Olen aikeissa laajentaa nurmikkoani, ja kaikenlaiset vihjeet ovat erittäin tervetulleita.
Tavoitteena ei ole välttämättä ensiluokkaiset golf-viheriöt, vaan ns. siistit ja elinvoimaiset perusnurmet, ja mielellään kohtuullisin kustannuksin sekä työmäärin.
Heti ensimmäinen miete, onko järkeä tehdä nurmikko niin että se ehtii itämään jo syksyllä, vai onko parempi antaa muotoillun ja muokatun maan painua talven alla ja kylvää vasta keväällä?
Paikka, mihin nyt haluan nurmikon, on sellainen alapiha, jonka erottaa yläpihasta kivetetty rinne. Maa on metsäpohjaa, josta kuuluisa Unto-myrsky kaatoi isot puut pois ja talon minulle myynyt emäntä kaadatti loputkin puut pois. Nyt kun muutin taloon, tämä alapiha kasvoi reilun puolen metrin korkuista vesakkoa pajusta koivuun, ja toki pohjalla on luonnonheinikko. Vesakon raivasin raivaussahalla pois, mutta alue vaatii kuitenkin kunnon toimenpiteitä ennenkuin siitä saa tasaisen ja jopa avojaloin kuljettavan nurmikon. Yhdellä kohdalla on imeytyskenttäkin, mutta sen kohdalle lienee aivan ok tehdä nurmikkoa, kunhan ei mitään isoja puita istuta..?
Toinen kohta, jonka haluan nurmikolle, on yläpihan eräs kohta johon on ajettu tosi hienoa hiekka. Pienikin sade syö sinne uria, ja toisaalta varsinkin märällä kelillä se hiekka kantautuu sisälle tosi helposti. Ajatus on työntää hiekkakerros pois, mutta tarvitseeko se välttämättä muuta kuin multakerroksen (kuinka paksun)?
- Kannattaako nykyinen kasvusto (heinä, vesakon juuri) myrkyttää?
- Pitääkö kaikki nykyiset pintamaat kaapia pois?
- Riittääkö kannoista ja kivistä jäävien monttujen peitto mullalla ja sitten koko alueen jyrsintä, vai kannattaako ajaa uusi multakerros koko alueelle?
- Kalkitus lienee tärkeä osa tätä projektia? kuten tottakai lannoituskin..
- Tarvitseeko välttämättä rakentaa eri kerroksia, asentaa suodatinkankaita yms.
- Alueella kasvaa muutamia parin metrin mäntyjä, jotka saisivat jäädä. Mutta kuoleeko ne kovin helposti jos ja kun tulee juurivaurioita?
Kiitoksia jo etukäteen vinkeistä!
Nurmikkoa suunnittelemassa
1
652
Vastaukset
- Tähtääjä
Jos kiirettä ei ole, niin on tosiaan hyvä antaa pohjan painua rauhassa. Sitä tasaisempana se nurmi sitten pysyy. Toisaalta keväällä maa on usein niin märkä, että se vain linttaantuu eli tiivistyy turhaan, jos painumia alkaa tasoittelemaan. Eli käytännössä se menee sitten alkukesään tai seuraavan syksyn puolelle. Siemenethän voi kylvää kuivanakin aikana ja kuivaan maahan. Sitten kun ne alkavat itää, niin ne eivät saa päästä enään kuivumaan.
Imeytyskentän päälle nurmi sopii hyvin. Puita ja syväjuurisia pensaita tulee välttää. Poppelia ei ainakaan 30m säteellä.
Jos nurmen alla on hiekkaa, niin maakosteus ei niin helposti nouse ylös, eli nurmi kuivuu helpommin pitkinä poutajaksoina.
Nykyisiä kasveja on varmaan turha myrkyttää, koska yleensä metsän kasvit eivät siedä jatkuvaa niittoa. Sitten kun saat sen nurmelle ja alat sitä niittämään, niin ne vanhat heinät siitä kuolevat pois. Pajut ja muut vesat toki ovat hieman liian paksua ruohonleikkurille. Ja haittaavat jyrsimistäkin. Ne olisi hyvä kiskoa juurineen tai myrkyttää ensin.
Jos pintamaa ei ole varvikkoa tms, niin sitä ei toki tarvitse poistaa. Jos se ei ole riittävän multaista ja ilmavaa, niin sitä voisi parantaa lisäämällä siihen jotain maata. Usein ajetaan turvetta tai hiekkaa muutaman sentin kerros ja sitten jyrsitään, jolloin tuotu maa-aines sekoittuu sopivan syvälle. Ruokamultaa voi toki tuoda paljonkin. 10..15cm multakerros katsotaan yleisesti riittäväksi.
Kalkitus on tärkeää. Liikaa kalkkia ei ilmeisesti kukaan ole laittanut. Sitä menee monta säkillistä tai lavallista riippuen alueen koosta. Säkillinen apulantaa riittää muistaakseni 1000..2000m²:lle. Sitä ei siis paljoa tarvita. Riippuu toki maan laadusta. Jos metsä kasvaa heinää, niin maa ei ole köyhää.
Jos vesi muuten jäisi seisomaan nurmen alueelle, niin sitten on hyvä olla hiekkakerros alla tai jos muu ei auta, niin ihan salaojitus. Paras lopputulos saadaan muitoilemalla pinta viettäväksi. Vettä huonosti läpäisevän maan ja hyvin läpäisevän maan rajapinnassa ei liioin pitäisi olla suuria kuoppia. Ööh oli vähä vaikeasti ilmaistu. Toivottavasti ymmärsit.
Suodatinkankaita tarvitaan vain, kun halutaan, että erilaiset maa-ainekset eivät sekoittuisi; Kuten hiekka saveen.
Mänty ei kuole juurivurioihin heti, mutta siitä saattaa tulla venkura tai muuten originelli. Parimetrisen männykäisen juuret eivät ole kovin leveällä, joten jos kaksikin metriä taimen ympäriltä tekee käsin eikä traktorilla, niin isot juuret eivät liikaa polkeennu.
Jos maata lisätään männyn juurelle, niin sen juuret tukehtuvat ja puu kuolee vuoden-parin sisällä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1462444
- 1751681
- 921578
- 691533
- 79904
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k6855- 68851
- 57802
- 61798
Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes152735