leipä

Kävin diabeteshoitajan juttusilla. Ihmettelin hoitajan kehotusta syödä leipää, ei ihan yhdeksää palaa vaan kuusi riittä/vrk esittäessäni, että jos vähennän perunaa ja leipää. Hoitaja sanoi, että diabeetikolta loppuu matka jos jättää leivän syönnin.
Onko tämä yleinen kehotus ja miksiköhän? minulle jäi epäselväksi:
12340
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Kyllä diabeteshoitaja on nyt pahemman kerran narrannut sinua.

Äänestä

Itse syön leipää ihan saman määrän kuin ennenkin. Onneksi se on aina ollut tummaa eikä mitään pullamössöä!

Äänestä

Diabeetikkokin tarvitsee hiilihydraatteja jonkunverran saadakseen energiaa elämiseen. Ne voi ottaa muualtakin kuin leivästä, kunhan on ns. hitaita hiilihydraatteja (leivästä esimerkiksi ruisleipä). En ole mikään puuron ystävä joten kuittaan aamupalan moniviljasekaleivällä. Lounaalla ja iltapalan yhteydessä tulee välillä syötyä ruisleipää joten taitaa mennä aika lähelle tuota teoreettista kuutta ruisleipäpalaa.

Äänestä

En tuohon neuvoon osaa sanoa mitään mutta kokemuksesta tiedän, että diabeteshoitajista löytyy yllättävän paljon epäpätevää ainesta. Minulle sattui sellainen diabeteshoitaja, joka käski minun laihduttaa, jotta diabetes saataisiin kuriin painoa alentamalla. Pituuteni on 160 cm ja painoni oli 52 kg, eli ei tuosta hirveästi pysty pudottamaan. Hoitaja sanoi, että pudota 5 kg niin se on hyvä, Aika ymmälläni olen etenkin kun hoitaja itse oli aika tuhti täti.

Äänestä
  • Voi sitä syödä muutaman täysjyvärukiista tehdyn leivän, jotta saa kuituja ja monia tärkeitä mineraaleja. Kuituja ei saa pillereistä.

    Äänestä

Ehdotan, että syöt vähähiilihydraattista leipää, esimerkiksi Karppista. Karppisessa on vain 3,5 g HH siivussa. Itselläni ei 3-4 siivuakaan juuri heilauta verensokeria. Jos syön vaikka täysijyväruisleipää, nousee verensokeri nopeasti ja pysyy sitkeästi pitkään korkealla.

Äänestä

Munakarppinen ei maistu leivältä, vaan mössöltä.

Vähän hiilihydraattia oikeassa leivässä on 23 prosenttia kuitua sisältävässä hapankorpussa. Yhdessä siivussa 10g on vain 6g hiilihydraattia.

Yksi siivu 100 Ruis näkkileivässä on18 prosenttia kuitua. Yhdessä palassa 15g on hiilihydraattia 9g. Kymmenessä grammassa on siis yllättäen sama määrä kuin edellä mainitussa kripsussa.

Näistä saa rakennettua hyvän pohjan leivälle, jonka päällä on voita, juustoa, leikkelettä ja kurkkua.

Äänestä
  • Kannattaa ehkä mieluummin laskea, miten osa leivän energiasta on hiilihydraateista peräisin. Tällöin saa eri leivistä aivan erilaisen je mielestäni paremman näkökulman.

    Karppisessa on 100 grammaa kohti 232 kcal energiaa. Sadassa grammassa Karppista on 12,1 grammaa hiilihydraatteja. Tämä vastaa 4*12,1 = 48,4 kcal. Näin ollen hiilihydraattein osuus koko leivän energiasta on vain 20,9 %.

    http://www.karppinenleipa.fi/index.php?p=sekaleipa

    Jos nauttisi pelkkää Karppista vain ravinnokseen, saisi 2000 kcal:a syömällä vain 20,9*2000/100 = 418 kcal energiastaan Karppisesta hiilihydraatteista. Tämä vastaa siis 418/4 = 104 grammaa hiilihydraatteja. Pystyy siis pitämään leivän suhteen hiilihydraatit pieninä ja verensokerit sen puolesta tasaisempina. Yleensähän leipä ei ole ainoa energialähde edes. Lisäksi Karppinen on todella koostumuksensa takia todella hitaasti, jos ollenkaan verensokereihin vaikuttava kakkosilla.

    Verrataan Karppista Finelin avulla tähän

    "Näkkileipä, täysjyväruis, pieni pyöreä/maukas, vaasan, keskiarvo, kuitua 18%"

    Fineli kertoo suoraan, että sen energiasta on 66 % hiilihydraateista.

    http://www.fineli.fi/food.php?foodid=32947&lang=fi

    (Oikealla ylhäällä vihreä pylväs)

    Jos tätä näkkileipää käyttäisi ainoana energialähteenään 2000 kcal kuluttava, niin 1320 kcal energiasta tulisi näkkileivästä. Tämä siis vastaa 330 grammaa hiilihydraatteja. Melkoinen ero Karppisen 104 grammaan!

    Karppisessa on 12,1 grammaa kuitua 100 grammaa kohti. Tuossa näkkileivässä 18 grammaa. Tuntuisi nopeasti ajatellen näkkileipä paremmalta. Miten tuo kuitupitoisuus on saatu aikaan? Näkkileivästä on poistettu vettä. Ei sen kummempaa. Jos Karppista tai mitä muuta tahansa tuoreleipää kuivaa, saa sen kuituprosentin kasvamaan.

    Voidaan laskea paljonko tuo esimerkkipäiväkulutus vain joko Karppista tai tuota näkkileipää syöden antaisi kuitua.

    Karppista pitäisi syödä 2000/232 = 862 grammaa, joka antaa 0,121*862 = 104 grammaa kuitua.

    Näkkileipää pitäisi syödä 2000/269 = 743 grammaa, joka antaa 0,18*743 = 134 grammaa kuitua.

    Näkkileivästä saa siis kuitua 28 % enemmän, mutta vastaavasti hiilihydraatteja yli 3,14 kertaisen määrän.

    Mitä nuo laskelmat kertovat. Sen, että leivillä on eroa. Sellainen leipä, jossa hiilihydraatit muodostavat pienemmän osan koko leivän energiasta, on helpompi sovittaa ruokavalioonsa aiheuttamatta verensokerin pomppuja.

    Vastaavia laskelmia voi tehdä muillekin leiville. VHH-leivilläkin on eroa, samoin kokojyväleivillä. Kuitenkin VHH-leivillä saa selvästi vähemmän hiilihydraatteina kokonaisenergiasta. Fineli ja leipäpaketin tekstit käyttöön.

    Äänestä

  • T2D kirjoitti:

    Kannattaa ehkä mieluummin laskea, miten osa leivän energiasta on hiilihydraateista peräisin. Tällöin saa eri leivistä aivan erilaisen je mielestäni paremman näkökulman.

    Karppisessa on 100 grammaa kohti 232 kcal energiaa. Sadassa grammassa Karppista on 12,1 grammaa hiilihydraatteja. Tämä vastaa 4*12,1 = 48,4 kcal. Näin ollen hiilihydraattein osuus koko leivän energiasta on vain 20,9 %.

    http://www.karppinenleipa.fi/index.php?p=sekaleipa

    Jos nauttisi pelkkää Karppista vain ravinnokseen, saisi 2000 kcal:a syömällä vain 20,9*2000/100 = 418 kcal energiastaan Karppisesta hiilihydraatteista. Tämä vastaa siis 418/4 = 104 grammaa hiilihydraatteja. Pystyy siis pitämään leivän suhteen hiilihydraatit pieninä ja verensokerit sen puolesta tasaisempina. Yleensähän leipä ei ole ainoa energialähde edes. Lisäksi Karppinen on todella koostumuksensa takia todella hitaasti, jos ollenkaan verensokereihin vaikuttava kakkosilla.

    Verrataan Karppista Finelin avulla tähän

    "Näkkileipä, täysjyväruis, pieni pyöreä/maukas, vaasan, keskiarvo, kuitua 18%"

    Fineli kertoo suoraan, että sen energiasta on 66 % hiilihydraateista.

    http://www.fineli.fi/food.php?foodid=32947&lang=fi

    (Oikealla ylhäällä vihreä pylväs)

    Jos tätä näkkileipää käyttäisi ainoana energialähteenään 2000 kcal kuluttava, niin 1320 kcal energiasta tulisi näkkileivästä. Tämä siis vastaa 330 grammaa hiilihydraatteja. Melkoinen ero Karppisen 104 grammaan!

    Karppisessa on 12,1 grammaa kuitua 100 grammaa kohti. Tuossa näkkileivässä 18 grammaa. Tuntuisi nopeasti ajatellen näkkileipä paremmalta. Miten tuo kuitupitoisuus on saatu aikaan? Näkkileivästä on poistettu vettä. Ei sen kummempaa. Jos Karppista tai mitä muuta tahansa tuoreleipää kuivaa, saa sen kuituprosentin kasvamaan.

    Voidaan laskea paljonko tuo esimerkkipäiväkulutus vain joko Karppista tai tuota näkkileipää syöden antaisi kuitua.

    Karppista pitäisi syödä 2000/232 = 862 grammaa, joka antaa 0,121*862 = 104 grammaa kuitua.

    Näkkileipää pitäisi syödä 2000/269 = 743 grammaa, joka antaa 0,18*743 = 134 grammaa kuitua.

    Näkkileivästä saa siis kuitua 28 % enemmän, mutta vastaavasti hiilihydraatteja yli 3,14 kertaisen määrän.

    Mitä nuo laskelmat kertovat. Sen, että leivillä on eroa. Sellainen leipä, jossa hiilihydraatit muodostavat pienemmän osan koko leivän energiasta, on helpompi sovittaa ruokavalioonsa aiheuttamatta verensokerin pomppuja.

    Vastaavia laskelmia voi tehdä muillekin leiville. VHH-leivilläkin on eroa, samoin kokojyväleivillä. Kuitenkin VHH-leivillä saa selvästi vähemmän hiilihydraatteina kokonaisenergiasta. Fineli ja leipäpaketin tekstit käyttöön.

    Yleensä leipää syödään kappaleittain, ei painon mukaan. Jos syön aterialla leipää, otan yleensä 1-2 viipaletta. Tuo kappalemäärä näkkileipää (jota syön yleisimmin) painaa reilusti vähemmän kuin esimerkiksi pari viipaletta Karppista ja samalla hiilihydraattimäärä ei olekaan enää vertailukelpoinen jos sitä verrataan painon mukaan. Karppisessa on yhdessä viipaleessa 12,1 g hiilihydraattia mutta käyttämässäni kokojyväruisnäkkärissä yhdessä viipaleessa on hiilihydraattia 7,1 g. Ero on selvä ja siksi käytänkin näkkileipää (enkä edes joka aterialla).

    Äänestä

  • Uusi näkökohta kirjoitti:

    Yleensä leipää syödään kappaleittain, ei painon mukaan. Jos syön aterialla leipää, otan yleensä 1-2 viipaletta. Tuo kappalemäärä näkkileipää (jota syön yleisimmin) painaa reilusti vähemmän kuin esimerkiksi pari viipaletta Karppista ja samalla hiilihydraattimäärä ei olekaan enää vertailukelpoinen jos sitä verrataan painon mukaan. Karppisessa on yhdessä viipaleessa 12,1 g hiilihydraattia mutta käyttämässäni kokojyväruisnäkkärissä yhdessä viipaleessa on hiilihydraattia 7,1 g. Ero on selvä ja siksi käytänkin näkkileipää (enkä edes joka aterialla).

    Vähän oikaisua. Karppisessa on 3 g hh siivussa. (100 grammassa on 12,1 g hh.)

    Äänestä

Joo. Jos viljat sopii ja leipää haluaa syödä, niin täysjyväleipää ja pari palaa päivässä on ihan ok.

Vilja on kasviksiin verrattuna todella ravintoköyhää ja ne kuidutkin on vähän niin ja näin.

Kannattaa lukea näitä juttuja ja kokeilla mikä sopii.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tiitelitaateli taps kirjoitti:

Kävin diabeteshoitajan juttusilla. Ihmettelin hoitajan kehotusta syödä leipää, ei ihan yhdeksää palaa vaan kuusi riittä/vrk esittäessäni, että jos vähennän perunaa ja leipää. Hoitaja sanoi, että diabeetikolta loppuu matka jos jättää leivän syönnin.
Onko tämä yleinen kehotus ja miksiköhän? minulle jäi epäselväksi:

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu