Milloinkahan tuollaisenkin jaksaisi viedä poliiseille.

Ajattelin tosiaan sitten lomalla kun olin, että, jos olen liian kauan täällä niin alkaa satelemaan työpyyntöjä sitten vaikka piti olla vaihteeksi lomallakin.

Mutta olen hyvin kiinnostunut tuollaisen vanhan revolverin hankinnasta, on kyllä aika arvokas, jotain 1000-2000e taitaa olla kunnollinen ja panokset kalliita, multa siltikin varmasti mukava olisi, tuo varsinkin kun on tila missä voisi ampua pilkkaa ilman mitään vaaraa.

sekopää....

200 lbs taljajousi?
Kun 80 paunaa riittää elefantille, niin sinivalaitako ajattelit pyytä?

Että on kallista jos on 1000-2000 välissä, heh heh on köyhillä halvat huvit, niinkuin sanonut se sopii pistoolipaukuttelu duunareille ja yhteiskunnan eläteille.
Ainoa on toki se yhteiskunnan turvallisuus, riittääkö mielenterveys siihen pistoolin paukutteluun?
Minä kun aikoinaan tilasin drillingin Ferlachista, niin perusaseen hinta oli 10.000, paremmilla puilla ja kaiverruksilla tuli toinen mokoma hintaa lisää, mutta harrastus maksaa aina, ei siinä mitään.
Olisi niistä .22 pistooleista varmaan jonkun satasen voinut saada, mutta taskurahan takia ei viitsinyt vaivaantua. poliisi sai niistä verkkopainot tai mitä lie tekivätkään.

Voi sinua köyhää, minä en voi kun nauraa jos joku .22 paukkuja kalliina pitää.
Aikanani teetin myös kipplaufin ferlachilla, se maksoi muistaakseni sellasen 12.000€
Kun kehittelin siihen latausta, niin halusia käytää Barnesin luoteja. Huono puoli oli se ainainen piipun jyystäminen kun kuparimälli jätti piippuun putsattavaa oikein kunnolla.
Noh sitten ostin Barnesin XLC-luoteja 180 grainin mällejä, jossa dry film couttaus.
Sellasia sinisen värisiä, oliko couttaus teflonia tai jotain pienen kitkakertoimen omaavaa ainetta. Eipä ollut vaikeaa enää piippua puhtaana pitää ja kun ruutina käytän Vihtavuoren N-135 niin 2,55g antaa sopivan 850m lähdöt. Olen käyttänyt kyseistä paukkua peurakytiksellä, mutta nyt huomasin, että Barnes on lopettanut kyseisen luodin valmistuksen, koska oli liian kallis, vain me massimiehet käytimme tuota huipputuotetta.
Nyt tilasinkin uutena Winsun Nosler luoteja, jotka Combined Technology on pinnoittanut, saa nähdä onko pinnoite yhtä hyvää kuin edellisissä oli.
Eiköhän nämäkin ballistic Silvertipit maksane semverta kun köyhien pistoolit, koska kun kokeilen ja jos toimii, niin tilaan sitten kunnolla luoteja, että ei tarvitse aina olla latauksia kehittelemässä.

Mulla oli markka-aikaan .577 tuplakivääri rottapyssynä kun riihen alta rottia paukuttelin. Olin sen tilannut briteistä 40000 punnalla. Aikani paukuttelin, 150 markkaa/laukaus. Tuntui niin kalliilta että heitin järveen koko paskan.

No oletpa aika tomppeli, no siinä onkin yksi syy miksi köyhät pysyvät aina köyhinä.
Kärsiikö tiedustella, kuka mahtoi olla kyseisen aseen valmistaja? Oliko aivan ns. "Best Gun" luokkaa?
Veljeni osti kerran Sotheby`s huutokaupasta .500 mustaruuti express kaliberisen tuplan. Valmistaja oli John Blanch & Son. liikehän oli aikanaan hyvinkin edistyksellinen aseiden valmistaja. John Blanch aloitti aikanaan Jackson Mortimerin oppipoikana ja joku vuosi myöhemmin itsensä John Mantonin opissa.Näin hän sai parhaan mahdollisen koulutuksen, ennen oman liikkeen avaamista. 1809 hän avasi oman asepajan ja pian sieltä alkoi tullakin laadukkaita aseita. 1848 hän tuli nimeksi John Blanch & Son, kun hänen kolmas poikansa oli suorittanut oppinsa. Nimi säilykin sitten liki 130 vuotta.
1900- luvun alkuvuosikymmenet olivatkin englantilaisten metsästysaaseiden valmistuksen kulta-aikaa. Imperiumi oli laajimmillaan ja maksukykyisiä asiakkaita runsaasti.
John Blanch & Sonin tuotanto oli huipussaan ja laadukasta, se käsitti huolella tehtyjä sivulukkosia ja runkolukkoisia haulikoita ja tuplakivääreitä. Aseissa oli omia ratkaisuja, mm. ejektori on työntötankotyyppinen, litteässä kotelossa piippujen alapuolen urassa, ei etutukin sisässä.
Vaikka John Blanch & Son ei sijoitu aivan huipulle Purdeyn ja Hollandin seuraan "Best Gun"- ryhmään, se oli seuraavassa kategoriassa, "Best Quality" tai "Very Good Quality" , huutokaupoissa Blanchit ovat olleet "Churchillin hinnoissa" kuten haulikon tuntijat sanoisivat.

Veljeni kaksoiluodikkossa on Jonesin patentti-taittovipu ja T-sulku, palautuvat sivulukot ja paras englantilainen kiehkurakaiverrus, runsaasti päästöväriä metalliosissa. Kauniskuvioinen poskipakallinen ja pistoolikahvainen pähkinäpuutukki, kaiverretut metallivahvisteet perän ylä- ja alakulmissa sekä pistoolikahvan päässä. Ruskistetut damastipiiput, nostettavat hopeajuovaiset hahlot 100 200 ja 300 jaardia varten, viilattu leveä kisko, hopeanuppinen jyvä, lontoon koestusmerkit mustalle ruudille. Ase on valmistettu 1880- luvulla.
Paino on hieman yli neljä kiloa.
Ase on vielä käytössä, hieman paremmissa jahdeissa. .500 kaliberin aseeseen ei ole aivan yksinkertaista löytää sopivaa hirvilatausta. Pyrodex-ruuti on kyllä siinä suurena apuna, kun tuollaiseen kehittelee modernia latausta.

Noista turhien pistoolien poliisille viemisestä. Myös jo edesmennyt valtioneuvos Harri Holkeri vei turhan .22 pistoolinsa poliisin hävitettäväksi.
Vähän eri juttu kuin Puimuri Pekan toilailut, vaikka hän on varmaan nähnyt omista rottajahdeista vain unta.

Aivan tietämykseni on hyvä, mutta rajoittavana tekijänä on meikäläinen alaluokkainen asekulttuuri. Täällähän on kuka vain aikasemmin voinut aloittaa ampumisen, onneksi on vähän tullut vaikeutusta siihenkin. Siten meillä on kehittynyt tällainen duunarivetoinen asekulttuuri, jossa paremman luokan aseet ovat lähes tuntemattomia. Sakolla tai muilla halpiksilla mätetään, siinä se sitten on. meiltä Suomesta ei löydy yhtään oikeaa asekaivertajaa, eräs naisihminen pystyy toki joihinkin yksinkertaisiin nimikirjaimiin tms.
Sanopas millä termillä kuvailisit kun vaikka lukkorunkoon kaiverretaan ohuita kiehkurakuvioita, nämä urat on kuitenkin kaiverrettu lohenpyrstöiksi profiililtaan.
Sitten lukkorunko kirjokarkaistaan ja kaivertaja pakottaa naputtelemalla uraan hopea- tai kultalankaa. Millä sanalla kutsut kyseistä tekniikkaa?
Nykyään parhaat kaivertajat löytyvät Saksasta, Itävallasta ja Italiasta.
Esim Kriekhoffilta löyttyy 3-5 kokopäivätoimista kaivertajaa. Heidät on koulutettu siellä alusta alkaen itse.