Jakaako koulutustausta meidät kulttuurin suhteen? Käykö vain peruskoulun suorittanut oopperassa tai konserteissa vai mieluummin kuuntelemassa popmusiikkia? Onko roskamedia (Seiska-lehti jne.) tarkoitettu huonon koulutustaustan omaaville vai mikä niiden kohderyhmä mielestäsi on? Voiko yksinäiyys olla kytköksissä myös koulutustaustaan? Mikä on mielestäsi vaikeaa kulttuuria? Ovatko nämä kysymykset sinusta vaikeita vai kiusallisia?
Kuuluuuko kulttuuri vain koulutetuille?
Punertaa marjat...
40132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Mikäs kyselytauti täällä taas on menossa? Toimitusko asialla?
Koulutustausta ei jaa vaan omat valinnat. Peruskoulun suorittanut voi hyvin käydä kummassa tahansa ja vaikka molemmissa jos on viitsinyt itse perehtyä eri mahdollisuuksiin eikä ota vain sitä mitä tyrkytetään.
Yksinäisyydellä ja koulutuksella ei ole mitään tekemistä keskenään, syy löytyy taas omista valinnoista.
Vaikeaa kulttuuria? En tiedä onko vaikeaa, mutta modernista tanssitaiteesta en juuri välitä enkä oikein klassisesta baletistakaan...
Eipä ole tullut mieleen, että nauttiakseen mistä tahansa taiteesta, pitäisi olla korkeasti koulutettu.
Se on sitten taas eri asia, jos kovin korkeakoulutettu haluaa asemansa takia osallistua johonkin taiteenhaaraa, ollakseen kulturelli.
Tuskin julkkujen elämän seuraileminen on koulutuksesta kiinni, vaan ihmisluonteesta.
Uteliaisuus ei kuulu sivistykseen, sanottiin.
Voihan Seiskan halutessaan ostaa irtonumeronakin.
Mitäpä kiusallista tuossa olisi?
Se kiinnostaa, mitä itse asiasta ajattelet.
Yksinäisyys? En nyt näe sen yhteyttä koulutukseen. No, kaipa johtotehtävissä voi olla enemmän liitottomia naisia, tiedä sitten yksinäisyydestään.
Kulttuuri, kuten aloitus toteaa, on hyvin laaja käsite. On totta, että ns. korkeakulttuuri miellettiin aiemmin elitistiseksi, mutta nykyihmiset ovat fiksuja eivätkä sorru jaotteluun, mikä ja kuka ja miten - jaotteluihin.
Ooppera on kokematta ja golfia en ole kokeillut, molemmat olivat ns. ylemmän sosiaaliluokan harrasteita ja syykin oli olemassa, ne olivat kalliita jo pukeutuminen vaati panostusta. Elitistinen leima muodostui siis sosiaalisesta ympäristöstä ja siihen kuului korkeimmin koulutettu yhteiskuntaluokka.
Muutos tapahtui kun tuloerot tasaantuivat ---------
Nyt jokainen tekee valintansa valtavasta tarjonnasta hk. perustein, omissa vaihtuvissa kontaktipiireissään - joko pienimuotoisesti tai vaikka kansainvälisessä vuorovaikutuksessa, riippuen intressien kohteesta.
Kulttuuri on näkijän - tekijän ja kokijan vuorovaikutusta, eivätkä ne kohtaa samalla tavalla koskaan, vaan aina uniikkina, siksi koulutuksella sinänsä ei ole merkitystä.
Mun vanhempi likka ja sen mies on molemat akateemisia ja päälikkö asemas mut kun en saa niit oppimaan tavoille.
Aina ne haluu kattoo seiskaa kun käyvät meillä,jotain pitäs tehrä.
Itte kattelen maalauksia kansakoulupohjalta ja teatteria ja konsertteja.
Moro kiusis,munki toinen poika on boss ja käy tavis pupis.Seiskaa ei lue,ku,ei tule,muttei kuuntele oopperaaka,kjäh !
Kyl se on ihmisest ittestäs kiinni,mist tykkää ja mist ei !
Koulutus vai kodin vaikutus?
Köyhästä työläiskodista lähtöisin oleva vaimoni hankkiutui jo kansakouluaikaan harrastelijateatterin pariin.
Seurusteluaikana kävin hänen mielikseen muutaman kerran paikallisessa teatterissa vain seuran vuoksi.
Avioiduttuamme avautui vaimolleni laajemmat mahdollisuudet harrastukselleen.
Teatterimatkoja muillekin paikkakunnille.
Lastemme kanssa muutamana kesänä Savonlinnan oopperassa.
Lastemme lähdettyä omilleen menin minä ensimmäisen kerran oopperaan.
Savonlinnassa Lentävä Hollantilainen. Ahtisari ja Itä-Saksan pressa olivat saman esityksen katsomossa.
Sittemmin olen vaimoni siivellä oppinut jopa pitämään oopperasta. Operetit ja musikaalit olivat jo aikaisemminkin ohjelmistossani.
Vielä hassumpaa on, että klassisen musiikin konsertteihinkin ajauduin vaimoni seurana.
Nykyään menisin jopa yksinänikin.
En minäkään mikään huippukoulutettu älykkö ole mutta vanhan kansakoulun pohjalta ponnistanut vaimoni, joka on tehnyt elämäntyönsä marketin kassalla, on ollut, ja on, kulttuuriharrastuksessa minua syvemmällä ja ilmiselvästi on nauttinut siitä kaikki nämä vuodet.
Lehdissä ja tv-ohjelmissa olemme tosikkoja ja vanhanaikaisia.
Edes ( tai etenkään ) pultti- bois tyyppinen huumori ei sytytä kumpaakaan.
Että se siitä koulutuksesta!
Kaksi hienoa tarinaa, voi että................
Ja mikä vika Seiskassa on, jos sen haluaa lukea esim. suhteessa muuhun lukemiseensa, kevyenä -jopa hauskana viihteenä. Älä puutu heidän systeemeihin
Omat musiikki kokemukset - kuuntelun osalta lähtee kevyestä päätyen useimmin klassisiin konsertteihin. Ajoin kerran Turkuun asti Jose Carreras´n konserttiin. ym.
Teatteri minulla on ihan kulman takana ja siellä käyn, kuten muillakin kaupungissa toimivilla areenoilla.
Ateneumissa kävin viimeksi pari viikkoa sitten, Schjerbeck nyt meneillään..........
Ihan yo hiukka yliopistoa pohjana, ...........
Omat aivot jos on, näin satoja vuosia.
Jakaa.
Ei vättämättä, mutta kyllä näin on lähes aina. Jotenkin ne amislaiset kulkee enenpi jokkisajoissa kuin lukion käyneet oopperassa.
Asiassa taaaaas paljon puolia, voi työlaisperhekin olla sivistynyt ja koulutettu porukka juntteja. Mun mielestä kuitenkin koulutustaso jakaa kansaa, koko ajan enennevässä määrin, myös kulttuurin käyttäjäpiireissä.
Meillä kulttuuriministerinä potkupallofani Arhinmäki, joka kattelee olympialaisissa lajeja, joista ei tiedä mitään, mutta ei ehdi piipahtamaan musiikkitalon avajaisissa...
http://www.paavoarhinmaki.fi/paavo/
Arhinmäki on ylioppilas :DDDDDDDDD
=DW=
Arhinmäki tekee valinnoillaan politiikkaa. Populisti kun on, pitää pärjätä rahvaanomaisuudessa Soinille ja se vaatii ultrajunttiutta.
On tiettyjä asioita jotka kuuluvat
esimerkiksi miehekkyyteen.
On-Tekniikan maailma, auto- ja
venenäyttelyt. Esimerkiksi vene-
näyttelyn veneet niin hinnakkai-
ta, ettei niihin ole tavanihmisellä
varaa, eikä usein mielenkiintoa-
kaan. Mutta että on mies, on men-
tävä.
Ja junteille on -Tasngomarkkinat-
Matti ja Tepo on junttien
toivemusaa.
Autonäyttelyissä kylläkin paljon naisia nykyään.
Sitä aina ihmetellyt, kaikissa terkkareissa ja partureissa lähinnä naistenlehtiä. Jotenkin oletan, niitä tilataan siksi, että henkilökunnasta suuri osa naisia ja ne ite lukee niitä. Tiedän yhden parturin, jossa on vain jotain tekniikan maalimoita. Mutta missään en ole miestenlehtiä nähnyt.
=DW=
Nämä kysymykset eivät ole 60 porukalle vaikeita eivätkä kiusallisia.
Me olemme jo kulttuurimme nähneet ja eläneet
Olemme ne konsertit nähneet, jota ovat meitä kiinnostaneet.
Jatko on pienimmissä käsissä.
Minua huvittaa tämänlaiset kysymykset.
Tämän ikäisille.
Enemmän alkavat huvittamaan kysyjät.
H.
Ei kuulu, nykyään melkein ja kaikki- ja kaikenlainen kulttuuri on jokaisen saapuvilla, ennen köyhyys eli alhainen sosiaalinen asema esti osallistumisen ns. korkean kulttuuriin, niin kuulijana ja katsojinakin..nyt ehkä sosiaalinen perimä/vai perinnekö pitäisi sanoa estää osallistumisen, jos sekään.
Seiska -lehtiä luetaan ainakin lääkäreitten vastaanottoa odotellessa, mie en ainakaan ole kiinostunut sen annista.
"Pirre*"
"Nämä kysymykset eivät ole 60 porukalle vaikeita eivätkä kiusallisia.
Me olemme jo kulttuurimme nähneet ja eläneet
Olemme ne konsertit nähneet, jota ovat meitä kiinnostaneet.
Jatko on pienimmissä käsissä.
Minua huvittaa tämänlaiset kysymykset.
Tämän ikäisille.
Enemmän alkavat huvittamaan kysyjät."
Näinhän se menee.
H.
.Uutta tulee kaiken aikaa. Avaa silmäsi ja lopeta aroganti ylimielisyys, niin voit löytää uusia kiinnostavia asioita.
Kulttuuri kuuluu toki kaikille, mutta kaikki eivät siitä innostu. Niin moni asia vaikuttaa siihen, tuleeko kulttuurin kuluttajaksi. Kasvatusolot, koti, koulutus, ympäristö, ystävät ... Hyvinkin heikoista oloista lähtenyt voi olla todellinen kulttuurin ystävä.
"nippe nappe"
"Nämä kysymykset eivät ole 60 porukalle vaikeita eivätkä kiusallisia.
Me olemme jo kulttuurimme nähneet ja eläneet
Olemme ne konsertit nähneet, jota ovat meitä kiinnostaneet.
Jatko on pienimmissä käsissä.
Minua huvittaa tämänlaiset kysymykset.
Tämän ikäisille.
Enemmän alkavat huvittamaan kysyjät."
Näinhän se menee."
Mistäs sinä tuon keksit?
H.
Onko sinulla tapana toistella omia viestejäsi ja olla ikäänkuin viksu? Ei mene läpi. Turha pullistella olemattomia lihaksia, ukko parka.
Haluatko tulla bannatuksi?
Lopeta häiriköinti!
Eiköhän nuo kaksijakoiset rajallisuudet ole menneen talven lumia.
Eipä nykyään kukaan pidä kadehdittavana naapurin miehen isoa mahaa ja punaista naamaakaan.
Tänään kaikki on mahdollista kaikille, proffakin voi harrastaa vaikka Tangomarkkinoita, ja siivooja nauttia täysin rinnoin oopperasta.
Eikä kukaan sitä ällistele.
Ei ainakaan kukaan sofistikoitunut.
"-"
""Nämä kysymykset eivät ole 60 porukalle vaikeita eivätkä kiusallisia.
Me olemme jo kulttuurimme nähneet ja eläneet
Olemme ne konsertit nähneet, jota ovat meitä kiinnostaneet.
Jatko on pienimmissä käsissä.
Minua huvittaa tämänlaiset kysymykset.
Tämän ikäisille.
Enemmän alkavat huvittamaan kysyjät."
Näinhän se menee."
Mitä uutta?
H.
hunksz
Lopeta nuo toistosi. Teet itsestäsi vain naurettavan ämmän.
"vekkihame päälle"
En minä toistanut.
Toistoon vain toistin toistoni.
Ja se on ihan eri asia.
H.
Henkinen ikä ja fyysinen ikä eivät näytä ukko paralla kulkevan käsi kädessä. Normaalisti noin reagoivat viisastelevat murkkuikäiset. Aika säälittävää.
Fiksu olet........
Presidentti Niinistö tarkoitti myös tätä ede.kampanjan aikana sanoessaan, että
*vastakkain asettelun aika on ohi* tulkitsin sen niin, että yhteiskunta on kokonaisuus joka tarvitsee kaikkia tekijöitään.
Mitä vaaditaan päästäkseen koulutettujen kastiin?
Oppivelvollisuuden täyttäminen?
Edellinen kansanopiston yleissivistävä kurssi?
O-velvollisuus työllisyyskurssi
Jne.
Vai riippuuko raja kunkin henkilön omasta arvomaailmasta?
Suomen kielessä on vakiintunut puhe peruskoulutuksesta, keskiasteen koulutuksesta ja korkeasti koulutetuista. Viimeksi mainittua saa korkeakouluissa. Nuoruudessani yliopistoja ja muita korkeakouluja (tekniset ja kauppakorkeakoulut, Sibelius-akatemia) oli vain muutamia, myöhemmin tuli mukaan runsaasti ns ammattikorkeakouluja. Kai niitäkin käyneet voi laskea mukaan korkeasti koulutettuihin. Nuoruudessani peruskoulutus oli kansakoulu, kansalaiskoululla jatkettu, vähän jälkeeni tuli peruskoulu.
Aloittaja tässä ketjussa tarkensi rajan peruskoulutuksen ja sitä pidemmän, tyypillisesti vapaaehtoisen koulutuksen väliin joten käytettäköön sitä.
Entä ammattikoulut? Mikä niiden nimitys nykyään onkaan?
Yleisivistyspainotus on lisääntynyt.
Työelämässä totesin, että sieltä on mahdollisuus valmistua ammattialaa osaamattomana skundaylioppilaana.
Ammattikoulut ovat vapaaehtoista koulutusta, eivät kuulu siis perusopetukseen vaan keskiasteeseen (lukuun ottamatta noita ammattikorkeakouluja).
Voi toki miettiä, mentiinkö pieleen kun ammattioppia ryhdyttiin korvaamaan yleisopinnoilla, niitä kun saisi edelleen perinteisestä yliopistosta parempitasoisena. Mutta kun piti saada se titteli jolla ei tarvitse perusduunia tehdä...
Kukin saakoon ilonsa kulttuuritapahtumista. Usein näkee tympääntyneitä seuralaisia kun vaimo tai mies on raahannut puolisonsa väkipakolla mukaansa.
Minun kaverini aniharvoin lähtee Teatteriin kanssani, syystä ettei piittaa kuin komedioista. Siihen nautintoon minulla on vuosikaudet ollut sama naiskaveri.
Musamakukin on erilainen, vaan ainakin parikertaa vuoteen löydämme yhteisenkin ,.
Olen nuoresta asti ´juossut´ Teattereissa, se on minulle kuin laturi.
Aikanaan en ymmärtänyt oopperaa lainkaan vaan pidin sitä pelkkänä sisään päin lämpiävän jengin elististisenä itsensä esittelyn foorumina.
Mielenkiintoni oopperaan heräsi kun, vaimon ollessa lasten kanssa linnassa, menin salmen vastapuolelle kuuntelemaan musiikkia.
Ensimmäiseenkään minua ei tarvinnut raahata.
Rättien hypistely ei lienekään kulttuuria taidemielessä enkä siihen leikkiin ole enää lähtenyt edes sivustakatsojaksi.
Opereteistakin minä aloitin...oopperaan. Samainen teatterikaverini ei ole onnistunut minua houkuttelemaan balettiin... se vain ei o mun juttu.
Voi siitä hypistelyreisustahan karkaisi ilo jos mies kärvistelisi mukana. :))
Heittää hypisteleen ja sovitaan kellonaika jolloin olen kyytiin otettava.
Opereteissa ja Ooppereissa ihailen puvustosta alkaen kaikkea. Kun valot himmenee, alkaa nautinto.
Kerran baletissa ja nukahdin.
Katselin Kesäyön Unelmien(?) hoikkia naisia hetken ja nukahdin.
Tunsin libreton ( onko baletissa sellainen ) mutta siitä huolimatta uni voitti.
Sen jälkeen vaimo on saanut käydä balettigaalansa naisporukalla.
Paikkakunnalla olen kuitenkin hoitanut kuljetukset.
Rättisulkeisiin en mene edes kuljettajan ominaisuudessa.
Kuolutus vaikuttanee välillisesti?
Ammattiin hakeutumisen ja siellä työympäristön asenteiden kautta?
Vapaa-ajan ystäväpiirin muotoutumisen kautta?
Koulutustason suoraan välittömään vaikutukseen en usko!
Löydän läheltäni yhden, toisen suuntaisen esimerkin.
Koulutus ja yksinäisyys?
Käväisen useimmiten vaimon tyttöjen matkan aikana läheisessä nurkkapubissa.
Jo klo 18,00:n tienoissa siellä on hyvin rattoisa tunnelma ja pintapuolisesti asiaa arvioiden, suunnilleen saman ja ilmeisen vaatimattoman koulutustason henkilöt viihtyvät hirveän hyvin yhdessä.
Johtopäätös. Peruskoulutasolle jääminen ei aiheuta yksinäisyyttä.
Myös edesmenneet, vanhat, hyvät kaverini viihtyivät hyvin yhdessä vaikka koulutustausta oli niukin mahdollinen.
Eikös kulttuuri ole kokoaikaisesti läsnä ihan
joka iikan elämässä - ?
Mitä ajassa ja yhteiskunnassa tapahtuu?
Miten entinen aika nivoutuu nykyaikaan -- esm maisemakulttuurissa rakennustyyleissä ja arkkitehtuurissa, maisemina, taidekuvina, filmeinä yms.
Tai muotoilussa ja muissa käsientaitoa vaativissa töissä ja tehtävissä.
Mun vanhassa työpaikassa vieraili kerran ortodoksikuoro dementiayksikössä -
kauneimpia musiikkituokioita, mitä minäkään koskaan olen kokenut.
Illalla eräs vanhuksista sanoi nukkumaankäydessä, että aattele nyt Iikka sinäkin,
nehän piti meitäkin ihmisinä.
Tämä on se kulttuurin ydin, josta aiemmin mainitsin, näkijä - tekijä - kokija ja uniikki tilanne.
Kyllä tuli hyvä mieli.
Voihan sitä nähdä WC-pöntössäkin, ja paperirullassa.
Eikös kulttuuria ole kaikki mitä ihminen tekee? On sitten eri lajeja kuten korkeakulttuuri, rahvaan kulttuuri, popkulttuuri jne. Elikä suurin osa harrastaa jotain kulttuuriin laskettavaa.