Kun pallon tiheys B perustuu jumalan luonnonlakiin N = B*V, ja pallon tilavuus V lasketaan kaavalla 1,333*3,142*r(3) , niin ollen painovoimalaki merkitään
a = 4,2*r(3)*B*E*i / m*r(2).
Ja kertolaskun sääntöjen mukaan tästä saadaan putoamisnopeuden luonnonlaki
a = B*4,2*i*r.
Jos ajattelemme sitten vaikkapa lumihiutaleiden ja vesipisaroiden putoamista pilvistä, vesipisarat putoavat vähän nopeammin kuin lumihiutaleet, koska veden tiheys on vähän suurempi. Sen lisäksi vesipisaran putoamisnopeus johtuu korkeudesta.
a = 13,9 ms (putoamisliike)
B = 1*10(6) g/m(3) (veden tiheys)
4,2*i = 13,9*10(-9) (painovoimavakio)
r = 1000 m (pilven korkeus).
Yleensä vesipisarat ja lumihiutaleet putoavat silti hitaammin, mikä johtuu tuulen
voimasta F.
a = 4,2*r(3)*B*E*i / m*r(2).
Ja kertolaskun sääntöjen mukaan tästä saadaan putoamisnopeuden luonnonlaki
a = B*4,2*i*r.
Jos ajattelemme sitten vaikkapa lumihiutaleiden ja vesipisaroiden putoamista pilvistä, vesipisarat putoavat vähän nopeammin kuin lumihiutaleet, koska veden tiheys on vähän suurempi. Sen lisäksi vesipisaran putoamisnopeus johtuu korkeudesta.
a = 13,9 ms (putoamisliike)
B = 1*10(6) g/m(3) (veden tiheys)
4,2*i = 13,9*10(-9) (painovoimavakio)
r = 1000 m (pilven korkeus).
Yleensä vesipisarat ja lumihiutaleet putoavat silti hitaammin, mikä johtuu tuulen
voimasta F.
Vastaukset 2
Vanhimmat
hmmm mielenkiintoinen pohdinta, liittyy yhteen juttuun kun tein aivan äskettäin isälle tuollaisen nuohoukseen tarkoitetun pallon painoksi, valoin lyijystä.
Entä paineen vaikutus metallin massaan, tuo pitäisi kai lisätä tuohon yhtälöön vielä.
Ja gravitaatiovoiman muuttuminen metrittäin kun edetään lähemmäs painovoimapistettä, eli vaikka maan keskipistettä, joka sekin on tietysti aina vaihteleva, jolloin pitäisi myös huomioida magman liike maapallon kuoren alla ja tämän gravitaasin ja vaihtelevan voiman vaikutus.
suurin tekijä lumihiutaleiden hitaammassa putoamisessa ole suurempi ilmanvastus.