täähän oli unta

Kyllä se sieltä tulee. Laulan iltalauluksi.. Taaiiisstoihhin tiiieeemmee kkun ttooooooi, misssä loottiiiien laulut vain sooooooooooi....

Nauru pidentää ikää. On nyt myöhäistä kuolla nuorena mitä enemmän muistelee.

:) kirjoitti:

Nauru pidentää ikää. On nyt myöhäistä kuolla nuorena mitä enemmän muistelee.

Pelottavana kauhuesimerkkinä jälkipolville miksi,
ei kannata luottaa keneenkään
ei kannata ainakaan töissä avautua omasta elämästä yhdellekään
kannattaa tukahduttaa tunteensa viimeiseen hengenvetoon saakka
ei kannata päästää ketään lähelleen
j

... kirjoitti:

Pelottavana kauhuesimerkkinä jälkipolville miksi,
ei kannata luottaa keneenkään
ei kannata ainakaan töissä avautua omasta elämästä yhdellekään
kannattaa tukahduttaa tunteensa viimeiseen hengenvetoon saakka
ei kannata päästää ketään lähelleen
j

aika hyvä ,suorastaan asian ytimeen,,valitettavasti ,mut ei koske kaikkia ihan vaan kommenttina

tiedossa.. kirjoitti:

aika hyvä ,suorastaan asian ytimeen,,valitettavasti ,mut ei koske kaikkia ihan vaan kommenttina

Joka ainoa avautuminen, tunne, kaipaus, vuodatettu kyynel, kaunis ajatus ja teko syvensi haavaa. Haavat on luuhun asti auki.
Ensiavun jälkeen kotihoito-ohjeena suihkuttelua, antibioottikuuri, ilmakylpyjä. Päivisin steriloitu taitos haavojen päälle.
Itsesulautuvat tikit joita ei tarvitse poistaa.

Pidetään tämä yhdessä pahana unena. Sellaiseksi se ainoastaan sopii.
Ihmettelinkin aamulla tuota pulssin nopeutta ja punaisia painaumia, mutta ne on ollut vaan elimistön puolustusreaktio unta vastaan.

Huomenta vaan. Taidanpa alkaa keittämään aamukahvit.

Jos silti mielessäsi käy että jos ei kuitenkaan ollut unta, niin siihen voin sanoa, että puoleltani annan ihan kaikki anteeksi, ihan kaiken, joka ainoan pilkunkin paikan.
Olet minulle tärkeä oikeassa elämässä, en vaihtaisi sinua koskaan mihinkään, siltikään.
Olet minulle haavekuva, jota en koskaan saa. Sellainen herkkä kuva sinusta jonka tallennan kultaiseen medaljongiin ja ripustan kaulaan. Siinä kuljen kanssani joka paikassa missä minäkin kuljen, olemme aina yhdessä.

Sen jokaisen omatunto määrittää, onko tarvetta anteeksipyytöön tai - antamiseen.
Itselleni on tärkeää koska anteeksiantaminen, se tulee sydämestä saakka ja haluan niin olevan.

... kirjoitti:

Sen jokaisen omatunto määrittää, onko tarvetta anteeksipyytöön tai - antamiseen.
Itselleni on tärkeää koska anteeksiantaminen, se tulee sydämestä saakka ja haluan niin olevan.

Joillakin se myötätunnon tuntemus rajoittuu vain itseen ja omaan elämään. Eivät ymmärrä, että vaatiessaan ymmärretyksi tulemista ovat unohtaneet itse ymmärtää, että oma käytöksensä saattaa aiheuttaa toisessa tunteita ihan samalla lailla.

Valokeilassa saa painoarvonsa vain ne omat loukatuksi tulemisen tunteet. Ja siitä versoava, "ei minulla ole mitään anteeksipyydettävää, mutta sinulla sitävastoin olisi"

Nähdään se oma napa ja syytetään toista siitä samasta.

Vaikka sellaiselle ihmiselle antaisikin kaiken anteeksi, voi jäädä miettimään sitä, että riittääkö se itselle vai pitääkö toisen tietoutta mennä rikastamaan enää moisella anteeksiantamisen tärkeydellä.

Senkin määrittänee omatunto.

It's me kirjoitti:

Joillakin se myötätunnon tuntemus rajoittuu vain itseen ja omaan elämään. Eivät ymmärrä, että vaatiessaan ymmärretyksi tulemista ovat unohtaneet itse ymmärtää, että oma käytöksensä saattaa aiheuttaa toisessa tunteita ihan samalla lailla.

Valokeilassa saa painoarvonsa vain ne omat loukatuksi tulemisen tunteet. Ja siitä versoava, "ei minulla ole mitään anteeksipyydettävää, mutta sinulla sitävastoin olisi"

Nähdään se oma napa ja syytetään toista siitä samasta.

Vaikka sellaiselle ihmiselle antaisikin kaiken anteeksi, voi jäädä miettimään sitä, että riittääkö se itselle vai pitääkö toisen tietoutta mennä rikastamaan enää moisella anteeksiantamisen tärkeydellä.

Senkin määrittänee omatunto.

Niin totta.
On niin monta tasoa ja tapaa kommunikoida; tervehtiminen, hipaisu, hymy, tahaton kosketus, nekin, jos sanoja ei löydy.
Tai sitten ei kartakaikkiaan enää yhtään mitään.