Oisko vinkkejä stressaantuneen koiran "parantamiseksi", kun oma koirani on niin herkkä että stressaantuu helposti (on vielä herkässä iässä, täytti juuri vuoden). Oma mokani osittain kun itselläkin stressiä ollut, ja olen koiraan hermostunut pariin otteeseen liikaa ja vielä koulutustilanteessa.
Tuntuu ettei mikään kunnolla auta. Kouluttaja neuvoi juoksuttamaan vapaana mahdollisimman paljon, mutta sittenpä tuli uusi ongelma -- jänisten jahtaaminen. Ja tuntuu että se stressaa koiraa vielä lisää. Lenkillä huomaa ettei koira kuuntele ja vetää tavallista enemmän koska stressaa. Ja minulla tietty menee hermot mikä pahentaa asiaa. Makupalojakaan ei huoli siinä mielentilassa ja kehuista sitten innostuu liikaakin. Tuntuu ettei uskalla yhtään komentaa ettei koira mene lukkoon.
Välillä tilanne vähän parani mutta sitten taas pahentui kun koira keksi jäniksen metsälenkillä. Lähti perään ja hävisi näkyvistä. Huutelin sitten perään muttei mitään kuulunut. Lähdin kävelemään takaisin päin ja odottelin koiraa, kunnes oli pakko mennä vastaan. Koira huomasi minut ja tuli surkeana luokse, oli ihan stressaantunut kun oli hädissään etsinyt minua (ei ole ennen lähtenyt näköetäisyydeltä).
Ja tästä stressistä on seurausta myös eroahdistus. Ulvoo perään, mitä ei ole ennen tehnyt.
Varmaan meillä on nyt jonkinlainen luottamusongelma ja minulla ei ole oikein keinoja miten asiaa lähtisi purkamaan. Aiemmin koira oli rauhallinen ja hyvin helppo koulutettava (pehmeä kun on). Oma mokanihan tämä tietty on, mutta miten korjata tilanne?
stressaantunut koira
13
3540
Vastaukset
- Cat1982
Ulkoilkaa tutuilla alueilla vähän pidempään, muutaman kuukauden. Poista kaikki turhat muuttuvat asiat, koirat toimivat paremmin kun on rutiineja. Tee monista asioista rutiineja, aamurutiinit aina samat, lenkille lähdöstä rutiini yms. Älkää menkö liian vaikeisiin paikkoihin, vaan sellaisiin joissa ei ole liikaa häiriötä mihin reagoida. Jos koira lähtee helposti jänisten perään, niin ei ehkä kannata pitää vapaana, mutta voithan käyttää flexitalutinta. Parasta on että itse pyrit aina olemaan rauhallinen ja ainakin kaikki harjoittelut pitää jättää väliin jos itse alkaa stressaamaan tai hermostumaan. Treenaa paljon kontaktia kotona häiriöttömässä paikassa, ja kotipihalla tms, missä ei ehkä olisi vielä niin täpinöissä.
Eroahdistukseen auttaa aika paljon juurikin nuo rutiinit lähtiessä ja oma rauhallisuus. Myöskään ei saa liikaa hyvästellä, tai kiinnittää niinkään paljon huomioita viimeiseen 15 minuuttiin ennen lähtöä. Kuitenkin aina pitää ilmoittaa että lähdet, ettei se ala seuraamaan sinua, kun ei tiedä että koska lähdet. Mä jätän koiralle tekemistä (pahvilaatikoissa nameja), ja olen opettanut puuhaamaan itsekseen niiden kanssa. Kun lähdet kotoa, niin kannattaa tehdä myös sitä että käväiset vaan ulkopuolella ja tulet takaisin ennen kuin koira ehtii huolestumaan. Tuo stressaantuminen saattaa mennä ohi kun koira aikuistuu, mutta ainakaan ei kannata enää vahvistaa sitä, vaan yrittää saada kontaktia ja yrittää tehdä sen kanssa paljon juttuja, että se alkaa luottamaan.- stressaantuneet
Kiitos vastauksesta :) Olen yrittänyt rauhoittaa itseäni ja nyt olen ollut huomioimatta koiraa niin paljon, paitsi positiivisessa mielessä. Koulutuksen olen jättänyt minimiin, koirakoulussa kumminkin käydään kerran viikossa. Eroahdistus tuntuu olevan pahinta päivällä, iltaisin koira on unisempi. Minulla on toinenkin koira, ja kerran tullessani kotiin kumpikin oli äänessä eikä konsertti meinannut millään loppua, vaikka odottelin oven takana jonkin aikaa (etten palkitsisi huonoa käytöstä tulemalla silloin paikalle). Tämä nuorempi ulvoi ja vanhempi komensi nuorempaa (siltä se kuulosti). Toisella kerralla laitoin koirat eri huoneisiin, ettei vanhempi stressaantuisi nuoremman sekoilusta. Vanhempi ei hauku perään vaan nukkuu.
Voi olla että eroahdistusta pahentaa se, että monesti lähden kiireessä. Koira jää vähän liian aktiiviseen tilaan, kun kiireinen olotila "tarttuu". Pitänee sitäkin treenata. Kuuntelen myös monesti rauhoittavaa musiikkia ja koiratkin rauhoittuu siitä. Laitoin sitä myös soimaan lähtiessäni, saattoi jopa auttaa, kun koirat olivat hiljaa sillä kertaa (oli tosin ilta).
- Nuushkamuikkunen
Vähän saa sellaisen vaikutelman, että koiran stressin, ahdistuksen ja epäluottamuksen lähde olet sinä itse. Koira kyllä poimii omistajansa mielentilan, ja ikäänkuin samaistuu siihen. Ennenkaikkea kouluta itseäsi! Rauhallinen, positiivinen, määrätietoinen asenne rauhoittaa myös koirasi, ja se alkaa taas luottaa sinuun.
Jänikset ovat ärsyttäviä, mutta miten sinä ajotuotakin tilannetta kuvailet stressiksi? Meilläkin jänikset saavat kyytiä, mutta ilman stressaamista. Tai varmaan olisi stressi, jos palatessa odottaisi vihainen emäntä, mutta minusta parempi vaan pysyä asiallisena, ja kutsua luokse rauhallisesti.
Koiralle suuttuminen ja hermostuminen ovat pahoja virheitä, että jos sellaista harrastat, älä ihmettele, että koira stressaa.- stressaantuneet
Olen itsekin sitä mieltä, että olen stressin aiheuttaja. Tosin ikäkin voi vaikuttaa, että koira on herkempi kuin aiemmin, mutta myönnän omat virheeni. On vaan helpommin sanottu kuin tehty pysyä aina rauhallisena, jos koira esim. lenkillä syöksähtää vastaantulevaa koiraa kohti epävarmuuttaan tai kiskoo koko ajan hihnasta vaikka yrittää kärsivällisesti komentaa (25 kiloinen koira). Mutta parhaani yritän, pakko kumminkin koira lenkittää ettei hypi pitkin seiniä.
Jänisten jahtaaminen ei varmaan stressaa ei-stressaantunutta koiraa, mutta jos koira on valmiiksi stressaantunut niin stressitaso vain nousee. Enkä ole koiralle vihainen kun se tulee takaisin, varsinkaan kutsuttaessa (silloin aina kehun).
Enkä "harrasta" koiralle suuttumista, ihmiset ovat ihmisiä, hermot menee joskus vaikkei haluaisi. Yritän nyt korjata virheitäni.
- canis.familiaris
"Oma mokani osittain kun itselläkin stressiä ollut, ja olen koiraan hermostunut pariin otteeseen liikaa ja vielä koulutustilanteessa."...kohtuullisen yleinen moka. Koira ei ymmärrä mitä siltä vaaditaan, jos ohjaajan käytös on kireää...koira kohdistaa huomion silloin siihen ohjaahan kireyteen/käytökseen, ei siihen mihin se ohaaja tilanteella pyrkii.
Nyt ennen nollausta, pitäisi rakentaa koiralle syy tehdä jotain, eli riittävä motivaatio, eli tuo motivaatio pitää olla suurempi kuin menneet kokemukset =kannattavaa koiralle....Pienissää paloissa pieniä onnistuneita juttuja, niin siitä rakentuu tilanne, missä koira ja ohjaaja oppii tuntemaan toisensa tavan tehdä/olemuksen ja viestittämisen..mitä, miten ja koska halutaan jne..Se tuo sitä tarvittavaa itseluottamusta...
Tekeminen ja kannustus oikeasta, tuo onnistumisia koiralle= itseluottamus ja sinäkin opit lukemaan koiraasi ja sen mielentilaa. (koska kannattaa tehdä ja minkä verran)- stressaantuneet
Tuo itseluottamus varmaan onkin se avainjuttu tässä. Koira epävarmuuttaan stressaa varsinkin lenkillä, kun joutuu kohtaamaan muita koiria yms. Pyrin aina kannustamaan ja kehumaan koiraa kun se toimii oikein ja olemme päässeetkin varsin pitkälle tähän mennessä. Mutta nyt sitten tuli tämä takapakki, ja monet yöt olen valvonut ja miettinyt mitä tehdä ja mitä olen tehnyt väärin.
Pitänee vaan yrittää ryhdistäytyä ja katsoa eteenpäin. Eniten pelottaa että jos on jotenkin "pilannut" koiran ikuisiksi ajoiksi typeryydellään (jostain luin että vuoden iässä koiralla on jonkinlainen herkkyyskausi jolloin se hakee paikkansa laumassa ja luo uudestaan suhdetta johtajaan tms). - canis.familiaris
stressaantuneet kirjoitti:
Tuo itseluottamus varmaan onkin se avainjuttu tässä. Koira epävarmuuttaan stressaa varsinkin lenkillä, kun joutuu kohtaamaan muita koiria yms. Pyrin aina kannustamaan ja kehumaan koiraa kun se toimii oikein ja olemme päässeetkin varsin pitkälle tähän mennessä. Mutta nyt sitten tuli tämä takapakki, ja monet yöt olen valvonut ja miettinyt mitä tehdä ja mitä olen tehnyt väärin.
Pitänee vaan yrittää ryhdistäytyä ja katsoa eteenpäin. Eniten pelottaa että jos on jotenkin "pilannut" koiran ikuisiksi ajoiksi typeryydellään (jostain luin että vuoden iässä koiralla on jonkinlainen herkkyyskausi jolloin se hakee paikkansa laumassa ja luo uudestaan suhdetta johtajaan tms)."(jostain luin että vuoden iässä koiralla on jonkinlainen herkkyyskausi jolloin se hakee paikkansa laumassa ja luo uudestaan suhdetta johtajaan tms)."...heh..En tiedä, kun nuo lauma johtaja jutut on niin vieraita asioita.
" Aiemmin koira oli rauhallinen ja hyvin helppo"
"Tämä nuorempi ulvoi ja vanhempi komensi nuorempaa "...tämä pitäisi tarkastaa onko tässä jotain muutakin...eikai mikään syy ala itsestään?
" Eniten pelottaa että jos on jotenkin "pilannut" koiran ikuisiksi ajoiksi"...se mikä on tullut käytökseen saa sen myös pois, eli mitään peruuttamatonta tuskin on tapahtunut..
Tarkastelisin hieman ehkä näiden koirien keskeisiä välejä jne kuten omaa esimerkkiä..mm.vanhemalla koiralle.
"Ja minulla tietty menee hermot "
"vanhempi komensi nuorempaa " - stressaantuneet
canis.familiaris kirjoitti:
"(jostain luin että vuoden iässä koiralla on jonkinlainen herkkyyskausi jolloin se hakee paikkansa laumassa ja luo uudestaan suhdetta johtajaan tms)."...heh..En tiedä, kun nuo lauma johtaja jutut on niin vieraita asioita.
" Aiemmin koira oli rauhallinen ja hyvin helppo"
"Tämä nuorempi ulvoi ja vanhempi komensi nuorempaa "...tämä pitäisi tarkastaa onko tässä jotain muutakin...eikai mikään syy ala itsestään?
" Eniten pelottaa että jos on jotenkin "pilannut" koiran ikuisiksi ajoiksi"...se mikä on tullut käytökseen saa sen myös pois, eli mitään peruuttamatonta tuskin on tapahtunut..
Tarkastelisin hieman ehkä näiden koirien keskeisiä välejä jne kuten omaa esimerkkiä..mm.vanhemalla koiralle.
"Ja minulla tietty menee hermot "
"vanhempi komensi nuorempaa "Koirien suhde on tiedossa melko hyvin. Vanhempi koira on jo vanhus ja pennun hermostunut käytös varmasti saa senkin stressaamaan. Olen aiemminkin huomannut esim. että jos pentu innostuu liikaa niin vanhempi koira heti komentaa sitä. Koirat eivät pidä levottomuudesta, näin olen ymmärtänyt. Aiemmin koirat ovat nukkuneet poissaollessani eikä ole ollut ongelmia.
Jos sinulle ei ole tuttuja nuo johtajuusjutut, niin onko sitten parempi puhua huolehtijasta johtajan sijaan? Jos esim. koiralla teini-ikä tai herkkyyskausi tms. niin tarvitsee huolehtijan tukea ja luottamusta että voi kokea olonsa turvalliseksi ja itsevarmuus kehittyy oikealla tavalla eikä aikuisena sitten ole niin paljon ongelmia. En tiedä uskotko koirilla olevan näitä herkkyyskausia, ajattelutapasi ei ole tuttu minulle. - canis.familiaris
stressaantuneet kirjoitti:
Koirien suhde on tiedossa melko hyvin. Vanhempi koira on jo vanhus ja pennun hermostunut käytös varmasti saa senkin stressaamaan. Olen aiemminkin huomannut esim. että jos pentu innostuu liikaa niin vanhempi koira heti komentaa sitä. Koirat eivät pidä levottomuudesta, näin olen ymmärtänyt. Aiemmin koirat ovat nukkuneet poissaollessani eikä ole ollut ongelmia.
Jos sinulle ei ole tuttuja nuo johtajuusjutut, niin onko sitten parempi puhua huolehtijasta johtajan sijaan? Jos esim. koiralla teini-ikä tai herkkyyskausi tms. niin tarvitsee huolehtijan tukea ja luottamusta että voi kokea olonsa turvalliseksi ja itsevarmuus kehittyy oikealla tavalla eikä aikuisena sitten ole niin paljon ongelmia. En tiedä uskotko koirilla olevan näitä herkkyyskausia, ajattelutapasi ei ole tuttu minulle."En tiedä uskotko koirilla olevan näitä herkkyyskausia"...tottakai on erillaisia kausia jo esim."hormoonitoiminnan" käynnistyttyä..jne, mutta jo pentuaikana aloitetut asiat/tavat ei syrjäydy mielialojen tai kasvun mukaan..Itse panostan erityisesti pennnun 1 vuoteen. Ohjaa, opastan ja vaadin aina sen mikä on opittu..(vain sen mikä on siis opetettu)
"Jos sinulle ei ole tuttuja nuo johtajuusjutut,"..ei ole epäselvää, että kuka arkea ja rutiineita johtaa ja kuka niistä päättää, mutta tuohon johtajuuteen usein liitetään "lauma" ajatus ja se saa useimmiten hymyn naamalle. Samoin "yhdenvertaisuus" tai "tasa-arvo" koiran ja ihmisen kesken..
"Olen aiemminkin huomannut..."..Näin tapahtuukin, mutta meillä ei ole "arvo järjestystä" eikä koirat kurmuuta tai komenna toista...tässä pätee tasapuolinen kohtelu, oli ikä tai koirien määrä mikä tahansa.
Koira sopeutuu siihen mitä on ,ja niillä säännöillä, mitkä kotona asetetaan. - stressaantuneet
canis.familiaris kirjoitti:
"En tiedä uskotko koirilla olevan näitä herkkyyskausia"...tottakai on erillaisia kausia jo esim."hormoonitoiminnan" käynnistyttyä..jne, mutta jo pentuaikana aloitetut asiat/tavat ei syrjäydy mielialojen tai kasvun mukaan..Itse panostan erityisesti pennnun 1 vuoteen. Ohjaa, opastan ja vaadin aina sen mikä on opittu..(vain sen mikä on siis opetettu)
"Jos sinulle ei ole tuttuja nuo johtajuusjutut,"..ei ole epäselvää, että kuka arkea ja rutiineita johtaa ja kuka niistä päättää, mutta tuohon johtajuuteen usein liitetään "lauma" ajatus ja se saa useimmiten hymyn naamalle. Samoin "yhdenvertaisuus" tai "tasa-arvo" koiran ja ihmisen kesken..
"Olen aiemminkin huomannut..."..Näin tapahtuukin, mutta meillä ei ole "arvo järjestystä" eikä koirat kurmuuta tai komenna toista...tässä pätee tasapuolinen kohtelu, oli ikä tai koirien määrä mikä tahansa.
Koira sopeutuu siihen mitä on ,ja niillä säännöillä, mitkä kotona asetetaan.Itse olen vähän eri mieltä tuosta etteivät koirat komenna tai kurmuuta toisiaan. Vai tarkoitatko ettet anna niiden tehdä niin? Itsekään en tietysti anna, mutta aina sitä ei voi estää, jos ei esim. ole paikalla. Ja tämä nuorempikin välillä yrittää komentaa vanhempaa esim. haukkumalla ja vanhempi usein väistyy koska ei jaksa komentaa takaisin (tietää myös ettei saa). Nuorempi komentaa myös menemällä vanhemman eteen että se joutuu väistämään jne. Jonkinlaista paimentamista. Aina kiellän.
Mainitset tuosta etteivät pentuaikana aloitetut asiat/tavat syrjäydy mielialojen tai kasvun mukaan. Miksi koiran käytös sitten muuttuu, esim. alkaa haukkua herkästi ihmisiä mitä ei ole ennen tehnyt ja on epäluuloisempi. Aiemmin juoksi vieraidenkin ihmisten luo innostuneena häntä heiluen. Koira on ollut pienestä pennusta lähtien hyvin alistuva, paitsi kotona pienempänä näykki paljon ja meni pitkään että sen tavan sai pois. Jälkeenpäin ajateltuna se varmaan johtui osittain koiran epävarmuudesta ja ehkä se silloinkin stressasi.
Pelkään että epävarmuus muuttuu jossain vaiheessa aggressiivisuudeksi, jos en osaa toimia oikein. Toistaiseksi koira alistuu jopa pennuille, jos ne sille ärähtävät. Voiko se jossain vaiheessa alkaa "kostaa" alistuvimmille koirille oman epävarmuutensa takia? Vai pitäisikö ennemminkin sanoa, että purkamaan epävarmuudesta johtuvaa stressiä muihin koiriin. Mitenhän sen voisi ehkäistä?
Nuo koirankasvatukseen liittyvät teoriat (johtajuus, lauma yms.) ovat siitä hassuja, että tuntuu kuin puhuttaisi samasta asiasta mutta eri näkökulmasta. Miksei esim. lauma voisi tarkoittaa samaa kuin perhe, yhteisö yms. Kyllä koirille kumminkin muodostuu jonkinlainen side ja kiintymys perheen jäseniin ja puolustavat niitä tarvittaessa yms. niinkuin laumassakin tehdään. Vaikkei koirilla olisikaan niin selvää arvojärjestystä niin kyllä esim. epävarma koira alistuu itsevarmalle ja tasapainoiselle ja hakeutuu sen seuraan koska kokee olevansa turvassa sen kanssa. Olen myös huomannut koirapuistoissa miten arkaa koiraa jahdataan enemmän eikä muut koirat tunnu siitä pitävän. Itsevarmat ja rauhalliset koirat ovat suosittuja eikä niitä häiritä tai kiusata. Koirapuistossa tosin ei muodostu laumaa, koska koirat ovat toisilleen vieraita.
Vaikka ihminen pitää koiria keskenään tasavertaisina, eivät koirat välttämättä käyttäydy niin, koska voiko eläinmaailmassa edes olla tasa-arvoa? Eihän ihmismaailmassakaan ole, vaikka niin halutaan kuvitella.
Vähän meni asian vierestä :) - canis.familiaris
stressaantuneet kirjoitti:
Itse olen vähän eri mieltä tuosta etteivät koirat komenna tai kurmuuta toisiaan. Vai tarkoitatko ettet anna niiden tehdä niin? Itsekään en tietysti anna, mutta aina sitä ei voi estää, jos ei esim. ole paikalla. Ja tämä nuorempikin välillä yrittää komentaa vanhempaa esim. haukkumalla ja vanhempi usein väistyy koska ei jaksa komentaa takaisin (tietää myös ettei saa). Nuorempi komentaa myös menemällä vanhemman eteen että se joutuu väistämään jne. Jonkinlaista paimentamista. Aina kiellän.
Mainitset tuosta etteivät pentuaikana aloitetut asiat/tavat syrjäydy mielialojen tai kasvun mukaan. Miksi koiran käytös sitten muuttuu, esim. alkaa haukkua herkästi ihmisiä mitä ei ole ennen tehnyt ja on epäluuloisempi. Aiemmin juoksi vieraidenkin ihmisten luo innostuneena häntä heiluen. Koira on ollut pienestä pennusta lähtien hyvin alistuva, paitsi kotona pienempänä näykki paljon ja meni pitkään että sen tavan sai pois. Jälkeenpäin ajateltuna se varmaan johtui osittain koiran epävarmuudesta ja ehkä se silloinkin stressasi.
Pelkään että epävarmuus muuttuu jossain vaiheessa aggressiivisuudeksi, jos en osaa toimia oikein. Toistaiseksi koira alistuu jopa pennuille, jos ne sille ärähtävät. Voiko se jossain vaiheessa alkaa "kostaa" alistuvimmille koirille oman epävarmuutensa takia? Vai pitäisikö ennemminkin sanoa, että purkamaan epävarmuudesta johtuvaa stressiä muihin koiriin. Mitenhän sen voisi ehkäistä?
Nuo koirankasvatukseen liittyvät teoriat (johtajuus, lauma yms.) ovat siitä hassuja, että tuntuu kuin puhuttaisi samasta asiasta mutta eri näkökulmasta. Miksei esim. lauma voisi tarkoittaa samaa kuin perhe, yhteisö yms. Kyllä koirille kumminkin muodostuu jonkinlainen side ja kiintymys perheen jäseniin ja puolustavat niitä tarvittaessa yms. niinkuin laumassakin tehdään. Vaikkei koirilla olisikaan niin selvää arvojärjestystä niin kyllä esim. epävarma koira alistuu itsevarmalle ja tasapainoiselle ja hakeutuu sen seuraan koska kokee olevansa turvassa sen kanssa. Olen myös huomannut koirapuistoissa miten arkaa koiraa jahdataan enemmän eikä muut koirat tunnu siitä pitävän. Itsevarmat ja rauhalliset koirat ovat suosittuja eikä niitä häiritä tai kiusata. Koirapuistossa tosin ei muodostu laumaa, koska koirat ovat toisilleen vieraita.
Vaikka ihminen pitää koiria keskenään tasavertaisina, eivät koirat välttämättä käyttäydy niin, koska voiko eläinmaailmassa edes olla tasa-arvoa? Eihän ihmismaailmassakaan ole, vaikka niin halutaan kuvitella.
Vähän meni asian vierestä :)"Itse olen vähän eri mieltä tuosta etteivät koirat komenna tai kurmuuta toisiaan. Vai tarkoitatko ettet anna niiden tehdä niin?"...en tietenkään. Tämä on kasvatus asia. Ei ole koiran päätettävissää miten yhdessä käyttäydytään.
"haukkumalla ja vanhempi usein väistyy"...tätä juuri..asetetut käytöksen raamit ja niiden noudattaminen.
"Mainitset tuosta etteivät pentuaikana aloitetut asiat/tavat syrjäydy mielialojen tai kasvun mukaan. Miksi koiran käytös sitten muuttuu, esim. alkaa haukkua herkästi ihmisiä mitä ei ole ennen tehnyt ja on epäluuloisempi"...koira kehittyy ja tähän vastataan nostamalla kasvun mukaan päivittäistä tekemistä/kokemista ja hallintaa..Koira kasvaa = em.vaatimukset kasvaa..aika luonnollista.
"Jälkeenpäin ajateltuna se varmaan johtui osittain koiran epävarmuudesta ja ehkä se silloinkin stressasi."
"Pelkään että epävarmuus muuttuu jossain vaiheessa aggressiivisuudeksi, "...voisi olla viisasta aina silloin tällöin viedä koiria erikseen ulos, että vanhempi saa hieman aikaa rentoutua ja huomiota, ja sen vuoksi, että nuoremman itseluottamus ei tukeutuisi liikaa vanhemman koiran varaan. Nuorempi koira vaatisi kannustavia ja itseluottamusta kohottavia kokemuksia eri arki tilanteessa
ja oppisi myös nämä yksinolot, sekä käyttämään omaa päätään.
"Nuo koirankasvatukseen liittyvät teoriat"..minulle ne ovat yhdentekeviä, koska koiran on sopeuduttava kotiin ja osattava elää ihmisen muovaamassa ympäristössä, eli sen on sopeuduttava, kun ensin on annettu mahdollisuus siihen. (tapakasvatus, koulutus) Itselle ei tulisi mieleenkään asua laumassa, tai niiden säännöin...Hyvin on mennyt tähän asti ja ihan ihmisen säännöillä. Teoriat ja teot noissa laumajutuissa harvoin todellisuudessa kohtaa.
"Kyllä koirille kumminkin muodostuu jonkinlainen side ja kiintymys perheen jäseniin ja puolustavat niitä tarvittaessa yms."...Nyt kaikki rintintin ja lassie fanit "korvat" kiinni. Koira ei todellisuudessa puolusta ihmistä, vaan se omaa vakiintunutta etuuttaan. Sen omalle selviytymiselle välttämätöntä asiaa.
Kun koiralle on vakiintunut sen olot kotona, niin se reagoi kaikkeen, mikä tätä asetelmaa uhkaa...koiran näkökulmasta ne voi olla mm. vieraat, uudet koirat, joki muu uhka jne...taitaa olla kuitenkin totuus, että omanapa ensin.
"Olen myös huomannut koirapuistoissa"..koira puistossa sattuu ja tapahtuu. Koirapuistoon meno on yhtä kannnustavaa, kun päänaukominen snagarilla yöllä.
"Vaikka ihminen pitää koiria keskenään tasavertaisina"..Reilu meininki, että samaa vaaditaan kaikilta koirilta, ja etuisuuksia ei ole tai sallita..Jos on yksi tai useampi koira, niin kilpailu asetelma omistajaa kohtaan on ihan kelpo juttu ja sen saa aikaan ainoastaan olemalla tasapuolinen kaikille.
- ...
Rakkaus, lämpö, turvallisuus, hyvä ruoka... Koirahieronta ja venyttelyt.
Eli kaikki mikä nostaa elimistön hyvänolon hormonien määrää. Ei onnistu tilanteissa joissa koira stressaa erityisen paljon, eli koira ei ota makupaloja metsässä läähättäessään jäniksen perään, mutta onnsituu varmasti kotona rauhallisessa ympärsitössä. ota koira kainaloon, rapsuttele rinnasta ja puhu lempeitä. Anna ruokaa ja puhu lempeitä. Hiero koiraa ja puhu lempeitä. Venyttele varovasti ja puhu lempeitä. Puhu lempeitä siis paljon monissa sellaisissa tilanteissa joissa olet varma, että koira tuntee hyvää oloa. Näin välineellisesti ehdollistat koiralla hormonitoiminnan; kun puhut lempeitä sen elimistö alkaa tuottamaan jo pelkästään siitä hyvänolon hormoneita. Ja myöhemmin kun koira alkaa stressata maailmalla jotain, ala puhumaan sille lempeitä- >hyvänolon hormonit laimentavat stressihormoneja elimistöstä.- hyiokjhfv
Koira tarvitsee kuria, liikuntaa ja rakkautta. Hyvän johtajan laumaansa eli koiran omistajan. Jokaisella koiralla on paikkansa laumassa ja keskenään ärhentelevätkin joskus, mutta laumanjohtaja päättää kuinka paljon ja millä tavalla. Koira ei ymmärrä tasa-arvoa eikä neuvotteluja. Se ei ole ihminen eikä se ajattele kuten ihminen. Se toimii lauman ehdoilla ja kun sillä on selvät rajat, riittävästi liikuntaa ja rakkautta, koira voi hyvin. Se on se laumanjohtaja, jonka pitää kouluttaa itsensä ennen kuin voi kouluttaa koiransa.
Kerron kokemuksesta, entinen ongelmakoira toimii kuin unelma ja nauttii elämästä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Toiko Helen laivalastillisen vieraslajeja Suomeen?
Loviisan satamaan tuotiin laivalastillinen pähkinänkuoria Norsunluurannikolta Loviisan satamaan kiinnittyi vapun al1343297Elikkä Riikka Purra ei kannusta Suomea edes euroviisuissa
Sellaista on persujen "isänmaallisuus", oma kansa viimeiseksi ja ulkomaalaiset ensimmäisiksi. https://www.iltalehti.fi/742123Koulujen kesälomien siirto
Koulujen kesälomaa voitaisiin siirtää viikon verran. Se voisi olla hyvä kompromissi. Pääsiäsiseen voitaisiin lisätä muut1371815- 1281747
Riikka: 3 euron bensa, Ruotsi: bensavero jopa alle EU-minimin
Eipä vaan suomalainen autoilija saa kaikkien rakastamalta Riikalta sympatiaa. Ruotsissa on eri meininki, siellä diskutee271704- 1381365
Victoria-tytär, 16, vertaa Martina Aitolehteä ja Esko Eerikäistä: "Iskä on enemmän..."
Martina Aitolehti ja Esko Eerikäinen ovat ex-pari ja heillä on yksi yhteinen tytär, Victoria. Eerikäinen oli Huomenta Su1061213"UKRAINA HYÖKKÄÄ LATVIAN ÖLJYVARASTOON JA JUNAAN"!!!
"MATKUSTAJAJUNA SAI UKRAINALAISLENNOKEISTA VAKAVIA VAURIOITA"!!!541156Nainen, mistä johtuu että joskus et vain ymmärrä?
Älä sitä, älä tätä. Ei niitä varoituksia turhaan sanota. Älä laita sormeasi sirkkeliin. Älä hengaile sen murhaaja poruka1441045Yhä pyörit mielessä,
ja tällä kertaa huomasin yhden asian: Sinusta välittyi sellaista lempeyttä ja välittämisen tunnetta, jota ei voi unohtaa33987