Ekaa kertaa tänä vuonna pyörittiin Tukholman saaristossa, Mälarenilla ja nopea pisto vielä Visbyyn ja takas.
Omat havainnot:
Hyvät:
- Paljon hienoja, isoja veneitä
- Vanhempi kalusto pääosin hienossa kunnossa
- Laminaattipurjeet in
- Purjehdushenkinen asuste in, myös luonnonsatamissa
- Hotspoteissa hyviä kensuja
- Kuplajuoma in
- Ihmiset avuliaita ja ystävällisiä
- Pinnallinen mukavuus luo tunnelmaa
- Monia, lukemattomia, hyviä leikkikisoja kun veneitä aina paljon liikkeellä
- Palvelut ensiluokkaisia, ravintolat todella jees
- Kyttäysmeininkiä ei ole
- Kylki-kylkeen toimii!
- Vähemmistöt myös vesillä
- Rantasaunat HELVETIN hienoja, vedenpäällä
- Maaliippu kaikilla, ei nurkkakuntaisuutta
- Privasatamiin saa rantautua
Huonot:
- €uro kallis
- Satamissa saa säätää ankkurin kanssa
- Finjävla hieman 'pikkuveli'
- Saunoissa pikkuvikoja, pesumahdollisuus huono pl. meri
Itse kyllä Ruotsi teki vaikutuksen - kuinkas muilla?
Omat havainnot:
Hyvät:
- Paljon hienoja, isoja veneitä
- Vanhempi kalusto pääosin hienossa kunnossa
- Laminaattipurjeet in
- Purjehdushenkinen asuste in, myös luonnonsatamissa
- Hotspoteissa hyviä kensuja
- Kuplajuoma in
- Ihmiset avuliaita ja ystävällisiä
- Pinnallinen mukavuus luo tunnelmaa
- Monia, lukemattomia, hyviä leikkikisoja kun veneitä aina paljon liikkeellä
- Palvelut ensiluokkaisia, ravintolat todella jees
- Kyttäysmeininkiä ei ole
- Kylki-kylkeen toimii!
- Vähemmistöt myös vesillä
- Rantasaunat HELVETIN hienoja, vedenpäällä
- Maaliippu kaikilla, ei nurkkakuntaisuutta
- Privasatamiin saa rantautua
Huonot:
- €uro kallis
- Satamissa saa säätää ankkurin kanssa
- Finjävla hieman 'pikkuveli'
- Saunoissa pikkuvikoja, pesumahdollisuus huono pl. meri
Itse kyllä Ruotsi teki vaikutuksen - kuinkas muilla?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Muutama noista hyviksi havainnoiksi listaamistasi pani kysymään, mikä niissä mielestäsi niin myönteistä oli. En välttämättä sano, että olisin siirtänyt ainakaan jokaista niistä negatiivisenkaan puolelle, osa on minusta "mitä väliä?" -juttujar:
- Laminaattipurjeet in => miksi myönteistä/mitä väliä?
- Purjehdushenkinen asuste in, myös luonnonsatamissa => miksi myönteistä?
- Hotspoteissa hyviä kensuja ?? => Nyt en ymmärrä edes noita sanoja, mitä tarkoittavat
- Monia, lukemattomia, hyviä leikkikisoja kun veneitä aina paljon liikkeellä => minusta on pikemminkin kielteistä, että purjehdusta pilataan kilpailulla
- Kyttäysmeininkiä ei ole => lienee totta ja sinänsä myönteistä, mutta ei sitä minusta paljoa Suomessakaan ole
- Maaliippu kaikilla, ei nurkkakuntaisuutta => mitä tarkoitat? Eli mikä noiden asioiden yhteys on?
Tuli tehtyä itsekin aika pitkä reissu länsinaapuriin. Yleisesti ottaen pidin, jotkut satamat olivat turhan ahtaita enkä pitänyt siitä, että peräankkuria joutui käyttämään niin usein. Mitään "pikkuvelikokemusta" minulla ei ollut. Satamien pesupalvelut olivat suorastaan loistavat enkä tainnut missään törmätä edes niihin pahamaineisiin polettikuvioihin.
Noh,
Se, että kalusto kunnossa ja satsataan vehkeisiin ja asusteisiin on ok! oikein ok! Ei istuta mikään isoisän öljykangastakki päällä kesähelteellä ja mietitä missä vielä säästäisi!
Kensut= bileet, kekkerit, hässäkät
Suomessa on **tusti kyttäysmeininkiä, lue vaikka tätä palstaa. Tai käy joskus vesillä.
Samoin pursiseuralippu on kiva, mutta luo samalla pohjan kyttäykselle... Esim tanskalaiset peräliput hiton hienoja!
No jaa. Minusta tuo vaatepuoli on melkoisen yhdentekevä. Joskus tietysti huvittaa, kun tulee vähän sellainen fiilis, että jotkut snobbailevat purjehdusvaatteilla. Ja jotenkin vajailtahan sellaiset tyypit tuntuvat, joille pukeutuminen on tärkeä juttu.
Enpä edelleenkään tiedä siitä kyttäämisestä. Parikymmentä kesää olen Suomen saaristoja veneelläni kierrellyt ja kovin harvoin olen sellaista huomannut. Voi tietty olla, että olen liian paksunahkainen mitään huomaamaan.
Kyttäysmeiningin huippu ja yleensäkin harvinaisuus on tuttu näillä palstoilla todella, eli tää joka kyttää jonkun toisten kerhon saarissa yöpymisen lukumääriä ym. tekemisiä, heh.
Ei tuota kyttäämistä oikealla merellä esiinnyt, ainoastaan täällä bittimerellä.
Aika yllättävää, että joku rinnastaa hyvin pukeutuvan 'vajaaksi'. Ei ok.
Anttila & Dresmann rules ok.
Suuri osa suomalaisista pukeutuu niin huonosti, että ymmärrän kyllä tuon kommentin. Kommentin antaja tuntee itse pukeutuvansa huonosti.
Jokaisen miehen pitää lukaista hyvä saksalainen opas pukeutumisen perusteista:
http://www.booky.fi/product.php?id=9783833152740&book_id=9783833152740
Kun tietää perussäännöt, voi niitä rikkoa.
Sinänsä isoisän öljykangastakki voi olla tyylikäs. Sen sijaan Suomessa myytävä markettirihkama sitä ei ole. Ikävä sanoa, mutta Dresman on parantanut suomalaisten miesten pukeutumista. Lähtökohta on ollut niin surkea.
Ei (meri)mies hepeneitä pätemiseen ja purjehtimiseen kaipaa. Toki jos naisporukalla oltiin tutkimassa niin saatan tämän kiinnostuksen pukeutumiseen jotenkin etäisesti ymmärtää.
huom. kuplajuoma-asusteharrastaja koki finnjävel pikkuveli -suhtautumista mutta asusteista piittaamaton taas ei kokenut
vähän niinkuin olisi ulkomailla
syvät vedet
pitkä purjehduskultturi, kaikenlaista kippoa liikenteessä
pääsee hyödyntämään vaivalla opeteltua ruotsinkieltä
hyvät Icat
monipuolista tuotteistettua tarjontaa, myös lapsille
kaikille ja aina hej, absolut
-Pinnanalta ruotsi on todellinen jakautunut luokkayhteiskunta. Joidenkin ruotsalaisten mielissä Suomi koetaan edelleen menetettynä maanosana tai alusmaana
-Ruotsissa veneily kallistunut takavuosista rajusti, kallein satamamaksu oli jo lähes 50 e
- paljon suomalaisia liikenteessä,näistä eräät eivät osaa käyttäytyä
- Tukholmaa lähestyttäessä paljon ruotsalaispersuja ja raggarareita liikenteessä mopoilla
- jopa Suomea paskemmat kelit
- ei septityhjennysmahdollisuuta
-paljon veneitä, satamat täyttyvat ajoissa
Taisit osua ytimeen. Itsetuntokysymyshän tuo lienee. Tyypillisestihän se menee just niin, että pinnalliset ihmiset kärsivät itsetunto-ongelmista ja alemmuuskompleksista ja siksi panevat niin helkutisti painoa ulkoisille asioille, kuten vaatetukselle tai veneiden ja vermeiden (ainakin näennäiselle) kalleudelle.
- Privasatamiin saa rantautua
Mitä tuo tarkoittaa ja missä niitä on?
Tämä aloittaja ei ole Ruotsissa koskaan käynytkään. Ainakaan veneellä. Ei muuten kehuisi ruotsalaisia saunoja. Tuo privaattisatamiin saa rantautua ei pidä kokonaan paikaansa. Osasta tulee lähtö kyllä. Vähemmistöt eivät juurikaan veneile, mutta on myös hyvä muistaa, että Tukholmassa on lähiöitä, joissa asukkaista on yli 90% syntynyt muualla kuin Ruotsissa. Se tuli selväksi, että aloittaja ihailee jotain purjehduksellista glamouria ja pintaloistoa: kupaljuomaa, isoja veneitä ja laminaattipurjeita.
Kertokaa nyt jo missä siellä on sellaisia privaattisatmia joihin saa mennä kaikki.
Oman tämänkesäisen reissun perusteella ei jäänyt mitään valtaavaa kaipuutta Tukoholman ja lähikaupunkien saaristoon:
- Elokuussa satamat aivan täynnä. Lähdimme aamuisin klo 6-7, jotta olisimme perillä klo 14 mennessä ja saisimme vielä kohtuullisen paika. Silti esim. Sandhamnissa oli n. 20 venettä odottelemassa vapautuvaa paikkaa tuohon aikaan. Toisaalta ruotsalaiset harrastavat enemmän päiväpysähdyksiä, eli myöhemmin iltapäivälläkin vapautuu paikkoja.
- Satamamaksut kalliita. Hinta veneen koon mukaan useissa paikoissa, ja useamman kerran 44ft venelle yli 50 euroa. Wasahamnissa olisi hiponut jo 100 euroa/yö. Pavelut eivät silti ole kovin hyvät.
- Tukholman saaristo on sinällään aika pieni, eikä niitä reittivaihtoehtoja niin kovin paljoa loppujen lopuksi ole.
Positiivista:
- Ruotsalaiset purjehtivat! On todella paljon harvinaisempaa nähdä purkkaria etenemässä moottorilla Ruotsissa kuin kotimaassa. Itse sai oikein hävetä, jos ei heti nostanut purjeita köysien irrottua.
- Paljon kauniita, hyvin pidettyjä vanhoja veneitä
- Kauniita huviloita
- Tukholmassa erinomaiset veneen ruoka- ja juomavarastojen täydennysmahdollisuudet (mm. viinivalikoima ja NK:n salamivalikoima jotain ihan muuta kuin Suomessa)
Että oikein hävetä sai. Tässä se aloittajan mainitsema kyttäysmentaliteetti taisikin tulla esiin. Tosin ei ruotsalaisten vaan vierailijan puolelta.
Me kävimme Gotlannissa, Ölannissa sekä rannikkoa pitkin Kalmarista Tukholman edustalle. Tosiaan hyvin vähän näkyi purjeveneitä ilman purjeita ja varsinkin kauempana Tukholmasta ja Visbystä pisti silmään se, ettei moottoriveneitä näkynyt melkein lainkaan.
Tosin noista purjeellisista purjeveneistä yllättävän suuri osuus ajoi myös koneella. Monta kertaa ihmettelimme kuinka emme millään saaneet jotain venettä kiinni tai joku sai meidät kiinni kunnes lähempänä kuului ja näkyi koneen käyttö (siis kunnon kierroksilla vaihde päällä).
En tiedä missä alkuperäinen kirjoittaja on ollut, sillä pääosin saunoja ei ole ja jos on kyse on enemmänkin lämpöhuoneesta, suihkuista tulee niukasti vettä ja suihkuun vaaditaan kolikoita. Toki muutama poikkeuskin on.
Viime kesän huippukohta; Nynärin uusitut hienot saunat/suihkutilat! Reissu oli jo ehtoopuolella siinä vaiheessa, ja piristi kummasti. Käy paljon suomalaisia, joten remppa on ymmärrettävä vetonaula. Jäätin jopa toiseksi yöksi.
Sitä näki aika paljon, purjeet ylhäällä peltigenualla ajelua siis.
Muuten, onkohan Tanskassa sama juttu kuin Ruotsissa, että heidän sisävesisäännöistään on nimenomaan pudotettu pois se kolmion käyttöpakko? Tuli jokunen viikko sitten nimittäin Sipoonselän seutuvilla vastaan peräti viisi tanskalaista (jokin eskaaderipurjehdus varmaan) venettä, joilla kaikilla purjeet ylhäällä ja kone vedossa. Ja nimenomaan vedossa, oli nimittäin jotakuinkin pläkä.
Jotenkin aika ymmärrettävää, että hinnoittelu perustuu veneen kokoon. Kuitenkin tyypillisin miehistö on 2 henkeä eli pariskunta eikä veneen koon ja porukan määrän välillä ole kummoistakaan korrelaatiota. Tai pikemminkin ehkä on, lapsiperheitä ja kaveriporukoita on useammin vähän pienemmissä veneissä. Muun myynnin kuin varsinaisten satamamaksujen volyymi kasvaa porukan myötä, joten pienemmät veneet ovat satamalle todennäköisesti parempi diili.
Tässä ketjussa nousi esille kauniit hyvin pidetyt vanhat veneet. Useimmiten niitä tällä palstalla kutsutaan lahoiksi uppotukeiksi tms.
Itse asiassa Suomessa klassisten puisten purkkareiden perinne elää varsin vahvana. Kauniita veneitä on paljon. Esim. Viaporin Tuoppiin viime viikonloppuna osallistui 166 puista purkkaria.
Komppaan, hienoja olivat. Ei jaksaisi enää itse laitella. Oregon maston lakkaaminen on over.