Hei kaikki elokuva-alan tuntevat. Varsinkin ohjaajat. Kun te opiskelitte elokuva-alaa, niin luitteko paljon sellasia yleissivistäviä kirjoja. Eikös ohjaajien pitäisi olla aika viisaita. Suositteletteko jotain. Mä haluisin oppia paljon elokuvamusiikin teosta, koska mun mielestä musiikki on yks elokuvan tärkeimmistä pilareista.
kysymys vailla vertaansa!
Kaikki osaajat!
9
892
Vastaukset
- Töpsel
Aristoteles: Runousoppi.
- Amblin
Onkos tämä kirja harvinainen? löytyykö se helposti ihan tavallisesta kirjastosta?
- Töpsel
Amblin kirjoitti:
Onkos tämä kirja harvinainen? löytyykö se helposti ihan tavallisesta kirjastosta?
"Runousoppi" on maailman vanhin edelleen käytössä oleva oppikirja. Sieltä löytyvät draaman tekemisen perusteet.
- Enya
Töpsel kirjoitti:
"Runousoppi" on maailman vanhin edelleen käytössä oleva oppikirja. Sieltä löytyvät draaman tekemisen perusteet.
Esim. jenkkikäsikirjoittajat lukevat juuri Aristoteleen runousopin pohjalta elokuvatarinan tekemistä.
- Simo
Enya kirjoitti:
Esim. jenkkikäsikirjoittajat lukevat juuri Aristoteleen runousopin pohjalta elokuvatarinan tekemistä.
Älä ihmeessä opiskele elokuvakerrontaa, tai mitään muutakaan kerrontaa Aristotelesin Runousopin mukaan. Kirja on aikoja sitten vanhentunut, epäselvä ja sotkuinen, eikä sillä pitäisi olla mitään tekemistä tämän päivän elokuvanteon kanssa.
Aristoteles on patsas joka ei vastaa meille kun me kysymme.
Tämä Runousopin valta on peräisin 80-luvun amerikkalaisesta elokuvasta, lähinnä tuottajakaksikko Simpson-Bruckheimerilta. Syd Field ja Robert McKee oppaineen ovat vain tehneet tästä "alku-keskikohta-loppu-"formaatista eräänlaisen käsikirjoitusopastuotteen. Sitä he sitten muuntelevat ja kehittelevät omien tarkoitustensa mukaan. Hupaisin esimerkki tästä on Syd Fieldin kirjan (Screenwriter`s Workbook) "midpoint-scenen" etsiminen. Että jokaisessa hyvässä elokuvassa on muka joku keskikohtakohtaus, joka jakaa tarinan kahteen osaan. Kristus, voiko enää kahjompaa ajattelua olla.
Oletteko muuten huomanneet, että Aristoteles-jengi jättää ne elokuvat analysoimatta, jotka eivät sovi heidän formaattiinsa?
Tässä on takana se, että ns. luovuutta on lähes mahdoton opettaa. Jokaisen on löydettävä oma tyylinsä, aihepiirinsä ja tapansa tehdä. Siinä ei Aristoteles tai mikään muukaan antiikin homekorva paljon auta. Puhumattakaan 80-luvun amerikkalaisista exploitaatio-elokuvien tuottajista.
Tehkää sitä mikä huvittaa eikä sitä mitä opetetaan. - Töpsel
Simo kirjoitti:
Älä ihmeessä opiskele elokuvakerrontaa, tai mitään muutakaan kerrontaa Aristotelesin Runousopin mukaan. Kirja on aikoja sitten vanhentunut, epäselvä ja sotkuinen, eikä sillä pitäisi olla mitään tekemistä tämän päivän elokuvanteon kanssa.
Aristoteles on patsas joka ei vastaa meille kun me kysymme.
Tämä Runousopin valta on peräisin 80-luvun amerikkalaisesta elokuvasta, lähinnä tuottajakaksikko Simpson-Bruckheimerilta. Syd Field ja Robert McKee oppaineen ovat vain tehneet tästä "alku-keskikohta-loppu-"formaatista eräänlaisen käsikirjoitusopastuotteen. Sitä he sitten muuntelevat ja kehittelevät omien tarkoitustensa mukaan. Hupaisin esimerkki tästä on Syd Fieldin kirjan (Screenwriter`s Workbook) "midpoint-scenen" etsiminen. Että jokaisessa hyvässä elokuvassa on muka joku keskikohtakohtaus, joka jakaa tarinan kahteen osaan. Kristus, voiko enää kahjompaa ajattelua olla.
Oletteko muuten huomanneet, että Aristoteles-jengi jättää ne elokuvat analysoimatta, jotka eivät sovi heidän formaattiinsa?
Tässä on takana se, että ns. luovuutta on lähes mahdoton opettaa. Jokaisen on löydettävä oma tyylinsä, aihepiirinsä ja tapansa tehdä. Siinä ei Aristoteles tai mikään muukaan antiikin homekorva paljon auta. Puhumattakaan 80-luvun amerikkalaisista exploitaatio-elokuvien tuottajista.
Tehkää sitä mikä huvittaa eikä sitä mitä opetetaan.Moniko henkilö on päässyt osalliseksi luovuutesi hedelmistä? Miten ne on noteerattu alan kilpailuissa? Millä keinoin arvotat omat työsi? Elätätkö itsesi elokuvillasi?
Mikäli "Runousoppi" ei ole alan perusteos, mitä tarjoaisit tilalle? - Simo
Töpsel kirjoitti:
Moniko henkilö on päässyt osalliseksi luovuutesi hedelmistä? Miten ne on noteerattu alan kilpailuissa? Millä keinoin arvotat omat työsi? Elätätkö itsesi elokuvillasi?
Mikäli "Runousoppi" ei ole alan perusteos, mitä tarjoaisit tilalle?Vastaukseni Töpselin kuulustelupalstan kysymyksiin:
1. Moniko henkilö on päässyt osalliseksi luovuutesi hedelmistä?
-- Valitettavan moni. Olen yrittänyt parantaa tasoani, mutta se ei näytä onnistuvan.
2. Miten ne on noteerattu alan kilpailuissa?
-- Olen aina ollut ensimmäinen jos lasketaan peräpäästä.
3. Millä keinoin arvotat omat työsi?
-- Rahan avulla.
4. Elätätkö itsesi elokuvillasi?
-- Päinvastoin, teokseni pitävät minut nälässä.
Oletan että näiden kysymysten tarkoituksena oli vähentää minun mielipiteeni arvoa. Toivottavasti vastaukseni vahvistavat tätä ajatussuuntaa.
En tarjoa Aristotelesin Runousopin tilalle mitään. Jörn Donner sanoi aikanaan telkkarimainoksessa:
"Lukeminen kannattaa aina." Se on totta. Hänen omien teoksiensa kohdalla asia on kuitenkin kyseenalainen, he-he. No, ei sentään.
Alan perusteoksia ovat käsikirjoitukset. Niitä voi tilata netin kautta. Tilatkaa kaksi; se paras elokuva ja se kauhein romuläjä minkä voitte kuvitella. Sen jälkään omia juttuja väsäämään. Katsoessa sitten koko kauheus paljastuu.
Ai niin, yksi juttu meinasi unohtua: kukaan ei kuitenkaan tiedä mistään mitään, joten älkää välittäkö kritiikeistä. Ei Marco Bjurströmkään välitä. Ja pakatkaa huumori kameralaukkuun.
Onnea matkaan.
- Ohikulkija
En ole todellakaan ammattilainen, mutta pari hienoa kirjaa on tullut luettua elokuvan tekemisestä. Näiden jälkeen on ollut tosi fiksu olo :)
- Robert McKee: Story
- Sidney Lumet: Elokuvan tekemisestä
- David Mamet: Tosi ja epätosi sekä Kolme tapaa käyttää veistä
- Judith Weston: Näyttelijän ohjaaminen
- Christopher Vogler: Writer's journey
Elokuvamusiikin tekemisestä on tehty kirja nimeltä Selluloidi soikoon! jossa on haastateltu Yaria, Tuomas Kantelista ja Johnny Lee Michaelsia. Ihan vänkä opus.
By the way, minä ymmärrän tässä riidassa kumpaakin osapuolta tosi hyvin. Mestareita apinoimalla tulee vain jäljitelmiä, i.e. skeidaa. Toisaalta, kokeneemmilta voi myös oppia jotain.
Hyvänä esimerkkinä tällaisista pedagogisista ristiriidoista vaikkapa se, että monelle tuottaa päänvaivaa tajuta käsikirjoituksen olevan vain pohjapiirustus eikä proosallinen tuote.
Mutta jottei totuus unohtuisi: tekemällä kuulemma oppii parhaiten.- Amblin
Kiitos vastauksesta.. mistähän näitä kirjoja saisi. Erityisesti kiinostaa tuo näyttelijän ohjaaminen ja elokuvamusiikki kirja. Minkä hintaisia ne ovat?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen rakkaus sinua kohtaan ei kuole koskaan
Ihastunut olen moniin vuosien varrella mutta vain sinä jäit sydämeen enkä vaan osaa unohtaa. Olit silloin parasta elämäs531535- 1701295
- 81132
- 611127
Jättimäärä alokkaita keskeyttää asepalveluksen melkein heti "En pystynyt olemaan siellä enää"
Jättimäärä alokkaita keskeyttää asepalveluksen melkein heti – "En pystynyt olemaan siellä enää" Ennen sotaväki oli2551092- 141020
Unelmoin päivästä, jolloin voimme olla yhdessä.
Niin pieni kuin sydän onkin, sä oot siellä ja ne mun isot tunteet sua kohtaan ❤️Sydämeni sykähtää joka kerta kun sut nää33893Ollaanko me tyhmiä mies?
Miten ihmeessä me onnistuttiin saamaan tästä näin pitkällinen ja masokistinen kuvio. Miten? Jos toisesta tykkää, näinhä55872Martina Aitolehti poseeraa Ibizalla
Ihanaa! Ibiza on ihan paras paikka lomailla hengaillen, viinistä ja iltamenoista nauttien. Säpinää riittää. Aitolehti94859- 347795