Kuunneltuani useita muiden purjehtijoiden kokemuksia tuon alueen laajoista matalikoista, ahtaista väylistä ja satamista, päätin tutustua itse aivan fyysisesti tuohon Viron länsirannikkoon. Liioin laulujen kertomukset Saaranmaan pellavapäisistä tytöistä eivät ainakaan vähentäneet intoani lähteä matkaan.Tallinnassa tehtyjen tarpeellisten tankkausten jälkeen suunnistinkin sitten tuolle myyttiselle, Itämeren suomalaisheimojen ikiaikaiselle liikkuma-alueelle. Risteily tapahtui aina Dirhamista Pärnuun ja Kihnusta Saarenmaalle ja Hiidenmaalle.
Ennakkotiedot pitivät pitkälti paikkansa. Tuntikaupalla kaiku näytti muutaman metrin syvyyttä. Purjehdusta hankaloitti vielä puskissa ja varjoissa piileskelevät linjataulut. Mutta sellaistahan se on Suomessakin. Merimerkit havaitsee vasta sitten, kun on kunnolla törmännyt niihin. Ilmankos ne laivatkin tuurilla seilaavat ainakin, jos niistä puuttuu geepeeässät ja muut nykyajan hilavitkuttimet. Muuten aallokko oli siellä kovallakin tuulella matalampaa kuin esimerkiksi Riian- ja Suomenlahdella. Mitä tuuleen tulee, niin ilmojen haltijan on-off-kytkin oli joko täysin kiinni tai täysin auki. Tuota viimeksi mainittua olikin sitten runsainmitoin tarjolla.
Roomassasaaressa sitten iski merivartiosto kimppuun kiinni. Tiukkaan sävyyn vaadittiin passia ja veneen papereita näytille. Sitten kun ne oli tutkittu tarkkaan, alettiin tivata, miksi minulla ei ollut veneen lippu ylhäällä. Olin nimittäin perisuomalaiseen kuunnioittavaan tapaan laskenut sen auringon laskiessa ja nyt elettiin vuorokauden viimeistä tuntia. Merivartioiden mukaan lipun kuuluu olla ylhäällä aina ja kaikkialla. Olin siis hetkessä lähtenyt aikamatkalle kymmenien vuosien takaiseen neuvostojen aikaan. Tietenkin saattaa olla, että viestit tuon ajan jälkeisistä muutoksista eivät vielä olleet ehtineet syrjäiselle Saarenmaalle.
Merkillepantavaa oli myös se, että useimmissa satamissa satamamaksut olivat yhtenevät kaksikymmentä euroa. Satamiin saapuessani minulle esiteltiin jonkin keskuskomitean laatimaa ugaasi, jonka mukaan satamamaksu vuorokaudelta on juuri tuo mainittu summa.
Mutta ehkäpä mielenkiintoisimmat kokemukset koin Haapasalossa. Anteeksi, Haapsalussa. Kun olin kiinnittänyt paattini reaalisosialismin rakentamaan vankkaan betonilaituriin, ajattelin lähteä kylille katsomaan, löytyisikö sieltä jotain nälänsiirtävää vatsantäytettä. Kohta löytyikin eräs pikaruokala ja koska se sellainen oli, niin saisin mitä pikimmin tuon mainitun tarpeen tyydytettyä. Ravintolassa oli yksi pariskunta aterioimassa. Keittiön puolella hääri suuri joukko henkilökuntaa niin kiireisenä, ettei heitä riittänyt myyntitiskin, sen enempää kuin pöytienkään luokse.
Aikani notkuttuani tiskin luona, tajusin tulleeni näkymättömäksi. Totta kai tuota uutta ominaisuutta täytyi testata ja varmistaa jossain toisessakin paikassa. Sellainen löytyikin aivan torin toiselta puolelta. Paikka vaikutti lupaavalta, silla siellä ei ollut yhtään asiakasta. Myyntitiskin takana puolen kymmentä tyttölasta kikatteli selatessaan sähköpostejaan. Ainakin silmänruokaa näytti olevan tarjolla runsain mitoin. Siihen se sitten jäikin. Näkymättömyyden lisäksi olin myös täysin hajuton, mauton ja äänetön. Jonkin aikaa nauttittuani virolaisesta naiskauneudesta, päätin lähteä takaisin veneelle omien eväiden ääreen.
Matkalla satamaan pohdiskelin tulevaisuuttani "näkymättömänä viänäsenä". Ajattelin, kuinka purteti kiitäisikään aavelaivan lailla pitkin Itämeren sinisiä aaltöja. Kummituksen lailla se saapuisi satamaan, josta se sitten salaperäisesti katoaisi aamuyön kosteaan syliin. Hekumoin ajatuksella, kuinka "rantarosvot" etsisivät epätoivoisesti näennäisen miehittämättämästä aluksesta maksajaa kiskurihinnoilleen. Kaikki veneen tunnusmerkit olisin luonnollisesti teipannut visusti piiloon. Suuri olikin pettymykseni, kun satamaan saavuttuani eräs pikkupoika ojensi minulle kuitin ja vaati maksamaan kahdenkymmenen euron satamamaksun. Olin tullut näkyväiseksi jälleen.
Ennakkotiedot pitivät pitkälti paikkansa. Tuntikaupalla kaiku näytti muutaman metrin syvyyttä. Purjehdusta hankaloitti vielä puskissa ja varjoissa piileskelevät linjataulut. Mutta sellaistahan se on Suomessakin. Merimerkit havaitsee vasta sitten, kun on kunnolla törmännyt niihin. Ilmankos ne laivatkin tuurilla seilaavat ainakin, jos niistä puuttuu geepeeässät ja muut nykyajan hilavitkuttimet. Muuten aallokko oli siellä kovallakin tuulella matalampaa kuin esimerkiksi Riian- ja Suomenlahdella. Mitä tuuleen tulee, niin ilmojen haltijan on-off-kytkin oli joko täysin kiinni tai täysin auki. Tuota viimeksi mainittua olikin sitten runsainmitoin tarjolla.
Roomassasaaressa sitten iski merivartiosto kimppuun kiinni. Tiukkaan sävyyn vaadittiin passia ja veneen papereita näytille. Sitten kun ne oli tutkittu tarkkaan, alettiin tivata, miksi minulla ei ollut veneen lippu ylhäällä. Olin nimittäin perisuomalaiseen kuunnioittavaan tapaan laskenut sen auringon laskiessa ja nyt elettiin vuorokauden viimeistä tuntia. Merivartioiden mukaan lipun kuuluu olla ylhäällä aina ja kaikkialla. Olin siis hetkessä lähtenyt aikamatkalle kymmenien vuosien takaiseen neuvostojen aikaan. Tietenkin saattaa olla, että viestit tuon ajan jälkeisistä muutoksista eivät vielä olleet ehtineet syrjäiselle Saarenmaalle.
Merkillepantavaa oli myös se, että useimmissa satamissa satamamaksut olivat yhtenevät kaksikymmentä euroa. Satamiin saapuessani minulle esiteltiin jonkin keskuskomitean laatimaa ugaasi, jonka mukaan satamamaksu vuorokaudelta on juuri tuo mainittu summa.
Mutta ehkäpä mielenkiintoisimmat kokemukset koin Haapasalossa. Anteeksi, Haapsalussa. Kun olin kiinnittänyt paattini reaalisosialismin rakentamaan vankkaan betonilaituriin, ajattelin lähteä kylille katsomaan, löytyisikö sieltä jotain nälänsiirtävää vatsantäytettä. Kohta löytyikin eräs pikaruokala ja koska se sellainen oli, niin saisin mitä pikimmin tuon mainitun tarpeen tyydytettyä. Ravintolassa oli yksi pariskunta aterioimassa. Keittiön puolella hääri suuri joukko henkilökuntaa niin kiireisenä, ettei heitä riittänyt myyntitiskin, sen enempää kuin pöytienkään luokse.
Aikani notkuttuani tiskin luona, tajusin tulleeni näkymättömäksi. Totta kai tuota uutta ominaisuutta täytyi testata ja varmistaa jossain toisessakin paikassa. Sellainen löytyikin aivan torin toiselta puolelta. Paikka vaikutti lupaavalta, silla siellä ei ollut yhtään asiakasta. Myyntitiskin takana puolen kymmentä tyttölasta kikatteli selatessaan sähköpostejaan. Ainakin silmänruokaa näytti olevan tarjolla runsain mitoin. Siihen se sitten jäikin. Näkymättömyyden lisäksi olin myös täysin hajuton, mauton ja äänetön. Jonkin aikaa nauttittuani virolaisesta naiskauneudesta, päätin lähteä takaisin veneelle omien eväiden ääreen.
Matkalla satamaan pohdiskelin tulevaisuuttani "näkymättömänä viänäsenä". Ajattelin, kuinka purteti kiitäisikään aavelaivan lailla pitkin Itämeren sinisiä aaltöja. Kummituksen lailla se saapuisi satamaan, josta se sitten salaperäisesti katoaisi aamuyön kosteaan syliin. Hekumoin ajatuksella, kuinka "rantarosvot" etsisivät epätoivoisesti näennäisen miehittämättämästä aluksesta maksajaa kiskurihinnoilleen. Kaikki veneen tunnusmerkit olisin luonnollisesti teipannut visusti piiloon. Suuri olikin pettymykseni, kun satamaan saavuttuani eräs pikkupoika ojensi minulle kuitin ja vaati maksamaan kahdenkymmenen euron satamamaksun. Olin tullut näkyväiseksi jälleen.
Vastaukset 69
Vanhimmat
Ompas kummallista. Minulla on aivan toisenlaiset kokemukset samalta alueelta ja vähän etelämpääkin. Ystävällistä porukkaa ja satamissa hyvä palvelu. Haapsalussa olemme käyneet Grand Holm Marinassa. Hyvät suihkut ja ystävällinen henkilökunta. Yhtään paikkaa ei ole jäänyt mieleen, jossa olisi ollut jotenkin tympeää. No, Virtsussa palvelu vaatii ola-alotteisuutta samoin kuin Kihnussa. Ja joissain ravintoloissa palvelu ehkä hidasta suomeen verrattuna. Tosin tänäkesänä emme törmänneet kertaakaan. Latviassa ihmiset ovat todella ystävllisiä ja sieltäö onkin hyvät kokemukset. Joissain paikoissa jo ylempalttisen ystävälliustä.
Muutoin tuossa väinänmerellä väylät ovat selvästi merkattu ja siellä on erittäin helppo navigoida. Paikoin on matalaa, mutta se ei haittaa kun sen tietää.
Noita satamamaksuja jos karsastat, niin Grand Holm Marinassa on vain 10 € yö, sisältäen sähkön, veden ja suihkut. Ja ainahan voi jäädä sataman läheisyyteen ankkuriin kunankkurointisyvyys on useinmiten hyvä.
Notkuukohan teitä lukihäiriöisiä enemmänkin näillä sivuilla? Odotan mielenkiinnolla , koska pilkunviilaajat ja- nushijat alkavat teroittamaan kyniään.
Jaaha. Vaikka satiirin omaisesti kirjoitit, niin luulin sinulla asiaakin olevan.
Kovin paljon sitä asiaa näyttää "fluntraltakin" irtoavan. Senkun viet eurosi jatkossakin ystävälliselle Viron mafialle. Hynäähän teillä pikkuporvareilla riittää, toisin kuin järkeä.
Erikoinen tapaus on tuo jossa merivartiosto tulee puolenyön aikaan tarkastamaan vierassataman laituriin kiinnitettyä venettä
Mutta, kannattaa reissata niin kaikkea näkee. Voi myös nähdä korkeaa aallokkoa Väinämerellä, kun tuuli sattuu puhaltamaan reippaasti vastavirtaan. Riianlahti etenkin on kelju aalloiltaan, ainakin ne muutamat kerrat kun siellä olen seilannut.
Mutta aika viänänen pitää olla jotta jää Haapsalussa ilman sapuskaa ravintoloiden aukioloaikaan. Ihan kuivin suin olit varmaannii myös?
Onpa todella, todella omituinen stoori. Itse olen veneillyt Viron puolella kai jo kymmeniä kertoja, Tallinnasta Riianlahdelle asti ovat vedet tuttuja, Kuressaarikin lukuisia kertoja. Veneen perässä ei ole aina ollut lippua lainkaan tai sitten EU-lippu (juu, olen niitä vielä harvoja mutta selvästi yleistyviä, jotka seilaavat sellaisen kanssa). Kohteliaisuuslippuakaan en käytä lainkaan ja jos lippu on tullut paikoilleen laitettua, saattaa se olla siinä päivakausia tai viikkoja yhteen menoon. Ikinä ei ole tullut mitään kränää Piirivalven kavereiden kanssa sen enempää ennen Schengen-aikaa kuin sen jälkeenkään. Satamissa on aina oltu ystävällisiä ja palvelu on pelannut. Ja itse asiassa Schengen-aikana ei ole niitä papereitakaan ollut kukaan kiinnostunut näkemään.
Olisikohan nyt ollut sinun käytöksessäsi tai olemuksessasi jotain, mikä nosti torjuntareaktion? Tuli vain mieleen, kun tuossa toisella palstalla kerroit joutuneesi Kotkassa myös konfliktiin?
Lämpimästi suosittelen Baltia-veneilyä. Latviassa tosin pitää muistaa, että se ei ole euro-maa vaan lateja pitää automaatista etsiä.
Olet vallan oikeassa. Tarinani on todella outo. Sitä se on varsinkin huumorintajuttomille. Itse pidän kovasti prittiläisestä ironiasta ja satiirista, joita viljelenkin runsaasti. Olen kyllä hyvin tietoinen siitä, että se ei oikein sovi suomalaiseen tosikkomaiseen ja nurkkakuntaiseen sielunmaisemaan. Mutta mitä siitä. Voinhan kirjoitella omaksi ilokseni. Eiköhän nämä sivut ole rakennettu sellaistakin kirjoittelua varten.
Itseironiaa varsin vaatii kirjoitella juttua jos Haapsalussa ei saa baarissa tytöiltä sapuskaa, muusta puhumattakaan ;-p
Olitko kovastikin kännissä vai vaivasiko joku muu seurustelurajoite?
Kirjoitteletko satuja? Mee muualle jos niin on. Prittiläinen on mitä?
Sekö teitä risoo, kun ette osaa itse ajatella koskaan kriittisesti? Te olette tyypillistä pikkuporvarillista "bavariaporukkaa", joka rientää moottorit sauhuten satamasta toiseen esittelemään kalleuksiaan. Niistä palattuanne te ylistätte noita satamia tuttavillenne, vaikka tosiasiassa useimmat satamat ovat äärettömän tylsiä rahastuskoneistoja.
Takavuosien votkaturistien tapaan te leuhkitte, kuinka niissä kohdeltiin teitä kuin kuninkaallisia, vaikka tosiasiassa teitä pidettiin pohjoisesta tulleina poroina, joita saatettiin naiiviutensa vuoksi gutzettaa mennen tullen. Toisaalta se saattaa olla aivan oikein teille.
Mahtavaa huumoria tuo. Keksitkö sen varmasti kokonaan ihan itse? Jouduit varmaan käyttämään siihen koko surkastuneen putkiaivojesi koko kapasiteetin. Tuon valtavan oivalluksen aiheuttamasta rasituksesta tuskin selviät enää koskaan. Mikä sääli. Olisin niin mielelläni nauttinut tuosta huumoristasi jatkossakin.
Tämä Purkkaripojan vastaus olikin sopiva vastaus Purkkaripojan aloitukseen. Nyt Purkkaripoika voi siirtyä suljettuun verkkoon kirjoittelemaan ihan itselleen satujaan.
Todella omaperäinen vastaus "Piuhat irti"- nimimerkiltä. Mutta niinhän se on, että kun oma polla ei leikkaa, niin täytyy matkia toisten ajatuksia ja kirjoituksia. Ehkäpä tuon nimimerkin voisi muuttaa muotoon "Ranteet auki". Suosittelen.
Ironiasi persumaisesti omaan napaan tuijottavasta, vähän maailmaa nähneestä peräkammarin urputtajasta on aivan mahtava! Hölmömpi luulee jo että olet itsekin ahdaskatseinen ja sivistymätön tollo joka pikku psykoosissa purkaa pahaa oloaan näppikselle - mutta onneksi kaikki mitä kirjoitat on kyseisiä tynnyrissä kasvatettuja nettihäirikköjä lempeästi ivaavaa satiiria ;D
Niin, itselleenhän voisi vastailla jopa ilman tietsikkaakin.
Ironiaa tai satiiria tekstistäsi oli kyllä kovinkin vaikea löytää toisella tai kolmannellakaan lukemisella. Ainakaan muuhun kuin Viroon, virolaisiin ja sikäläisiin satamiin, merivartijoihin yms. kohdistuvaa. Ja juuri siksi ihmettelen stooriasi, koska omat kokemukseni siitä maasta ovat olleet hyvin myönteisiä eivätkä millään tavoin kertomaasi muistuttavia. Siksi ihmettelen suuresti tarinaasi. Ja mm. sitäkin, miksi valitit hintojen samankaltaisuutta tai sitä, että hinnasto oli näkyvissä (tosin ei sitä minulle missään ikinä käteen lyöty, vaan kertoivat hinnan).
Täydennän hiukan: ainoa vähäisen kertomaasi muistuttava asia on se, että Piritan passintarkastus oli ennen Schengen-aikaa melko hidas ja itse asiassa selvästi hidastui heidän pyrkiessään EU:n jäseneksi: täytettäviä papereita tuli lisää, vaikka esimerkiksi tulli-ilmoituskaavaketta ei heidän omien pykäliensä mukaan olisi edes tarvinnut täyttää, jos kyseessä oli se tyypillisin eli visiitti vain Piritaan. Mutta ne passintarkastusajat ovat mennyttä eivätkä toivottavasti koskaan enää palaa.
(Ja ihan ystävällisiähän ne Piritan kunditkin aina olivat.)
En ole maininnut kirjoituksissani kertaakaan sanaa "sivistys". Vastaaja näyttää hyvin tietävän, mitä tuolla hienolla sanalla tarkoiketaan. Näin ollen voisitkin täysin sivistyneenä valaista allekirjoittaneelle, ahdaskatseiselle ja sivistymättömälle tollolle, mitä sivistys on, ja varsinkin, mitä sillä itse sillä tarkoitat. Odotan mielenkiinnolla ja kiitollisuudella vastaustasi.
Ja lukutaidottomuus vaan jatkuu. Ei maha mittää, ei maha mittää.
Ei tullut mieleesi, että vika voisi olla tekstissä? Ja minä kun tuskin koskaan olen muuten samaa mieltä perhepurjehtijan kanssa.
Tuo on toistaiseksi paras palaute tässä osiossa. Yksin jääminen tässä seurassa on suurin tunnustus, mitä meikäläinen voi saada. Kiitos siitä.
"Sivistys tarkoittaa kasvatuksen kautta omaksuttua tietoa, henkistä kehittyneisyyttä ja avarakatseisuutta"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sivistys
Joo, joo. Seuraava kysymys kuuluukin, että täyttääkö omat kirjoituksesi nuo esille tuomasi sivistyksen kriteerit. Tai ehkäpä tuo sinun "sivistyneisyytesi" edustaakin jotain korkeampaa, yli-ihmisen sivistystasoa?
Balttiasta on pääasiassa vain miellyttäviä kokemuksia. Narva-Joensuussa tosin jouduimme oikeaan kuulusteluun, mutta siitä on jo 17 v ja ajat olivat silloin toiset. www.snoopy.fi
Ihan höpö höpöä . Perälippua ei lasketa edes satamassa jos veneessä asutaan oli vuorokauden aika mikä tahansa.
Oltiin kolmisen viikkoa sitten Haapsalussa. Mukava paikka, ei ruuhkia missään ja kaikkialla palvelu ystävällistä ja nopeaa. Toki joka paikassa asiakkaan piti tehdä aloite palvelun saamiseksi. Mutta samaa se on (mun kokemuksen mukaan) muuallakin balttiassa. Haapsalu on suomessa tapaamieni Eestiläisten mukaan eläkeläisten paikka, bailumeininkiä sieltä on turha etsiä.
Tuloiltana otettiin taksi ja pyydettiin viemän hyvään ruokaravintolaan. Sellainen se myös oli. Oltiin ainoat asiakkaat ja ruoka ja palvelu erinomaista.
Satamaksi valikoitui Grand Holm Marina, koska ennakkotiedon mukaan heiltä sai vuokrata polkupyöriä. 10 euroa/pyörä/vuorokausi oli kannattava juttu. Marinat on kilsan päässä kylältä ja mulla ei koipi kestä kävelyä, pyöräilyä kyllä. Sähkö ja vesi (toooosi pitkä letku) oli asiallisesti laiturilla, joka oli kyllä vähän venäläisen kolho.
Myös muina päivinä saatiin ravintoloissa hyvää ruokaa ja hyvää palvelua. Paikkojen nimistä en muita muista, kuin Soffan. Se houkutteli käymään sisään, kun kadulle tulvi mahtava valkosipulin ja hyvän ruuan tuoksu. Ja maku vastasi ennakko-odotuksia. Ainiin, oli siellä myös hyvä pihvipaikka, olisko ollut Gambrina. Ja tosi hyvä voileipäpaikka kivalla sisäpihalla siinä noin 50-100 metriä turisti-infosta marinaan päin Postia pitkin.
Ainoa "miinus" oli myöhäinen ruokapaikkojen aukeamisaika. Lähtöpäivänä piti aamiainen nauttia veneessä, vaikka oltiin ajateltu aamiaista tuossa voileipäpaikassa.
Piirivalve ei ollut meistä kiinnostunut missään vaiheessa meidän Balttian kierrosta. Ja lippu mulla on perässä aina kun vene ei ole kotisatamassa...
Meiltä käytiin kysymässä minne ollaan menossa kun Kihnusta lähdettin etelä-kaakkoon. Kerrottiin että Latvian Kuiviziin ja olivat tyytyväisiä ja poistuivat. Isohko laiva oli. Muutenkin näyttävät Virossa pitävän kirjaa veneiden tulosta ja menosta jos mahdollista. Satamat ilmottelevat toisilleen tulevista veneistä. Ei varmaan kaikki mutta osa ainakin. Tosin mekin muutimme suunnitelmaa usein merellä, joten aina eivät perässä pysyneet.
"Purkkaripoika" Jo unen näit. Ja aamusti oli peti märkä, juoksit ulos ja huh jollasi oli kiinni vielä laiturissa.
Mainio ja omaperäinen vastaus. Jatka vaan samaan tyyliin. Sulla taitaa olla paljon kokemusta unennäöstä ja vuoteen kastelemisesta. Onko sitä tapahtunut lapsesta asti, vai oletko vieläkin vaipoissa?
Tämä sama purkkaripoika haukkui satamat osiossa Kotkalaisia. Huvikseen haukkuu keksityissä jutuissaan kaikkia muita ja on itse törppö, joka ei ole koskaan purjevenettä nähnytkään.
Niinpä kuvaile minulle, miltä purjevene näyttää, että osaan sen vastaisuudessa tunnistää. Tosin sellaisen kuvaileminen taitaa olla aivan liian ylivoimainen suoritus sinun kirjoitustaidollasi. Mutta yritä edes.
Kirjoittaminen riittää jo. Kirjoitustaitoa ei esitellä.
Lueppa poitsu noita omiasi kirjoituksiasi ja etsi virheet niistä, ennen kuin rupeat enempää muita solvaamaan. Höh höh höö. Nyt sattui poikaa leukaan.
Koko sydämestäni suon tuon ilon sulle. Näytät olevan kovasti sen tarpeessa. Voisit käyttää välillä myös oikeaa kättä hinkkaamiseen, ettei vasen rasitu liikaa.
Alat mennä muiden vähättelyssä muinaisen JRxxx:n tasolle. Ja se on jo melkoisen noloa itsetehostusta.
Kirjoittele vaan omasta puolestasi ja keskity vain omiin ongelmiisi. Eiköhän niitä ole tarpeeksi ilman, että kaivaa, tonkii ja keksii ongelmia toisista. Vai haluatko tieten tahtoen esiintyä kaksinaismoralistina.
Suurin ongelmasi näyttää olevan sairas, jakautunut persoonallisuutesi, koska ilmiselvästi esiinnyt useilla nimimerkeillä. Näin toimien pyrit vaikuttamaan usean persoonan mielipiteen voimin. Toimintasi on kuitenkin niin kömpelöä ja läpinäkyvää, että se on helppo paljastaa. Eri kirjoitukset ovat niin saman kaltaisia, että niiden täytyy olla saman henkilön kirjoittamia. Lukutaidottomille ne tietenkin saattavat mennä täydestä.
Arvoisa Purkkaripoika, ilmoitan että meitä kirjoitustyyliäsi inhoavia on ainakin kaksi. En ole kirjoittanut kommenttia johon vastasit.
Trollin ruokkiminen on tietysti myös paheksuttavaa, mutta toisaalta trolli on mielenkiintoinen ilmiö: mitkä turhaumat voivat aiheuttaa tuollaista henkistä sontimista, millainen ihminen lie näppiksen takana?
OK, listaapa nyt ne minun eri nimimerkeillä kirjoittamat, kun kerran ne pystyt tunnistamaan. Laita nimimerkit ja julkaisuajat.
Heh. poitsu näköjään vielä tumputtamisenkin asiantuntia, sen kyllä uskon , nimittäin tuolla asenteella mestariksi tulee väkisin. Ai ai taas sattuu.
Sen kun inhoatte. Toisin kuin luulet, en kirjoita täällä miellyttääkseni ketään. En tarvitse sen enempää selkään taputtelijoita kuin selkään puukottajiakaan. Jos huomaan jonkun mieltyneen kirjoituksestani, vaihdan heti taktiikkaa.
Tuota mainitsemaasi mielenkiintoista ilmiötä sopii miettiä.
Ei niitä tarvitse listata, eikä nimetä. Jokainen lukutaitoinen kyllä havaitsee ne muutenkin.
Siis et osannut, tai kehdannut. Ilman listaa en usko.
Näyttääpi iloa ja riemua "koukuttajalla" riittävän. No, hupsu saa ilon irti pienestäkin asiasta. Ai, että ihan hoksasit tuon heittoni. En olisi uskonut tuolla järjen juoksulla sen onnistuvan. Et taida aivan toivoton tapaus ollakkaan?
"Sattumisen" osalta joudun kuitenkin tuottamaan karvaan pettymyksen. Meikäläisen satuttamiseen tarvitaan aivan toisenlaisia aseita. Näillä sivuilla piehtaroivat "järjenjättiläiset" eivät pysty sellaisia koskaan hankkimaan, joten unohtakaa koko asia. Satutatte siinä vain itseänne.
Usko, mitä uskot. Aivan saman tekevää.
Mitä muutakaan olisit enää voinut vastata. Itse aloitit uhoamisen ja nyt siihen kaaduit.
Ettäs ihan vaihdat taktiikkaa hellanlettas. Ja mihinkäs patipää pylkii(?)
Oletko kenties se kippari joka viihtyy samalla asenteela kirjoittelevan Välittäjä-LKV:n seurassa. Luulin etteivät narsistit voi sietää toisiaan?
Se koira älähtää, mihin kalikka kalahtaa.
Sinä sen sanoit.
Ja vieno vastaus: Hyvin näytätte narsistit sietävän toisianne. Varsinkin te useampaa nimimerkkiä käyttävät. Herkutelkaa ja hekumoikaa vaan kaikessa rauhassa sisäsiittoisessa kirjoittelussanne.
Jonkunhan se piti kertoa monipersaanillisuudesta kärsivälle. Taitaapi taustalla olla vielä mielen lokeroitumistakin. Valitettavasti en pysty suosittelemaan ketään terapeuttia, kun en tunne niistä ketään. Mutta sellainen varmaan löytyy, kunhan rohkenet lähestyä paikkakuntasi terveyspalveluita. Kai sellaisia paikkakunnaltasi löytyy? Ei muuta kuin rohkeasti apua pyytämään.
Jopa piti ruveta diagnooseja tekemäänt, kun et pysty laatimaan sitä listaa. Senhän piti olla niin helppoa, että kaikki nämä umpitorveloiksikin todetut, mutta lukutaitoiset siihen pystyvät. Sinun kirjallisilla lahjoillasi sen pitäisi olla aivan piece of cake. Minä kun olen tällainen moniongelmainen, persoonaltani jakautunut ja lokeroitunut, en tietenkään osaa.
Ensin kiellät "kiljoittamasta", mutta heti seuraavaksi kehoitat kuitenkin kirjoittamaan. Koeta nyt vihdoin päättää, kumpaa toivomusta mun olisi noudatettava.
Ensimmäinen toivomus on helppo toteuttaa. Ei muuta kuin sensuuri soimaan. Se on yksi seriffiltä tapahtuva entterin painallus, kun nämä sivut katoavat. Sekin sopii mulle aivan mainiosti, sillä olen saanut jo kaikki ne tiedot, mitä olen tullut täältä hakemaan. Ehkäpä tässä tuli vastaus myös toiseen kysymykseesi. Valitan, jos se ei ihan heti avaudu tylsässä päässäsi.
Oikein hyvä, että alat vihdoin käsittämään ja tunnistamaan oman tilasi. Siitä se tervehtyminen pikku hiljaa alkaa. Hakeudut vaan kiireesti asianmukaiseen hoitoon.
Toisten mielenterveyden ruotiminen onkin aina mitä parhain tapa peitellä omia virheitä. Sitä on käytetty kautta aikojen.
Purkkaripoika ei kai ole narsisti, ainakaan omasta mielestään? Mitä näistä kommenteista voimme päätellä - mitä purkkaripoika näkee kun peiliin katsoo:
"en kirjoita täällä miellyttääkseni ketään. En tarvitse sen enempää selkään taputtelijoita kuin selkään puukottajiakaan"
"Notkuukohan teitä lukihäiriöisiä enemmänkin näillä sivuilla?"
"Hynäähän teillä pikkuporvareilla riittää, toisin kuin järkeä."
"Sekö teitä risoo, kun ette osaa itse ajatella koskaan kriittisesti? Te olette tyypillistä pikkuporvarillista "bavariaporukkaa"
"ehkäpä tuo sinun "sivistyneisyytesi" edustaakin jotain korkeampaa, yli-ihmisen sivistystasoa?"
"Jouduit varmaan käyttämään siihen koko surkastuneen putkiaivojesi koko kapasiteetin"
"sellaisen kuvaileminen taitaa olla aivan liian ylivoimainen suoritus sinun kirjoitustaidollasi"
"kun oma polla ei leikkaa, niin täytyy matkia toisten ajatuksia ja kirjoituksia."
"Suurin ongelmasi näyttää olevan sairas, jakautunut persoonallisuutesi"
"Valitettavasti en pysty suosittelemaan ketään terapeuttia, kun en tunne niistä ketään. Ei muuta kuin rohkeasti apua pyytämään"
"Hakeudut vaan kiireesti asianmukaiseen hoitoon."
"En olisi uskonut tuolla järjen juoksulla sen onnistuvan"
Kysymys oli retorinen joten ei odoteta vastaustakaan
Tässä vielä täydennystä tuohon listaasi.
Jätitkö kieltokoulun kesken, vai kävitkö hölmöyttäsi sen väärin päin?
Joo. Mielenterveydellisten ongelmien havaitseminen ja esille tuominen on varmaankin aina omien virheiden peittelemistä? Sinussa itsessäsi ei tietenkään ole mitään vikaa.
Kun olet niitä listaneroja, niin voisit vaihteeksi listata nuo meikäläisen tekemät virheet. Tuolla jäljempänä listasitkin jo meikäläisen vastaukset teikäläisten neronleimauksiin. Joten kiitos siitä.
Siinäpä meillä hauska veikko. Kysyy vaikka ei odota vastausta ja vastaa vaikka ei kysytä.
Anteeksi pikku virheeni. Kyseessä on tietenkin kiertokoulu, eikä kieltokoulu.
Sen alla olevan listan teki joku aivan muu. Mutta siinä se nyt kuitenkin oli yllä pyytämäsi. Ja tiedäthän ikivanhan totuuden partureista ja espanjalaisista, väitteet vain harvoin ovat käänteisiä. Mielenterveysongelmien esilletuominen ei aina ole virheiden peittelyä, mutta virheitä peitellään hyvin usein epäilyksillä mielenterveydestä.
Ja tiedoksesi, kun et itse tunnistukseen kyennyt, minulla oli todella enemmän kuin yksi nimimerkki. Niistä "jokin ongelma?"oli kai jopa sinulle itsestään selvä tämän lisäksi, kolmas oli "yksinjäät". Löysitkö sinä useampia?
Eräs hyvin yleinen sairaan ja kieroutuneen mielen toiminta-tapa on vääristellä asioita irrottamalla ne omista asia-yhteyksistään. Jäljempänä oleva lista on juuri sellaista "irrottelua". Siinä yksipuolisesti kerrotaan vain asian toinen puoli ja esitetään se koko asian totuutena. Se on myös yksi syy, miksi en lähde laatimaan mitään listoja.
Jäljempänä oli vain listattu käyttämiäsi luonnehdintoja muista kirjoittajista. Ne ovat asiayhteydestään irrotettuinakin erittäin valaiseva otos mielesi toimintatavasta. Kieroutuneisuudesta minä en välitä väitellä. Vastauksesi edelliseen oli joka tapauksessa vastaus johonkin aivan muuhun.
Oikein hyvä, että tunnustaudut tuon listan, jos et nyt aivan sen laatijaksi, niin ainakin sen tukijaksi. Muuten, kuinkahan mones nimimerkki on käytössä?
Lisäksi tunnustaudut suureksi moralistiksi, joka yksin tietää, mikä on oikein ja väärin, sekä mikä on hyvää ja pahaa. Moralistille moraaliset "totuudet" ovat absoluuttisia ja ehdottomia. Siinä ei vaihtoehtoja eikä kompromisseja tunneta. Ja koska moralisti mielestään omaa täydelliset ja varmat tiedot moraalisista koodeista, säännöistä ja moraalisista käytöstavoista, niin kaikkien on niitä moralistin mielestä noudatettava. Ehdottomasti.
Moralistin mielenmaisema kaikessa ristiriitaisuudessaan on aika mielenkiintoinen. Siinä yhdistyy suvaitsevuus täydelliseen suvaitsemattomuuteen, väkivalta väkivallattomuuteen, hyvyys äärimmäiseen pahuuteen ja totalitarismi täydelliseen liberalismiin. Kaikki diktaattorit ovat olleet ja ovat, suuria moralisteja. Ja jälki on sen mukainen.
Siinä teille valaisua mielenne toiminnoista, niin sulle nimimerkkien kuluttajalle, kuin myös sille listanikkarille, oli tämä kuka hyvänsä.
Eiköhän nämä ongelma-nimimerkit voine kohtuudella laskea yhdeksi, niin ilmiselvä yhteys niillä on. Näin laskien toinen nimimerkki käytössä, kuten jo aiemmin ilmoitin.
Moralismisaarnasi taas meni jotenkin niin täysin ohi mistään kirjoitamastani, ettei ajatuksen juoksuasi oivalla. Missä kohtaa tunnustauduin moralistiksi? Siinäkö, että totesin sinun listasta päätellen solvanneen luultavasti jokaista tänne kirjoittanutta? Ehkä mielestäsi olet vain kirjoitellut absoluuttisia totuuksia.
Implisiittisesti taisit päästä kokonaista kahteen kirjoittajaan, minuun ja toiseen mahdolliseen.
Tottahan toki nuo nimimerkit voidaan laskea yhdeksi ja voit käyttää niin monta nimimerkiä kuin ikinä haluat. Ihan oikeasti. Teitä tosikkoja on vain niin mukava juoksuttaa leikillisen naljailun ja huulenheiton merkeissä. Monet naurut on saanut nauraa näitä sivuja selatessa ja kommentteja lukiessa.
Mutta vähän vakavammin. Relatkaa hieman. Ei kaikkea tarvitse ottaa ja koko elämäänsä viettää noin haudan vakavasti. Matti Nykäsen sanoin: "Elämä on ihmisen parasta aikaa." Miksi pilata sitä turhaan synkistelyyn ja p..kan tärkeilyyn. Ilo pintaan vaik syvän märkänis.
Nyt on sitten nämä naurut naurettu. On aika tarttua taas pinnaan kiinni ja ohjata pursi uusille, raikkaille ulapoille.
Kiitos vain itsellesi, sinua on ollut hauska juoksuttaa. Olet uskollisesti vastannut kaikkiin minun ja monen muun kommentteihin. Eikä se suohon juoksuttaminenkaan niin vaikeaa ollut.
Ja tosiaan, aika palata nettipurjehduksesta oikeaan. Lähden nyt veneelle tekemään muutaman huoltotyön viikonlopun kisoja varten.
voiko pascka olla tyhjää