitä voit tehdä on, että käyt katsomassa aina kun jaksat ja ehdit. Ajattelet sen niin että kohta helpottaa ja sitten äitisi ei enää kärsi. Niinhän se menee, kuolema on lohdullinen asia.
Voi sitä kuolla ikävästi muuhunkin kuin maksakirroosiin. Elämää ei voi hallita ja näin lopulta käy meille kaikille. Pidä kädestä kiinni kun käyt katsomassa ja kerro antavasi anteeksi (jos sulla jotain anteeksiannettavaa on).
Tärkeintä on että käyt katsomassa, sitä kadut jos sulla olisi aikaa mutta et kuitenkaan mene. Tämän tiedän kokemuksesta.
Tsemppiä.
Ile - Leski 5/2012
yhden alkoholistin lapsi kirjoitti:
Olen niin väsynyt...tää tuntuu kohtuuttoman vaikealta katsoa vierestä oman äidin menoa.. :'( häilyy ko tietoisuuden rajamailla,kipuja ei onneksi kai ole. Lääkäri ei paljon toivoa antanut että tila paranisi..kehoitti vain meitä olemaan läsnä ja vierailemaan kun äiti vielä tajuaa että käymme. Odotettavissa viikon sisään jotain muutosta,luultavasti makdakooma kun pääsee myrkyt leviämään elimistöön kunnolla. Kuinka tätä asiaa voi käsitellä..tuntuu että kaiken hän surun,stressin,huolen ja väsymyksen keskellä musta ei ole kohta kenellekkään apua..ei töissä,kotona,sairaalassa...kuinka muut ovat voineet täysipäisinä selvitä tästä kaikesta kun läheinen hiipuu pois ja mitään et voi tehdä? Olkaa kilttejä ja vastatkaa jos jotain neuvoa olisi sellaisella kuka tämän on läpi joutunut käymään.
Hei yhden alkoholistin lapsi,
en voi muuta kuin lähettää sinulle isot voimahalit tulevaa varten. Olen käynyt tuon
kaiken läpi viime keväänä, eikä siihen vaan mitään neuvoja ole antaa.
Jos hän vielä palaa edes hetkeksi tähän maailmaan, niinkuin mieheni palasi,
niin yrittäkää silloin kertoa ja puhua kaikki mahdollisesti puhumatta jääneet asiat.
Päivä kerrallaan vaan joutuu elämään, lopussa annetaan kyllä kivunlievitystä riittävästi. Se maksakooma olisi läheisesi kannalta helpoin tapa lähteä, niin
julmalta kuin se kuulostaakin. Silloin ei tarvitsisi enää kärsiä. Jos jaksat, niin vietä mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan viimeisinä päivinä, kun
vielä on tajuissaan.
Suru tulee, eikä sitä voi/ pidä estää. Se tulee, ja se pitää vaan käydä läpi, oikotietä ei ole. Itke, kun siltä tuntuu, anna tunteitesi purkautua, ajan mittaan
kyllä helpottaa. Itse itken vieläkin, vaikka kuolemasta on jo 4 kuukautta, ja
surutyö vaan jatkuu sekä minun, että aikuisten lasteni kohdalla.
Hae apua ammattiauttajilta, jos tilanteesi tuntuu ylitsepääsemättömältä,
itsekin kävin muutaman kerran keskustelemassa asiasta ihan vieraan ja
ulkopuolisen auttajan kanssa.
Kerää kaikki voimavarasi, jaksat kyllä, vaikket äitiäsi voikaan auttaa!
Keskity tulevaan elämään, koska se kuitenkin jatkuu, ammenna voimia
muista läheisistäsi, yhdessä selviätte varmasti.
Jonain päivänä huomaat saaneesi etäisyyttä suruun, silloin olet jo voiton
puolella.
Lämpimästi Leski 5/2012 - Ile.
Leski 5/2012 kirjoitti:
Hei yhden alkoholistin lapsi,
en voi muuta kuin lähettää sinulle isot voimahalit tulevaa varten. Olen käynyt tuon
kaiken läpi viime keväänä, eikä siihen vaan mitään neuvoja ole antaa.
Jos hän vielä palaa edes hetkeksi tähän maailmaan, niinkuin mieheni palasi,
niin yrittäkää silloin kertoa ja puhua kaikki mahdollisesti puhumatta jääneet asiat.
Päivä kerrallaan vaan joutuu elämään, lopussa annetaan kyllä kivunlievitystä riittävästi. Se maksakooma olisi läheisesi kannalta helpoin tapa lähteä, niin
julmalta kuin se kuulostaakin. Silloin ei tarvitsisi enää kärsiä. Jos jaksat, niin vietä mahdollisimman paljon aikaa hänen kanssaan viimeisinä päivinä, kun
vielä on tajuissaan.
Suru tulee, eikä sitä voi/ pidä estää. Se tulee, ja se pitää vaan käydä läpi, oikotietä ei ole. Itke, kun siltä tuntuu, anna tunteitesi purkautua, ajan mittaan
kyllä helpottaa. Itse itken vieläkin, vaikka kuolemasta on jo 4 kuukautta, ja
surutyö vaan jatkuu sekä minun, että aikuisten lasteni kohdalla.
Hae apua ammattiauttajilta, jos tilanteesi tuntuu ylitsepääsemättömältä,
itsekin kävin muutaman kerran keskustelemassa asiasta ihan vieraan ja
ulkopuolisen auttajan kanssa.
Kerää kaikki voimavarasi, jaksat kyllä, vaikket äitiäsi voikaan auttaa!
Keskity tulevaan elämään, koska se kuitenkin jatkuu, ammenna voimia
muista läheisistäsi, yhdessä selviätte varmasti.
Jonain päivänä huomaat saaneesi etäisyyttä suruun, silloin olet jo voiton
puolella.
Lämpimästi Leski 5/2012Nätisti kirjoitettu.
Elämä jatkuu ja mikä ei tapa, se vahvistaa. Itseään ei pidä syyttää, päinvastoin pitää mennä peilin eteen ja katsoa että "tuossa olen se vahva minä joka tämänkin selättää". Virheistä opitaan ja niistä kerrotaan jälkikasvulle ja muututaan entistä vahvemmiksi.
Edelleen tsemppiä täältä.
T. Ile - trjklo6i7ur
ile. kirjoitti:
Sanopa nyt suoraan, että sympatiasi johtuu siitä että olet terveydenhuollon väkeä itsekin.
Omakin muijani siellä on töissä ja vihamielinen asenne tulee hyvin ilmi kun porukka kyläilee meillä ja kupittaa itsekin niin että sitä ei kauaa jaksa katsella.
Omasta valinnasta ei ole kyse, kyse on esimerkiksi siitä, että mielenterveys on kuralla ja velliä vedetään kun muutakaan lääkettä ei ole. Kun menee terveydenhuollon ihmisen pakeille ja haluaa kertoa mistä kiikastaa, ruvetaan välittömästi kaivelemaan josko hapan maistuisi ja syytetään sitten siitä kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Lopuksi saatananmoinen saarna siitä miten huono ihminen oletkaan, viesti ettei tänne tarvitse tulla tuollaisen syyn takia ja postimerkki perseeseen ja kotiin.
Sitten käkätetään kahvihuoneessa ja nauretaan jollekin jolla oli tullut paskat housuun odotushuoneessa ja vuoroa oli tarkoituksella lykätty aamuun asti jotta kaikki huomaisivat mitä käy kun ryyppää.
Omaa valintaa siinä hommassa ei ole mikään. Kun suksi kulkee huonosti, se kulkee huonosti. Jos minä saisin päättää, niin sellainen joka hakeutuu hoitoon, otettaisiin ystävällisesti hoitoon ja annettaisiin pamit ilman rukoilua. Sitten huili jossain huoneessa muiden kanssa ja lopulta kysymys "haluaisitko jutella meidän alkoholismia tuntevan MUKAVAN lääkärin kanssa asiastasi. Hän ei vittuile sinulle, jelppaa sinut hoitoon ja sitten on mahdollisuus miettiä mitä muita ongelmia ehkä on. saataisiin homma kuntoon".
Mutta kun ei niin ei.Hei, harmittaa, että meitä (päihde)sairaanhoitotyötä tekeviä pidetään välinpitämättöminä: sellaista en ainakaan itse koe tai halua olla. Mutta ongelmallista on ja joskus turhautumista aiheuttaa se, että noiden kuvailemiesi positiivisten ja yhteishengessä rakennettujen hoitosuunnitelmien ja avun hankkimisen jälkeen tosi iso osa potilaista palaa pian vanhoille urilleen, ts. suunnitelmat eivät pidä ja kaikki alkaa taas kymmenettä kertaa alusta. MIssään tapauksessa en tuomitse, sillä riippuvuus, takana olevat sosiaaliset ja ehkä monet muutkin syyt voivat olla ihmisen omaa halua vahvempia, mutta kyllähän se usein harmittaa, että yrityksistä huolimatta apua on joskus vaikea saada perille, vaikka kuinka putkea katkaistessa ollaan melko samoilla ajatuksilla. Ja kyllä, vittuilematta ja hyvässä hengessä.
Alkoholiin lopulta kuolevien ja siihen liittyvistä sairauksista kärsivien kanssa työskenteleminen on rankkaa, ja huumori on kahvipöydässä joskus mustaa. Se meille joskus sallittakoon. VIlpittömästi ainakin omassa työyhteissössäni koetamme alkoholisteja(kin) auttaa. Kuten edellä useissa kommenteissa ilmi on käynyt niin kysymykset ovat todella vaikeita ja monimutkaisia, ja syylllisiä tai ratkaisuja ei ole aivan yksinkertaista löytää.. ja suomessa alkoholiongelma on todella iso. Asioiden monimutkaisuus on varmasti tiedossa terveydenhuollon parissa, mutta ne resurssit kun on pentele vaan niin kovin vähäiset ja tuloksia olisi saatava nopeasti ja helpolla eikä ihminen valitettvasti siten toimi. - avunsaanutalkoholisti
ei herkkua katsella kirjoitti:
"Voisiko MITENKÄÄN olla mahdollista, että häppäämisen taustalla olisikin mielenterveysongelma, johon ei olla saatu asiallista lääkitystä, pelkkää "oma on syysi" -saarnaa vain?"
On hyvin mahdollista. On jopa todennäköistä, että valtaosalla suurkuluttajista on jonkinasteinen mielenterveysongelma ja alkoholisteilla kaikilla. Riippuu vähän siitä, mikä luetaan mielenterveysongelmaksi.
Mutta tämä ei ole se hoidon ongelma. Hoidon ongelma on se, etteivät alkoholistit sitoudu hoitamaan sairauttaan. Jos ihmisellä on todettu alkoholismi, niin hänen olisi ensiarvoisen tärkeää olla juomatta. Jos kuitenkin juo ja sivuuttaa kaikki hoito-ohjeet, niin mitäpä siinä on kenelläkään tehtävissä. Ei auta lääkkeet, ei auta tieto, eikä auta paapominen. Monet lääkkeet jopa vain pahentavat asiaa ja alkoholistista tulee sekakäyttäjä.
Alkoholismi on sairaus, mutta sen hoitamattomuus on itse valittu tie, johon ei ole enää mitään oikeaa hoitoa olemassa, koska ihminen ei enää yhtään välitä itsestään. Olen vierestä seurannut pariakin tällaista tapausta ja mikään huippusairaalakaan ei olisi kyennyt heitä pelastamaan.
Mikä olisi se asiallinen hoito alkoholismiin?Vertaistuki...
- toipuva juoppo
No ei niin kovin läheinen ole mennyt mutta työkaveri. Viiskymppinen mies ja sairautena oli myös diabetes. Suomalaisen miehen persmäki, avioero, yksinäisyys ja kyllä sitä keittoa menikin. Lopulta löydettiin tiedottomassa tilassa kotoaan ja kahden päivän jälkeen henki pakeni. Maksa ei enää toiminut.
Toinen tuttavani, alle viiskymppinen meni haimasyöpään ja keittoa oli mennyt hänelläkin paljon.
Molemmat hoitivat työnsä loppuun asti, ei siis mitään rapajuoppoja sanan varsinaisessa merkityksessä.- ei herkkua katsella
"Molemmat hoitivat työnsä loppuun asti, ei siis mitään rapajuoppoja sanan varsinaisessa merkityksessä. "
Näinhän se usein on. Alkoholi on hyvin salakavala myrkky. Kun sen aiheuttamat vauriot alkavat näkyä ja vievät työkyvyn, niin aika vähän on enää tehtävissä.
Onhan noita merkkejä toki ilmassa jo kauan (krapulassa/humalassa töissäolo, maanantaipoissoloja, pöhötys, työtehon laskua, jne) mutta varsin pitkään pystyy ihminen sinnittelemään työssään. Ehkä hyväkin niin, koska monella se on ainoa elämässä kiinni pitävä side. - Toivotonta
Jostain syystä tämä vanha ketju oli nyt pinnalla, ja totean tähän sen verran siltä varalta, että joku muukin vielä lukee tätä, että juuri vastikään luin, ettei alkoholin käytöllä ole todettu suurtakaan yhteyttä haimasyöpään. Itsekin yllätyin. Sen sijaan tupakoinnilla oli kyllä yhteys haimasyöpään todettu.
Nimimerkki Ilen kommentteihin haluaisin sanoa sen tosiasian, että vaikka kuinka sivistyneemmältä ja nykyaikaisemmalta kuulostaisi, niin ei voi sanoa, etteikö kyse olisi lopulta ihmisestä itsestään. Itse hän lopulta kuitenkin sen viimeisen päätöksen tekee, juoko vai eikö. Sitä paitsi tuntemani alkoholistit kyllä tuntuvat itse pitävän sitä edelleen vuosikymmenien jälkeenkin hyvinkin hauskana harrastuksena. En tunne yhtäkään Ilen kuvaileman kaltaista alkoholistia, joka ei itse pitäisi siitä, mutta fyysisten oireiden pakottamana vain joisi silti. Ei, näillä tuntemillani (joita on monia) alkoholi liittyy vahvasti hauskanpitoon edelleen, jopa sellaisilla, joita jossain piireissä pidettäisiin jo rappioalkoholisteina. Innoissaan ostetaan kaljapäkki ja vielä innokkaammin ollaan menossa illalla lähiöbaariin. Hyvin ilmeisenä tavoitteena on se laulussakin mainittu todellisuuden karkoitus, mutta niinhän se on kaikilla alkoholia nauttivilla. Muutoin voisi juoda alkoholittomia vastaavia.
En tarkoita etteikö olisi olemassa sellaisia todella synkeitä tilanteita, joissa juominen on synkkää, mutta ilmeisesti sitten juomatta oleminen vielä synkempää, mutta mietin, mikä näiden osuus esim. näistä alkoholikuolemista lopulta on. Minun tuntemani alkoholiongelmaiset tuntuvat mieltävän sen vain keinona päästä todellisuuden yläpuolelle, nostaa mieliala johonkin "bilemoodiin", mikä nyt alkoholistille voi tarkoittaa vaikkapa radion nupin kääntämistä kaakkoon ja tanssimista omassa keittiössään. No mitäpä siitä, saahan sitä tanssia, mutta siihen ei tarvita jokapäiväistä siiderin juomista. Tuntuu oikeasti oudolta, että kuusikymppisenkin ihmisen elämä on tuollaista epätoivoista yritystä elää jatkuvissa bileissä. Muille se ei minään normaaleina bileinä ainakaan näyttäydy.
Kyseenalaistan siis sen, että kaikilla olisi kyse pakottavasta tarpeesta, useilla vain tottumuksesta, mielikuvituksen loppumisesta siihen, että alkoholin kulutus pitäisi lopettaa ja hyvinkin laajasta vastuun luovuttamisesta itseltään pois.
- toipuva juoppo
Tätähän se on...nämäkin tyypit taloudellisesti erittäin hyvin toimeentulevia eli hoidot olisivat voineet kustantaa omastakin pussista. Ja kai ne merkit töissä oli nähtävissä, ainakin maksakirroosin kuollut kärrättiin insuliinishokissa kerran pois työpaikalta. Eli itestään ei huolehtinut edes sen diabeteksen suhteen.
Mutta surullista kaiken kaikkiaan, kun niin turha aine kuin viina vie miehen tai naisen. - asianosainen
Joudun aika ajoin tekemisiin tapauksen kanssa, jolla on maksakirroosi. Hänellä on joskus pari vuotta sitten poistettu nestettä vatsaontelosta ainakin muutaman kerran. Sen jälkeen hän on edelleen ryypännyt, aluksi vähemmän mutta nyt taas jo rankasti. Hän sai nesteenpoistolääkkeitä, joiden ansiosta hänellä ei nähtävästi kerry nestettä vatsaonteloon.
Tämä tapaus näyttää edelleen hyvinvoivalta juopolta. Olen lukenut, että jos maksakirroosipotilas jatkaa juomistaan, ennuste on huono. No tässä tapauksessa ei pidä paikkaansa. Luulen, että ympärillä olevat kuolevat ennen häntä vaikka ovat raittiita. Tapauksesta ei ole iloa kenellekään. Häntä ei jaksa kuunnella, hän on itsekäs ja ahne. Koskaan ei ole mitään kivaa puhuttavaa hänen kanssaan.
Tapauksesta on tullut iso taakka ympäristölle.
Ihmettelen, miten kovasti näillä keskustelupalstoilla surraan poismennyttä alkoholistia. En usko, että hekään ovat suurta iloa tuottaneet läheisilleen. - läheltä seuraaja
Suomessa alkoholisti saa takuuvarmasti hoitoa jos sitä hakee, kyse on vaan siitä ettei nämä jepet suostu kaikkiin hoitoihin eikä pitkäjänteisyyttä löydy ., sieltä mennään missä aita matalin ja kun suurin tuska helpottaa kolmessa viikossa niin sitten avun tarvetta ei ole ja rintarottingilla muka pärjätään omillaan ja ainahan nyt "vähän voi ottaa."Kunnes taas koittaa seuraava kerta, tarjolla a-klinikka, alkoholilääkärit, terapiat, kaikki ihan kaikki tarjotaan ja taas häpeissään, itsesäälissään, tuskissaan aloitetaan samat hoidot, kunnes taas...kesken jää ja vähän voi ottaa. Niin monet kerrat tämän nähnyt läheltä.Alkoholisti valehtelee,myös näistä ettei saa hoitoa vaikka niiiin kovasti haluais, mutta eihän niitä alkoholistin valheitä usko kuin toinen alkoholisti. Ja sitten se mielenterveys, jos aikaisemmin on mieli terve ollut niin viimeistään näillä aineilla sen mielen saa järkkymään ja masentumaan, mikä on syy mikä seuraus??mielensairautta hoidetaan lääkkeillä ei viinalla, mutta alkoholisti ottaa molemmat ja syyttää terveydenhuoltoa kun hänestä ei tule raitista. Minua säälittää näissä tapauksissa ainoastaa lapset joiden vanhemmat ovat viinan valinneet lastensa edelle, lapsuus pilattu ja järkyttävä huoli vanhempien terveydestä siihen asti kunnes viina lopulta vie, ja sitten vielä jää se suuri suru ja itsensä syyttely. Lapset kun ovat niin lojaaleja vanhemmilleen ja se lapsen rakkaus harvoin vanhempaansa kohtaan loppuu vaikka miten huonot olot ovat olleet.
- 25+25
Osaako joku kertoa maksakirroosipotilaan ruokavaliosta ?
Rautaa sisältäviä ruokia ei saa syödä.
Mitä sitten syö ?
Hedelmillä ja raejuustolla ei pärjää, menee jalat alta ja alkaa pyörryttää.
Normaali raudantarve vuorokaudessa on noin 9 mg.
Melkein kaikessa on rautaa, hedelmissä vähän tai tuorekurkussa jne.
Paljonko rautaa voi mahdollisesti saada syödä päivässä, vai parempi ettei yhtään, mikä ei ole mahdollista.
Proteiinia pitää ihmisen saada myös, kalassa sitä on vähän ja rautaakin vähän per 100gr.
Kertokaa, jos tiedätte asiasta !
Kiitos ! - päivä kerrallaan
Mikä raudassa mättää? Maksakirroosin jälkeen on suositeltu proteiinipitoisia ruokia ja suolan välttämistä, siinä oma valioni. Hyvin kun syö niin anemia ei ainakaan pahene ja tietysti alkoholin käyttö selkeä 0. Näillä pärjää jos ei ihmeitä satu.
- Fallada
Kaverillani on maksakirroosi. Muutama viikko sitten häneltä poistettiin yli 10 litraa askites nestettä. Hänen jalkansa on turvonneet reisistä alas asti. Hän on laiha kuin luuranko. Hän ei voinut juuri syödä kun nestettä oli vatsassa. Ehkä nyt syö paremmin.
Hän on nyt ollut juomatta sairaalasta päästyään eli muutaman viikon. Siitä huolimatta hänelle puhkesi kutina. Reisiä ja jalkoja kutisee hillittömästi. Itse ajattelen, että nyt kun juominen on loppu, maksa toipuu sen verran, että elämä voi jatkua. Voisiko olla, että ajan kanssa juomattomuus korjaa maksaa ja se toimii riittävästi ja kutina loppuu sekä turvotus poistuu. Onko toivoa? Onko kutina enne? - kirroosditieto
Edesmennyt mieheni sairastui maksakirroosiin. Takana oli pitkä vuosia kestänyt alkoholin juonti
HÄN OLI KATKOLLA JA VAIKKA MISSÄ HOIDOSSA VÄLILLÄ-Mutta sanoisin kokemuksesta että
se on yksilöllistä. Silloin kun kutinan jälkeen maksa alkaa purkautua niin se leviää koko kehoon ja pikkuhiljaa lakkaa toimimasta ja ihmisen iho painuu mustansiniseksi. Ja silloin on kuolema edessä välittömästi. terv.Tarja - lääkärin_diagnoosi
Mulla on peräaukon kirroosi.
- wdwqdfxb
Mene jo lääkäriin.
- lääkärin_diagnoosi
wdwqdfxb kirjoitti:
Mene jo lääkäriin.
Kävin jo, ja siellä todettiin peräaukon kirroosi.
- Maksakirroosi-vei
Olavi Virta,Juice Leskinen,Cisse Häkkinen.....
- dängdäng
"Raittiushenkilö raittiustuolissaan.
Sinusta on muka huolissaan.
Se nimittää sinua hulttioks ja väittää että maksasi sanoo POKS.
Däng-däng kyllä se kestää läpi elämän.
-J.Leskinen-
- RIP_tiina
Noin 40-vuotias Tiina kuoli maksakirroosiin.
Pienikokoinen nainen.Kova juomaan alkoholia.
Yritti raitistua ja oli pitkään hoidossa.Kaikki näytti jo paremmalta.
Sitten kuulin että on huonossa kunnossa sairaalassa.
Myöhemminsain sain kuulla että Tiina on kuollut.- raittius_vei
Oliks se se palstan raitis-stiina?
- skits00
raittius_vei kirjoitti:
Oliks se se palstan raitis-stiina?
Myös raitis-stiina oli yksi tissun lukuisista nimimerkeistä.
- lohduton.omainen
Riippuu tietenkin missä vaiheessa sairaus todetaan, mutta kuinkahan kauan kirroosidiagnoosin jälkeen voi elää jos juomisen lopettaa ?
Lääkäri sanoi omaiselleni, että joskus maksa toipuu vähän kun sairaus todetaan alkuvaiheessa ja jonkun vuoden voi pärjätä edellytyksenä juomisen lopettaminen. - omainen
Hei. Lueskelin kommenteja ja haluaisin kysellä lisää onko muilla tämän hetkisiä tilanteita. Minulla on läheinen, joka sairastaa maksakirroosia ja aivan lopuilla varmasti mennään. Kohta vuosi diagnoosista ja nyt lokakuun 2018 alkoi askitesta kertyä. Ei käy poistattamassa ollenkaan vaan nyt vatsa on järkyttävän suuri. Jalat ovat reisiin asti täynnä nestettä! Myös selkä on lapaluihin nesteessä. Muuten kuin luuranko. Kipuja koko ajan eikä ruoka meinaa maistua. Ei ymmärrä tilannetta että on kuoleman vaarallista olla kotona ja nauttia vain lisää alkoholia. Lääkärit sanovat että osasto hoito olisi välttämätön. Elokuussa 2018 tapahtui verioksentelua ja todettiin että on porttilaskimo kehittynyt. Onko kellään antaa omia kokemuksia tilanteesta ?!?
- hei_kaikille
Minulla on melkoinen juomahistoria ja sairastuinkin lopulta kirroosiin.
Olen nyt ollut kuolleena jo puolisentoista vuotta. - Anonyymi
Maksakirroosini todettiin 1.5 v sitten, nestettä mahasta 12 litraa, verta valui peräaukon tietämillä, hemo pahimmillaan 55. Kivut oli kovat, naama Keltanen, joka paikkaa kutisi.Vaimo totesi vuoteella silloin että menoa on, sanoi jälkeen päin. Verta vuosi välillä n.6kk sairaalareissun jälkeen. Nyt juomatta täysin siitä saakka. Vointi hyvä sekä paino noussut 75kg proteiinipitoisella ruualla, sairaalassa painoin 55kg ! Kävelen päivittäin. Ennuste on ens vuonna 85% ja siitä sitte joka vuosi 10% pois. Täytän 53. Jos hyvin käy elän 5 vuotta raitista elämää. Sen voin 3 viikon sairaalassa olon jälkeen sanoa; ei kannattanut kupitella päivittäin 0.5 viinaa ja olutta viimeiset 5 vuotta vedin. Pää jäi vetävän käteen. Lohduttaudun sillä että koska vaan voi kuolla, eipä silti piristä mieltä kun tietää ettei ole parannusta. Välillä vituttaa, toisinaan ei koko asiaa edes muista.
- Anonyymi
Tässä nyt kun miettii asiaa että mun isä kuoli maksakirroosiin noin puoli vuotta sitten niin ajattelee että mikä ihmisen ajaa tuollaiseen juomiskierteeseen että joka päivä pitää juoda kirkkaita viinoja. Tällaista touhua sitten jatkuu jopa vuosien ajan.
No mikäs itsekkään olen ketään arvostelemaan kun on itsekkin tullut alkoholin kanssa läträttyä ja vedettyä vielä lääkkeitäkin sen päälle. Olen kuitenkin pitänyt aina arkipäivät väliä juomisesta ja on ollut täysin juomattomiakin kuukausia.
Ilmeisesti se alkoholismi sitten vaan on niin paha sairaus että vie jotkut täysin mennessään. Kun on vielä muut elämän vastoinkäymiset ja vakava masennus tai vaikka jatkuva ahdistus joistain asioista niin se kai sitten lopulta ajaa ihmisen juomaan itsensä hengiltä?
T: Sureva läheinen - Anonyymi
Näkyykö kirroosi vatsan ultraäänitutkimuksessa?
- Anonyymi
Ei. Jatka juomista jos ei lääkäri toisin sano.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei. Jatka juomista jos ei lääkäri toisin sano.
Ei näy vaikka sellainen olisi?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei näy vaikka sellainen olisi?
Ei näy. Ohutneulanäyte on ainoa tapa. Sinähän olet sieltä terveyspalstalta joka olet mussuttanut jo pitkään tästä maksakirroosista mutta et silti lopeta juomista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei näy. Ohutneulanäyte on ainoa tapa. Sinähän olet sieltä terveyspalstalta joka olet mussuttanut jo pitkään tästä maksakirroosista mutta et silti lopeta juomista.
Tuskin minulla maksakirroosia on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuskin minulla maksakirroosia on.
Maksahan alkaa vasta sitten oireileen kun täysin loppu, eli juokaa vaan, kyllä se jossain vaiheessa sanoo itsensä irti ja sen jälkeen olettekin keltaisina 1hoitsun hoivattavina liinavaatevarastossa ja 1hoisu viiltää pötsin auki ja sinne jäätte kuolemaan ja tukehtumaan askitesnesteisiin.
- Anonyymi
Ei taida olla minullakaan.
Lääkärit sanovat, ettei ole mitään vikaa, mutta heti on mentävä päivystykseen, jos alkaa silmät tai iho kellertämään.
Onhan tuo pikkaisen ristiriitaisen kuulosta. Onko vikaa vai ei ?- Anonyymi
Ryyppäsin ahkerasti 30 vuotta sitten. Ihoni oli kellertävä ja maha oli turvoksissa vyötärön kohdalta.
Jatkoin työntekoa ja harrastin juoksua samanaikaisesti, mitään kipuja ei ollut missään vaiheessa. Vähensin radikaalisti juopottelua, ja keltainen Väri iholta hävisi ja turvotus mahassa ainakin väheni.
En tiedä oliko kyseessä maksan ylikuormituksesta tulleet vaivat, mutta tosiaan loppuivat. Lääkärillä en käynyt.
Vieläkin otan kuppia silloin tällöin aika hyvävoimaisena. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ryyppäsin ahkerasti 30 vuotta sitten. Ihoni oli kellertävä ja maha oli turvoksissa vyötärön kohdalta.
Jatkoin työntekoa ja harrastin juoksua samanaikaisesti, mitään kipuja ei ollut missään vaiheessa. Vähensin radikaalisti juopottelua, ja keltainen Väri iholta hävisi ja turvotus mahassa ainakin väheni.
En tiedä oliko kyseessä maksan ylikuormituksesta tulleet vaivat, mutta tosiaan loppuivat. Lääkärillä en käynyt.
Vieläkin otan kuppia silloin tällöin aika hyvävoimaisena.Tipaton tammikuu estää kirroosin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tipaton tammikuu estää kirroosin.
Nyt huijaat.
Ei se ihan noin mene. Toki tauko on aina paikallaan, ei siitä haittaa ole.
Jos tipaton tammikuu tuntuu pitkältä, voisi pitää huikattoman helmikuun, siinä on vähemmän päiviä.
- Anonyymi
Ystävän vatsa turposi, kuin raskaana olisi ollut. Terveyskeskuksesta suoraan sairaalan sisätautiosastolle. Askites-nestettä poistettiin ensimmäisellä kerralla 16 litraa. Vointi huononi sairaalassa koska nesteen poisto aiheutti tulehduksen vatsaan. Pari viikkoa meni sairaalassa ja sitten pääsi kotiutumaan. Diagnosoitiin pitkälle edennyt kirroosi ja maksasolusyöpä. Potilaan heikko yleiskunto ei mahdollistanut hoitoja vaan ohjattiin palliatiiviseen hoitoon. Vatsa turposi myöhemmin uudestaan. Toisella kerralla nestettä poistettiin 19 litraa.
Kotona mies rupesi kellertämään huomattavasti ja jalat turposivat nestekertymistä. Vatsakivut olivat pahat mutta kovat särkylääkkeet auttoivat.
Liikuntakyky katosi kolmessa kuukaudessa olemattomiin. Neljännen ja viidennen kuukauden välissä puhuminen ja hienomotoriset askareet alkoivat tuottamaan vaikeuksia. Viimeisenä viikkona kotihoidossa hän oli sekava ja lähes täysin liikuntakykynsä ja ruumiinhallintansa menettänyt. Verta vuosi suusta, ikenistä, nenästä ja peräaukosta. Ambulanssilla saattohoitoon jossa ehti olla muutaman päivän morfiinitipassa tulematta enää tajuihinsa. Ensimmäisistä oireista meni aikaa kuolemaan viisi kuukautta.
Alkoholia kului nuorempana runsaasti, mutta viimeiset parikymmentä vuotta oli juomatta. Taustasairauksina rasvamaksa, diabetes ja verenpainetauti. Ylipainoa oli ja tupakkaa kului. Minkäänlaista liikuntaa ei viimeisinä vuosinaan harrastanut.
Lopputulema oli kait siis ihan oletettu. Sääli silti. Tehkää hyvät ihmiset elintaparemontti kun vielä mahdollisuuksia on. - Anonyymi
Mullakin maksan seutu on oireillut jo pitkään.
Koepalakin otettu jo vuosia sitten, rasvamaksatulehdus löytyi.
Koepalaa otettaessa tuli maksaan joku sisäinen vuoto.
Myös joku granulooma(?) on maksassa ollut.
Maksa-arvot on kuitenkin aina viiterajoissa, paitsi Afos-arvo ollut lievästi koholla jo monta vuotta.
Pari kertaa lääkärikäynnin yhteydessä on vain sanottu " jos silmät tai iho alkaa kellertää, niin saman tien päivystykseen ".
Sitähän se sitten on odoteltava, jos niikseen tulee, vaikka ei ole kivaa olla huonossa kunnossa, huonovointinen koko ajan.- Anonyymi
Varmasti on raskasta olla huonokuntoisena ja elää vakavan sairauden pelossa. Jos mahdollista, tee itse voitavasi sairauden torjumiseksi tai ainakin hidastamiseksi. Kaikesta huolimatta, toivon Sinulle voimia ja iloa elämääsi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Varmasti on raskasta olla huonokuntoisena ja elää vakavan sairauden pelossa. Jos mahdollista, tee itse voitavasi sairauden torjumiseksi tai ainakin hidastamiseksi. Kaikesta huolimatta, toivon Sinulle voimia ja iloa elämääsi.
Kiitos sinulle.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1394279- 892069
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap152041Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi641745Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541492Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1391475VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu1021362- 741266
- 981201
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1181090