Kartoitan tarjontaa kokoluokassa 31-35-jalkaa. Pääasiallisena veneilyalueena tulisi olemaan Itämeri, mutta toisinaan myös Pohjanmeri sekä mahdollisesti myöhemmin myös lämpimät leveyspiirit. Pääasiassa purjehdittaisiin kahden hengen miehistöllä, joten sitätilojen koon sijaan pääpaino veneen rakenteellisessa laadussa ja toimivuudessa. Yksinpurjehdus tulee myös onnistua. Purjehdusominaisuudet pitäisi olla riittävän hyvät myös kevyellä tuulella, mutta pääpaino kuitenkin matkapurjehdusominaisuuksissa ja tukevuudessa. Mm. hyvä navigointipöytä on välttämättömyys.
Tällä hetkellä listalla ovat
-HR 31/34 ( pinnaohjaus, suojainen avotila ja tuulilasi, lyijyköli ja pilssi -pa-tankkitilavuus 31:ssä)
-Maestro 35 ( sisätilat, peräkajuutta, -suojaton avotila, -rautaköli osassa yksilöistä)
-Sweden Yachts 340 (-balsakerrosrakenne, kysysmysmerkkinä kölituenta, joka nousee esiin usein SY-veneiden kohdalla)
-Baltic 35 ( suorituskyky, -balsakerrosrakenne - avotilan rakene)
Kommentteja veneistä?
Tällä hetkellä listalla ovat
-HR 31/34 ( pinnaohjaus, suojainen avotila ja tuulilasi, lyijyköli ja pilssi -pa-tankkitilavuus 31:ssä)
-Maestro 35 ( sisätilat, peräkajuutta, -suojaton avotila, -rautaköli osassa yksilöistä)
-Sweden Yachts 340 (-balsakerrosrakenne, kysysmysmerkkinä kölituenta, joka nousee esiin usein SY-veneiden kohdalla)
-Baltic 35 ( suorituskyky, -balsakerrosrakenne - avotilan rakene)
Kommentteja veneistä?
Vastaukset 43
Vanhimmat
Taisit jo itse kommentoida kysymystäsi, HR sai eniten pluspisteitä ja vähiten miinuspisteitä, joten siinäjän se !
Kevyen tuulen ominaisukksien suhteen HR ei tosin taida toiveitasi täyttää, tulevat yleensä kevyessä kelissä perä edellä vastaan.
HR 31 lys on 1,14, HR 34:n 1,18 ja Maestro 35:n 1,17. Frersin rassit eivät ole erityisen hitaita vaikka nyt eivät mitään raasereita.
HR tekee hienoja veneitä, mutta olivat LYS-lukemat mitä tahansa nuo veneet ovat melko hitaita.
Kuluvana kesänäkin olen keskieurooppalaisella sarjatuotantocruiserillani
(LYS 1,17) ohittanut aika monta eri kokoista HRrää ja ihmetellyt miksi
ne kulkevat niin huonosti. HR ei yleensä ole perheen ensivene, joten purjehdustaidottomuudestakaan ei asia aina ole voinut olla kiinni.
Isommat HRrät varsinkin fokalla varustettuna tosin nousevat tuuleen melko hyvin.
Tässä on HR 34:n polaari:
http://www.hallberg-rassy.com/hr34/speed_HR34.shtml
En tiedä miten suhteutuu muihin vastaavan kokoisiin, mutta ei toi minun silmiini erityisen hitaalta näytä. HR:t varmasti puhuttelevat yleisesti niitä, jota haluavat kelin kovetessakin leppoisaa eleganttia menoa. Viime kesänä ohitimme n. 9 m/s tuulessa kryssillä HR 29:n ja siinä missä meidän meno oli jo aika kuoppaista ja "urheilullista", siellä veneessä vanhempi pariskunta istui aika leppoisan näköisesti. Toinen kaiken lisäksi suojanpuolella. Me olimme luultavasti päivän päätteeksi paljon väsyneempiä kuin he.
Pogo 10.50 tai 8.50:llä uskaltanee lähteä. Kulkevat kyllä kevyessäkin kelissä. Tankkitilavuudet tosin pieniä, mutta jerrykannuissahan saa riittävän määrän nesteitä mukaan.
Just joo ja lehmät lentää! Onneksi ketjun aloittajalla on hyvä näkemys sopivista veneistä.
JODLEIHIOO JODLEOOOO JODLEJIDOOO!
Pogot EIVÄT ole matkapurjehtijan veneitä. Ne ovat lähinnä kilpapurjehtijoiden sporttijollia. Noin ankeissa sisätiloissa ei kukaan suostu asumaan.
ap:llä surkea näkemys vuosikymmenten takaa joo, pogot ovat tätä päivää.
Tämäkin on liian rankka uppotukiveneilijälle:
http://www.jeanneau.com/boats/Sun-Fast-3200.html
Vaikka tosin on suunniteltu valtameripurjehdukseen pienellä miehistöllä ja kulkee hyvin myös kevyissä keleissä.
Lähde vaan jollallasi valtamerille...
Hahahah
Eiköhän vene jolla on paljon kisattu todella kovissa avomerikisoissa yhden ja kahden hengen miehistöillä sopisi erinomaisesti aloittajan spekseihin. Viimeistely ei tosin ole yhtä hienoa mutta hyvin pidettyjä ja varustettuja muutaman vuoden ikäisiä yksilöitä löytyisi alle 100kE.
http://www.boatpoint.com.au/reviews/2009/racing-yacht/jeanneau/jeanneau-sunfast-3200-16465
"So, a month later, the two men left Great Britain and using a set of borrowed sails, did a shakedown three-day run to St Nazaire for the start. It didn't start well for the boys when a major problem, caused by the computer installers, took out all their electronics except for the Tacktick gear. Without weatherfax info, they ran into a wild storm off Cape Finstere and suffered a couple of knockdowns in 65-knot winds. The rest of the fleet avoided the storm.
David Whyte said the boat didn't have a problem in the atrocious conditions and he hugged and thanked the designer, Daniel Andrieu, when they reached port."
http://www.sailingworld.com/sailboats/sun-fast-3200-hits-its-mark
"The goal with the 3200, says its designer, Daniel Andrieu, was straightforward: a boat that is fast, simple, and safe for amateur shorthanded offshore sailors. Stiffness, as well as initial and ultimate stability, says Andrieu, topped Jeanneau's priority list"
Curt Gelin:
"De dubbla rodren och det broda skrovet, ger fenomenal styrbarhet och balans"
Itse lähtisin pidemmälle matkalle kyllä ennemmin Pogolla kuin HR:llä tai Maestrolla, mutta jokainen tyylillään. Pogoilla on kuitenkin muutama hyvä ominaisuus ripeämmän kyydin lisäksi, kuten tukevampi rakenne ja uppoamattomuus sekä se, että ne on suunniteltu valtameriolosuhteisiin pienellä miehistöllä purjehdittaviksi toisin kuin saaristo- ja rannikko-olosuhteisiin suunnitellut pienet HR:t ja Maestro. Hienosti viimeisteltyjä tiikkilistojen liitoksia Pogoissa ei tietenkään ole, mutta kukapa niitä kaipaisikaan?
Oletko mahdollisesti myymässä HR.ää
Pogot ovat aivan eri hintaluokkaa noihin kasari-ysäriveneisiin verrattuna. Pogo 8.5 on jo aika nafti noihin verrattuna.
Niin tarkoituksena on kartoittaa eri vaihtoehtoja tuossa kokoluokassa. Hintaluokka noin 100k€. Tällä hetkellä vain Maestro 35:sta on myynnissä Suomessa, joten veneiden vertailu tapahtuu näin aluksi nettiä, venelehtiä ja esitetietoja selailemalla. HR 34 on ehkä lähtökohtaisesti vahvimmalla, mutta haluan pitää myös muita vaihtoehtoja auki. Toki jos listaa saisi jatkettua muilla venemalleilla, niin hyvä olisi. Tuo /- listaus oli hyvin pintapuolinen, HR:n kohdalla miinusta kannella seisovasta mastosta, Baltic 35 peräkajuutta vaikuttaa erittäin toimivalta tuon kokoluokan veneessä, mutta kääntöpuolena siinä on se välikansi-ratkaisu ja ahdas avotila.
Jutussasi on nyt vähän ristiriitaisuutta: ensin kerrot seilaavasi enimmäkseen 2 hengen miehistöllä, sitten sanot Baltic 35:n avotilaa ahtaaksi. Itse olen ylittänyt Pohjanmeren moneen kertaan juuri Baltic 35:llä enkä todellakaan huomannut avotilaa erityisen ahtaaksi. Jos haet merikelpoista, Baltic 35 on todella sitä. Istuinlaatikko ei ole liian iso. Se tyhjenee vedestä nopeasti ja sisätilat pysyvät kuivina. Runko on jäykkä, mikään ei kitise eikä natise. Vene oli helppo purjehtia yksinkin. Haittana voisin pitää Balticin jyrkkiä portaita, mutta niihinkin tottui. Käytännössä luulen, että sittenkään et tule hankkimaan Baltic 35:ttä - koska niitä on myynnissä hyvin harvoin.
Tietysti sekin on totta, että HR:n kannella seisova masto on teoriassa heikompi konstruktio kuin on kannen läpi menevä masto. Mutta oletko kuullut, että HR:n mastoissa olisi ollut kestävyysongelmia? Mastohan on tuettu ilmeisen hyvin sekä kannen alla että päällä. Yksi osoitus kontruktion kestävyydestä oli yksinpurjehtijan ympärimeno Kap Hornia kiertäessä. HR:n puomi katkesi, mutta masto säilyi ehjänä. Luulisi sen kestävän sinunkin käytössäsi.
Laitapa linkki HR:n mastovaurioista, jos sellaisen satut löytämään!
Sinun olisi hyvä tutustua eri veneisiin muutenkin kuin netin tai myynti-ilmoitusten perusteella. Pyydäpä päästä katsomaan niitäkin veneitä, jotka eivät ole myyntilistoilla. Paras tietysti, jos pääsisit gastiksi erilaisiin vaihtoehtoveneisiisi. Merikelpoisuutta ja merimukavuutta on aika vaikea arvioida kuvien ja juttujen perusteella!
Tosiaan aika ristiriitaiset/oudot ovat kysyjän /- lista. Osta sopiva vene, hanki purjehduskokemusta ja jos todellakin reissut alkavat venyä Itämeren ulkopuolelle, harkitse onko veneesi sopiva tarkoitukseen. Aika harva toteuttaa kuitenkin, monet tietty mielessään unelmoivat. Sinä itse sen veneen opit tuntemaan purjehtimalla. Se, että onko läpimasto, rautaköli, iso/pieni avotila, yms. ei ratkaise veneen sopivuutta pelkästään. Jokaisessa on aina ja - puolet. Lähtökohtaisesti purjeveet ovat merikelpoisia kaikki tuossa kokoluokassa. Tarjontaa on myytävissä nyt hyvin tuohon budjettiin juuri tuohon ikäluokkaan. Mutta varusteluun/upgradeen on syytä varata pidempiä matkoja varten runsaasti rahaa. Eli ei muuta kuin maileja keräämään ja suunnitelmat toteen.
Olet oikeassa, että Baltic 35 ei ole näistä vaihtoehdoista se todennäköisin juuri mainitsemastasi syystä. Mutta eihän sitä koskaan tiedä; nykyisessä markkinatilanteessa saattaa tulla eteen tilaisuuksia, joihin pitää tarttua. Tämän takia haluan pitää eri vaihtoehtoja mukana.
En ole B35:lla purjehtinut, joten ymmärrän että avotilan toimivuutta on vierestä katsottuna vaikea arvioida. Kuitenkin omista lähtökohdista miinusta tulee avotilan suojattomuudesta. Ruorimies ei saa sprayhoodista mitään suojaa, ja ylipäänsä sprayhood on näkemissäni yksilöissä ollut mallia kapea. Samanlainenhan löytyy usein vanhemmista Swaneista ja myös jostain Maestro 35. Juuri kulunut kesä on kuitenkin tuonut esiin sen suojaavan sprayhoodin tärkeyden mukavuustekijänä. Nykyisessä veneessä autopilotin ohjattaessa kaksi ihmistä pysyy kuivana sprayhoodin alla, jollei nyt ihan perästäpäin tuule. Kuten mainitsit, kahdelle hengelle B35:sen avotila on varmasti riittävä. Joten ei se avotilan koko mikään poissulkeva asia ole.
HR on näistä veneistä parhaiten tuttu, ei tosin 31/34. Kannella seisovassa mastossa on omat hyvät ja huonot puolet. Muutkin kuin rakenteellisen kestävyyteen liittyvät. Pitäisin kannen läpi tulevaa mastoa parempana, mutta mikään ratkaiseva tekijä sekään ei ole.
En nyt tiedä mikä siinä on niin ristiriidassa? Baltic 35 on listan veneistä toki enemmän painotukseltaan C/R-vene. Yleisesti hakusessa on siis vankkaa tekoa oleva avomerivene, jolla on tasapainoiset purjehdusominaisuudet. Siis myös "kohtuullinen/riittävä" suorituskyky kevyellä tuulella - uskon että kaikki listatuista veneistä täyttävät tämän ehdon. Listasin veneitä, jotka ovat jollain tavalla pyörineet mielessä pidempään.
Nykyisellä veneelläni olen purjehtinut myös Itämeren ulkopuolella, ja se on osaltaan vaikuttanut siihen, mitä ominaisuuksia haluan seuraavasta veneestä löytyvän. Seuraava vene olisi järjestyksessä kolmas, ja kaksi aiempaa ovat kumpikin muokanneet käsitystä toivotuista ominaisuuksista. Oikeastaan nykyisessä meriominaisuudet ovat painottuneet ehkä liiaksikin suorituskyvyn kustannuksella, mutta Itämeren salmien ulkopuolella tästä oli vain hyötyä.
Kannen läpimenevästä mastosta sinulle ei ole mitään kokreettista hyötyä. Vai mitä mielestäsi?
Kannella seisovasta mastosta on se hyöty, että tilanteessa jossa masto on kokonaan menetetty, ei kannnessa ole reikää.
Miksi et ha venettä keskieuroopasta tai Englannista. Vaikkapa Moody 36.
Puhtaasti mutuna luotan jotenkin enemmän kannen läpimenevään mastoon rakenteena. Myös mastonmenetystilanteessa. Ja mastoon menevien johdinten (antenni, mittarit, valot) liittimet ovat paremmin suojassa kosteudelta. Haittapuolena on sitten läpivientiaukon tiivistys.
Suomen olosuhteissa, missä masto tyypillisesti lasketaan talveksi, läpimenevän maston kanssa pelaaminen on myös aavistuksen helpompaa. Oman veneeni ohella olen ollut monena keväänä jeesaamassa muiden mastonnostoja; ero on siinä, että kun kannen läpimenevä on saatu paikialleen mastonjalkaan, niin siinä pysyy. Kannella seisovaan pitää saada harukset ja vantit kohtalaisen tiukalle, ennenkuin nostoliinaa uskaltaa käydä irrottelemaan.
Jos sinulla on noinkin kattava purjehduskokemus, ei sinun tarvitse täältä kysellä aloittamassasi viestissä olevia asioita: pinnaohjaus, rautaköli, avotilan ahtaus, meripunkat yms. Varmasti on kertynyt oma käsitys kahdella veneellä mitä haluat seuraavalta: ei muuta kuin kiertelemään tarjontaa ja ostamaan sopivin. Yksi tukeva malli lisää: Jonmeri 33, 50tke toinen moinen uusimiseen, avot. Kevyellä tuulella kyllä hidas, mutta harvalla pariskunnalla se on enää Itämeren ulkopuolella matkustettaessa pääasiassa.
No kattavasta purjehduskokemuksesta en tiedä...ainakaan minulla ei ole omakohtaista kokemusta aloituksessa mainituista venemalleista. Sen takia tämä thread, että tulisi mahdollisesti uusia näkökulmia ja venemalleja mukaan. Ja kyllähän hyviä kommentteja on jo tullut tähän threadiin.
Mielestäni netin keskustelupalstat ovat hyödyllisiä kanavia hankittaessa tietoa eri venemalleista. Toki nämä perusspeksit löytää vaikka myyntiesitteestä, mutta yleensä keskusteluissa tulee esiin hyödyllistä kokemusperäistä tietoa.
Vaikka venemarkkinoiden seuraaminen on ihan mukavaa harrastustoimintaa, niin kokonaisuudessaan veneenvaihtaminen on erittäin paljon energiaa ja aikaa vievä prosessi. Ja harvempi taitaa venekaupoissa erityisemmin tienata, eli kyllä ne vaihdantakustannukset ovat usein aika suuret, varsinkin kun ulkomailta tuo venettä. Tämän vuoksi venevalinnan olisi hyvä osua nappiin ettei ihan heti tarvitse sitä "sopivaa" venettä olla vaihtamassa
On pelkkää mutua. Itse pitäisin paljon tärkeämpänä sitä, että sivuvantit kiinnittyvät omiin rusteihin, eivät siis nioussa yhteen kiinnitysoisteeseen.
Kannella seisovassa mastossa kaapelien liittimet ovat veneen sisällä yleensä kattopanelin alla suojassa kuivassa tilassa, ei kosteasssa pilssissä.
Tuo pystytysasia koskee vain niin pieniä mastoja jotka pystytetään ranna mastonosturilla. Isommat mastot nostetaan esim. kuorma-auton nosturilla ja silloin kannella seisova on jopa helpompi. Silloin kun läpimenevä masto on kannen reiässä, on kannella seisova paikoillaan ja vantit ja harukset kiinni. Ei sihtailua veneen sisällä usein ahtaassa paikassa.
"On pelkkää mutua. Itse pitäisin paljon tärkeämpänä sitä, että sivuvantit kiinnittyvät omiin rusteihin, eivät siis nioussa yhteen kiinnitysoisteeseen."
Onko tämä näkemys sitten jotain muuta kuin mutua? Onko kokemusta ongelmista tällaisen rustirautakiinnityksen kanssa? Esim. tämän threadin aloituksessa mainituista veneissä taitaa kaikissa tulla ylä- ja alavantti kiinni samaan kiinnityspisteeseen. En ole kuullut ongelmista ainakaan näiden venetyyppien kohdalla.
En tiedä juuri tässä viestiketjussa mainituista veneistä. HR 34:ssa rustit on oikeaoppisesti. Sivuvantit ovat lähes suoraan sivulle, alavantit tulevat omiin kiinnityspisteisiin noin puoli metriä sivuvanttien etu ja takapuolelle. Ajatus on, että maston veto jakaantuu suuremmalle alueelle ja yksittäinen rusti kuormittuu vähemmän.
Ongelmia on ollut useissa veneissä, mm. Scanmareissa, Omegoissa ja vanhemmissa Albin Novissa. Kaikissa muuten kannen läpimenevä masto. Rakennetta on yleisesti käytetty halpana ratkaisuna.
Sinänsä tuo on varmasti hyvä pointti, joka tulee ottaa huomioon. Mutta samalla tavalla mm. vanhemmissa Albineissa ja monissa muissa veneissä on ollut ongelmia mastonjalan painumisen kanssa. Itselläni kokemusta mastonjalan painumisesta Avancessa.
Eli kyse on ehkä enemmän siitä, miten rakenne on mitoitettu ja tehty. Vai onko Balticissa, Sweden Yachtsissa, HR:ssä (31) ja Maestrossa rustit väärin tehty?
Väärin on liian jyrkkä ilmaisu. On tyydytty helppoon ja edullisempaan ratkaisuun. Kompromissi siis. Ja varmaan aivan riittivän hyvä veneen ajateltuun käyttöön. Mitään noista ei ole tehty Blue Water cruiseriksi. Itse katselisin toisentyyppisiä veneitä veneen nopeudesta tinkimättä. Meillä näyttää olevan käsitys, että nuo vanhat kapeaperäiset ja muutenkin kapeat veneet olisivat jotenkin nopeita. Jo 80-luvun puolenvälin monet Englatilaiset ja miksei myös Ranskalaiset olivat huomattavasti leveämpiä kuin pohjoismaiset syvälläuivat rungot. Tämä näkyy eritysesti myötäisellä, painavatkin veneet lähtevät helposti pitkiin surffeihin. Kuitenkin kryssivät aivan yhtä hyvin kuin skandit genolla. Tämähän riittää hyvin kun pidemmälle lähdetään. Puhun nyt omakohtaisesta kokemuksesta. Aikaisemmalla 37 ft skandilla sai olla tyytyväinen kun pääsi legin keskinopeudessa yli 6 kn, nyt saman ikäisellä ja mittaisella Engelsmannilla on parax 35 NM keskinopeus 7,5 ja 7 kn keskinopeus on arkipävää. Näkee muuten eron myös peräaallossa. Skanfilla kun mentiin 6 - 6,5 kn, niin pienemmät moottoriveneet joutuivat hiljentämään peräaaltoon. Nykyinen vene tekee vain pienen aallon vaikka painoa edelliseen on tullut 2 tn lisää.
Solmun ero vaatii jo yli metrin eroa vesilinjassa.
Luovilla ja kovassa kelissä syvenempi runko on pehmeämpi kulkuinen eikä sorra yhtä helposti.
Teräväkeula ja keulassa syvä v on tarpeen. Kölin takana ei syvää v:tä enää tarvita. Pilaa vain surffiominaisuudet. Kryssiessä jäykkä vene on parempi, lisäksi on parempi, eetä se syväys mitä on, on köliä kuin pyöreää pohjaa.
Jaa. Mitenkähän isoista mastoista puhut, jos vain autonosturilla mielestäsi nostellaan? Ainakin meidän seurassa rikataan mastonosturilla useita yli 16 metrin mastoja.
Ja kaikissa minun näkemissäni kannellaseisovissa tapauksissa on siinä mastokengän lähellä kaapeliliittimet. Miten ihmeessä saisit ne mastosta tulevat kaapelit kannen läpi sisällä olevaan liittimeen?
Hyvin kirjoitettu edellä tuosta varustelusta/upgraidaamisesta.
80-luvun veneissä todellakin hinnoissa eroa, mikäli kone vaihdettu, elektroniikka uusittu, tiikkikansi uusittu (mikäli sellainen on), purjeet päivitetty jne...
Tietenkin voi sanoa, ettei maksa moisesta mutta jokainenhan tekee itse päätöksen. Voi ostaa ilman noita päivityksiä olevan veneen edullisemmin ja päivittää sitten itse tai maksaa hieman enemmän valmiiksi päivitetystä.
ja kun päivittää itse läpikotaisin veneensä on kaikki uutta, eikä ns. melkein uutta 5-15 vuotta, jota yritetään monesti myydä "uudeksi päivitettynä". Samalla tutustuu hyvin veneeseensä rakenteisiin ja sopukoihin ja tietää että päivitykset on kunnolla asennettu. Alle 5 vuotiselle kamalle voi jossain tapauksessa antaa arvoa (purjeet, moottori,..), mutta ei paljon muulle / vanhemmalle.
Isompi vene on merikelpoisempi kuin pienempi. Osta siis 34 jalkainen. Kaikki veistämövalmisteiset sarjavalmistusveneet ovat merikelpoisia. Karkeasti ottaen voisi sanoa, että mitä pitempään ja mitä useampia kappaleita sitä on myyty sen merikelpoisempi se on. www.snoopy.fi
Sarjavalmisteiset purjeveneet olivat MERIkelpoisia 25 vuotta sitten. Nykyiset IKEA veneet hajoavat kovassa merenkäynnissä ennen aikojaan. HR:t, Malöt, tms cruiserit kyllä kestävät, mut DufJenBenBav osasto kannattaa unohtaa jos arvostaa omaa tai miehistönä henkeä. Toki näissäkin veneissä on yksilöitä ja malleja joilla voi lähteä merelle asiantuntevasti tehtyjen päivitysten jälkeen.
Itse olen seilannut Bavalla Biskajalla ja hiukan hirvitti lattapohjaveneen kestävyys vuorokausi toisensa jälkeen kryssiessä rankkaan vasta-aallokkoon. Keulan pitäisi olla voimakkaasti V-muotoinen jotta meno olisi mukavaa. Tällä lertaa vene ei muuten hajonnut, aiemmin on pettänyt maston tuenta ja päälaipuon kiinnitys runkoon. Nyt vahvistettu ja ok.
http://www.symaria.com/
30-jalkainen on ainakin ollut myynnissä Suomessa, 40-jalkainen pallon kiertänyt Virossa http://www.navigare.ee/marthaworldcruise/?id=10889
DufJenBenBav kestää taatusti itämeren olosuhteissa. Tietääkseni jopa välimerellä ja atlantin vesillä noilla seilataan. Aika harvoin kuulee sellaisia uutisia, että mikään noita olisi hajonnut. Mielenkkintoista muuten lukea Jimmy Cornellin käsityksiä pallonkiertoonkin sopivista veneistä herra taitaa nykyisin seilata nostokölisellä ja lattapohjaisella Ovnilla muutaman uppotukin jälkeen ja tietämäni mukaan on kovasti tyytyväinen paattinsa. Mutta hkä Jimmyllä ei ole tarpeeksi kokemusta asiasta verrettuna tämän palstan besserwissereihin...
Ovnia tuskin voi pitää normaalina massatuotantoveneenä. Cornell ei erittele kirjassaan venemerkkejä, mutta kirjoittaa kriittisesti tietyistä halvoista massatuotantoveneistä, jotka eivät ole valtamerille soveltuvia.
Dufour on kaikista heikostitehdyistä veneistä heikoin. Kysäiseppä MidnightSunSailing yrityksestä kuinka pahoja vaurioita tuli siirtopurjehduksella Ruotsista Suomeen muutama vuosi sitten. Vastaukseksi saat tiedon pentterin romahtamisesta, rakenneliimausten pettämisestä, rungon jäykkyden menetyksestä, jne...
Kevyessä kelissä nuo on ohan mukavia purjehtia ja sisustus on halpisten tyylikkäimpiä. Kovassa kelissä ne ei vaan kestä. Eikös muuten palstan vakiokirjoittaja seppomartin Difouria korjailtu heti uutena kovaasa kelissä sattuneiden rasitusvaurioiden jälkeen?
Olikos se seppomartti, joka oli lähtenyt oman kertomansa mukaan suoraan myyjän laiturista neitsytmatkalle vastahankitulla veneellä johonkin Pohjanmerelle vai oliko peräti Islantiin ja sitten ihmetteli, kun tuli "yllättäviä" ongelmia...
http://www.veneporssi.fi/purjeveneet-604/finnfire-33--cruising-1240728
Tässä vene valmiiksi varusteltuna kaikkia maailman vaaroja vastaan
Omavalmiste, vanha kone, vanhat purjeet, käytetty karilla, varustelu ja laiteasennukset spesifikaation perusteella persoonallisesti tehtyjä.... Ennen kuin lähtisin kohtaamaan maailman vaaroja, pitäisi kyllä koko vene käydä läpi erittäin perusteellisesti ihan itse ja ajan kanssa.
kävin katsomassa vuonna 08. Runko oli aika karsea, itse muotista tehty, pahoja "valuvikoja", sisältä karsea. Hakusessa oli kuitenkin hyväkuntoinen 33 cr-versio. Ei vain löytynyt siihen hätään...