Voiko masennus vaikuttaa siihen, ettei tiedä tunteistaan? Kuten minulla, en enää tiedä rakastanko miestäni. Meillä 9vuotta yhteiseloa takana(3 lastakin on) ja tuntuu, että joku olisi napista painanut nämä tunteet minulle, ikinä koskaan en aikaisemmin ole edes miettinyt tälläisiä ollenkaan. Haluan rakastaa ja minun on hyvä olla tässä, mutta ahdistaa nämä tunteet ja se että ne pyörivät päässäni kokoaika. Mies on ihana isä ja mies, mutta miksi minulle yhtääkkiä tulee tälläisiä tunteita?
Mieliala vaihtelee laidasta laitaan päivässä monta kertaa. Muutenkin olo tuntunut jotenkin ahdistuneelta/masentuneelta viimeiset 3viikkoa. Toisina päivinä on hyvä olla ja sitten toisina taas ei kiinnosta edes sängystä nousta. Olen miettinyt josko olisin masentunut, joskus ollut ja syönyt lääkkeitäkin siihen. Psykologilla olen käynyt kevään aikana joitakin kertoja, mutta ne oli muista syistä, eikä oikeastaan masennus syistä vaan vanhoista asioista jotka minua vaivasivat kovin. Käynnit lopetettiin koska en kokenut tarvitsevani niitä enää, mutta nyt en tiedä pitäisikö ottaa sinne uudestaan yhteyttä, vai mitä ihmettä tämä on. Seksi ei vois vähempää kiinnostaa, mutta pakkohan se on antaa.
Mieliala vaihtelee laidasta laitaan päivässä monta kertaa. Muutenkin olo tuntunut jotenkin ahdistuneelta/masentuneelta viimeiset 3viikkoa. Toisina päivinä on hyvä olla ja sitten toisina taas ei kiinnosta edes sängystä nousta. Olen miettinyt josko olisin masentunut, joskus ollut ja syönyt lääkkeitäkin siihen. Psykologilla olen käynyt kevään aikana joitakin kertoja, mutta ne oli muista syistä, eikä oikeastaan masennus syistä vaan vanhoista asioista jotka minua vaivasivat kovin. Käynnit lopetettiin koska en kokenut tarvitsevani niitä enää, mutta nyt en tiedä pitäisikö ottaa sinne uudestaan yhteyttä, vai mitä ihmettä tämä on. Seksi ei vois vähempää kiinnostaa, mutta pakkohan se on antaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kyllähän miliala vaikuttaa. Kun on alakulossa ja masentununt, niin ihmissuhteetkaan eivät tunnu minkäänarvoisilta. Masentuneena ei tunne rakastavansa itseäänkään paitsi sitten muita. Kyllä sinä käytännössä rakastat: puoliso ja lapset ovat sinulle tärkeitä. rakkaus on kyllä aivan muutkain kuin vain miltä hetkittäin tuntuu. Sanot että mies on ihana ja hyvä isä mies. Jos et rakastaisi niin et kyllä kirjoittaisi noin. Aviollinnen arki on aina ihan muuta kuin silloin romantiikan alkusykkeissä. Älä keksity liikaa tähän asiaan. Hanki itsellesi mukavaa ja rentouttavaa puuhastelua ja älä liikaa filosofioi ja unelmoi kuita taivaalta.
Voin kertoa että vaihtaisin oman elämäni kanssasi koska tahansa. Antaisin melkein mitä vain etten joutuisi aina olemaan yksin, ihan sama tuntisinko rakkautta vai en. Monta vuotta olen ollut ihan yksin, ei ketään kenelle puhua jos on vaikeaa, ei ketään joka minut tuntisi täysin. Olen niille harvalle ystävälleni vain "se iloinen kaveri" joka aina jaksaa yrittää, mutta kun en todellisuudessa edes jaksa. Ole onnellinen kun sinulla on joku joka sinusta välittää ja rakastaa, kokemuksesta voin sanoa että yksin tämä kaikki on niin paljon vaikeampaa.