Sähköröökillä eroon röökistä:

-Jos olet normaalisti aina mennyt röökille esim. partsille tai muualle ulos
tms. röökipaikalle, niin UNOHDA se. Kaikkein paras tapa on päästä eroon siitä
röökaamisen tavasta, on se, että et menekään enää röökille, vaan vedät höyryt
naamaan siellä missä olet, sohvalla kattomassa leffaa, tietsikan ääressä,
autossa tai missä nyt ikinä oletkin. Tietysti sen puitteissa, ettei siitä ole
haittaa muille. Itsellä on pari sammuttimen mittaista typykkää, enkä viitsinyt
heidän edessään sisällä poltella, vaan meni esim. eri huoneeseen, mutta EN
sinne tuhkakupin ääreen ulos. Tuo systeemi nimittäin rikkoo sen vittumaisen
kaavan, jota röökaaja noudattaa harvinaisen hartaasti: Ennenkuin menen autoon,
poltan röökin. Ennen kuin menen taloon, poltan röökin. Kun tulen kaupasta,
poltan röökin ennen kuin menen autoon jne. Kuulostaa tutulta??
Kun pääsee tuosta tavasta eroon (menee noin viikko), niin koko homma helpottaa
helvetisti. Vedä siis höyryjä missä oletkin.

-Hommaa vain röökin makuisia aineita, cokiksen ja mansikan makuiset ovat toki
jänniä, mutta niihin kyllästyy lähes heti. Röökin makuiset taas tavallaan
palvelevat koko ideaa enemmän, koska röökin makua (ihme kyllä) tulee ikävä
lopettamisen alussa.

-Vähennä nikotiinin määrää pikkuhiljaa.

-Pidä sähkörööki AINA käyttövalmiina, ettei tule vahingossakaan hankittua
oikeeta röökiä sen vuoksi, että hermot menee ja sähköröökistä onkin akku loppu.

-Luota siihen, että sähköröökin nikotiini jeesaa oikeesti, etkä tartte
normiröökiä missään enää.

-Jos lähdet ryyppäämään, älä osta edes silloin röökiaskia, sähkörööki riittää
myös silloin! (Vaikka ei uskois)

-Älä siirry vetämään sähkötupakkia tupakan sijasta! Tarkoitus on lopettaa koko
shitti.

Vähitellen huomaa, että kun jengi vetelee körssiä kadulla, niin alkaa tavallaan
tuntea ittensä jotenkin paremmaksi ihmiseksi, kun ei tarttekaan enää polttaa
kusista röökiä. (Vaikka todellisuudessa polttaakin silti sähköröökiä)..
Tupakin haju myös alkaa ärsyttää, ehkä siksi, että elimistössä on nikotiinia
tarpeeksi (sähkötupakin ansiosta). On siis sellainen juuri polttaneen olo,
jolloin rööki ei tod. maistuisi.
Aika pian huomaa myös, että ei ole miettinytkään koko sähkötupakkia moneen
tuntiin, ja ottaa hatsit ihan vain "varmuudeksi".

Eli pikkuhiljaa itse rööki alkaa kadota ajatuksista, kiitos sen, että on
päässyt siitä paskamaisesta tavasta eroon sillä, että on höyrytellyt missä
huvittaa, ei siis ole mennyt enää "röökille" pitkiin aikoihin. Ja kun
nikotiinin määrä vähenee vähitellen, "tavallaan kuitenkin tupakkia" poltellen,
niin ei tule edes vieroitusoireita. Tupakointi unohtuu.

Ainakin itte näillä eväillä pärjäsin, olen siis yrittänyt lopettaa kymmeniä
kertoja milloin milläkin tavalla, mutta aina on kuitenkin tehnyt "salaa" mieli
tupakkaa, vaikka kuinka on pureskellut ties mitä purukumeja ja poretabletteja.
Tällä kertaa ei ole tehnyt mieli oikeeta tupakkaa, mikä on tod. outoa. Kun ei
tee vieläkään, enkä ole vetänyt sähköröökiäkään enää kuukausiin. Kännipäissäni
otan edelleen mukaan nikotiinittoman vehkeen, mutta sitäkään ei imeskele röökin
himoissaan, vaan lähinnä se vaan jotenkin muka "kuuluu" kaljotteluun, että on
jotain mitä sauhutella porukassa. Ennemmin sitä sitten imen, kuin että joku
tarjoaa oikeen röökin suuhun..

Noh, mutta toivonpa, että tästä jutusta olisi edes jollekin hyötyä, jos meinaa
tällä tavalla röökin jättää! Hep!

Miksi sähkötupakka innostaa? On hyvä, jos olet sillä päässyt eroon riippuvuudestasi. Mä itse luin kerran Fjodor Major Dostojevskin Rikoksen ja Rangaistuksen ja lopetin samalla tupakoinnin. Olin vähän kireä. Mä olen nyt ensimmäistä kertaa vuosiin ilman tupakkaa, ja mikä parasta, mulla ei ole edes yhtään rahaa. Haluaisin palata tähän aikaan, ehkä 1800- luvun Venäjälle, tai ehkä jopa 1700-luvulle.
- Sitten huomasin sen yhtäkkiä, ja pahoitin mieleni äärimmäiseen kriisiin saakka, traumaan: "Olin narsisti." Mä olin vain tyhjä, ja samaa aikaa täynnä itseäni. Negativismi ja pessimismi, mä muistutin vain läheistäni. Tupakointi on ihan erityinen suomenkielisten ongelma, he osoittavat vain tätä assosiaatio-frustraatiota, eivätkä käsittele ollenkaan tarvettaan kyseenalaistavaan keskustelumenetelmään, ja omaan yksityisyyteen. He eivät käsittele ongelmaansa muista ihmisistä, vaan ovat mieleltään täysiä, narsisteja, joilla on tarve osoittaa, ja olla olemassa vain itselleen. Aivan kuten olisit yksin oman röökisi kanssa, empatiattomana, täydellisenä ja vailla tunteita todellisuudesta ja tulevaisuudesta, ilman läheisyyttä ja lämpöä. Tupakka oli tuhonnut aivojen onteloituksen, olisi pitkä prosessi kasata mieltään, siten että se vastaisi absurdia sosiaalinen kanssakäyminen, ja tunne, vaikka molemminpuolinen läheisyydestä. En ollut täydellinen, en halunnut edes esitellä sitä itselleni niin. En halunnut esitellä täydellisyyttä, mutta mä vain olin täydellinen, eikä mulla ollut tarvetta siihen. Entä millainen ihminen tällaista tuo ulospäin. Innosta hihkuen, koko keho jännittyneenä, ja pitäen vain täydellisyydestä, ei arjesta ja tasapainoisuudesta, vaan ollen ilman koko aburdia, ja ollen vain varjo sosiaalisesta kanssakäymisestä, joka oli aina täydellistä, täydellisempää sosiaalista vuorovaikutusta, eikä assosiaatio-frustraation osoittelua, ja sillä paremmuuden, sairaalloisuuden absurdin, narsismin tuntemista.

- Me yritetään nyt lopettaa tuota suomenkielisten häiriötä, tämän tupakan avulla, meillä ei ole muuta ohjelmaa, nyt.
- Satu: EI! Ei käy!
Jaha....