Pääkirjoitus: Hoitajapula kaataa henkilöstömitoituksen
Julkaistu: 16.8.2012 6:30
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) tiukensi tiistaina esitystään vanhuspalvelulakiin sisällytettävästä hoitohenkilömitoituksesta siten, että laki edellyttäisi vähintään seitsemää hoitajaa kymmentä vanhusta kohti. Aikaisemmin suositus edellytti viittä hoitajaa kymmentä vanhusta kohti. Suurimmaksi uhaksi koko henkilöstömitoitushankkeelle on nousemassa työvoimapula, sillä kymmenettuhannet koulutetut lähihoitajat ovat siirtyneet muihin tehtäviin heikosti palkatulta alalta.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alkuperäisessä budjettiesityksessä valtiovarainministeriölle vanhuspalvelulain kustannukset ilman sitovaa henkilöstömitoitusta olivat 23 miljoonaa euroa.
Guzenina-Richardsonin esittämän sitovan henkilöstömitoituksen myötä STM esittää ensi vuoden budjettiin 36,5 miljoonan euron lisäystä, jolla katetaan heinäkuun alusta voimaan astuvan vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen valtionosuuskustannukset loppuvuoden osalta.
Kunnille sitova henkilöstömitoitus tulee maksamaan ensi vuonna samaiset 36,5 miljoonaa euroa.
Demarit ovat nostaneet vanhuspalvelulain kunnallisvaaliveturikseen ja taistelevat budjettiriihessä loppuun asti sitovan henkilöstömitoituksen vaatiman lisärahoituksen puolesta. Muiden hallituspuolueiden on tätä vaalien alla hyvin hankala vastustaa. Kukapa haluaisi näyttää mummojen ja pappojen hyvän hoidon vastustajalta.
Monille talousvaikeuksissa oleville kunnille sitovan henkilöstömitoitus merkitsee entistä syvempää ahdinkoa.
Mikäli vanhuspalvelulaki hyväksytään peruspalveluministerin esittämässä muodossa, lain toteuttamisen suurimmaksi esteeksi nousee jo nyt paikka paikoin sietämätön hoitajapula.
Julkaistu: 16.8.2012 6:30
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) tiukensi tiistaina esitystään vanhuspalvelulakiin sisällytettävästä hoitohenkilömitoituksesta siten, että laki edellyttäisi vähintään seitsemää hoitajaa kymmentä vanhusta kohti. Aikaisemmin suositus edellytti viittä hoitajaa kymmentä vanhusta kohti. Suurimmaksi uhaksi koko henkilöstömitoitushankkeelle on nousemassa työvoimapula, sillä kymmenettuhannet koulutetut lähihoitajat ovat siirtyneet muihin tehtäviin heikosti palkatulta alalta.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alkuperäisessä budjettiesityksessä valtiovarainministeriölle vanhuspalvelulain kustannukset ilman sitovaa henkilöstömitoitusta olivat 23 miljoonaa euroa.
Guzenina-Richardsonin esittämän sitovan henkilöstömitoituksen myötä STM esittää ensi vuoden budjettiin 36,5 miljoonan euron lisäystä, jolla katetaan heinäkuun alusta voimaan astuvan vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksen valtionosuuskustannukset loppuvuoden osalta.
Kunnille sitova henkilöstömitoitus tulee maksamaan ensi vuonna samaiset 36,5 miljoonaa euroa.
Demarit ovat nostaneet vanhuspalvelulain kunnallisvaaliveturikseen ja taistelevat budjettiriihessä loppuun asti sitovan henkilöstömitoituksen vaatiman lisärahoituksen puolesta. Muiden hallituspuolueiden on tätä vaalien alla hyvin hankala vastustaa. Kukapa haluaisi näyttää mummojen ja pappojen hyvän hoidon vastustajalta.
Monille talousvaikeuksissa oleville kunnille sitovan henkilöstömitoitus merkitsee entistä syvempää ahdinkoa.
Mikäli vanhuspalvelulaki hyväksytään peruspalveluministerin esittämässä muodossa, lain toteuttamisen suurimmaksi esteeksi nousee jo nyt paikka paikoin sietämätön hoitajapula.
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.iltasanomat.fi/matkat/art-1288492273884.htm