En todellakaan voi ymmärtää minkälainen ihminen laittaa lapsen maailmaan kun harva edes pystyy huolehtimaan itsestään taloudellisesti...Entinen ystäväni hankki kakaran ja hylkäs siinä samassa kaikki kaverinsa kun halusi leikkiä vähän kotia...todella säälittävää!! Ottakaa nyt hyvät ihmiset järki käteen ettei lapsi ole mikään lelu millä voi leikkiä hetken ja sitten heittää sen menemään...Kannattaa nauttia nuoruudesta koska ei se ikuisuuksiin kestä ja vanhempana voi ruveta ottamaan todella koville kun et silloin nuoruudessa mennyt...
Säälin teiniäitejä
Hipsu
121048
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
elämässä ei aina mene kaikki niin kuin pitäisi tai yleisen kaavan mukaan...
Toisille vaan se haikara tuo sen lapsen vähän aikaisemmin... Jotkut kantavat sen seurauksen ja jotkut päätyvät aborttiin...
jokaisella on oikeus tehdä mitä lystää... muilla ei PITÄISI olla siihen sanomista...
seurauksen kantamista eikä vastuunottamista se, että taloudellinen vastuu työnnetään yhteiskunnalle!
Abortin saa myös taloudellisista syistä ja jokasen joka ei itse pysty seuraustaan elättämään olisi se hankittava tai sitten annettava adoptioon!
Heillä on OIKEUS sanoa jotka näitä seuraamuksia joutuvat elättämäänkin! Silloin on oikeus tehdä mitä lystää kun pystyy hommasta vastaamaan VAIN JA AINOASTAAN ITSE!
Elättäähän se yhteiskunta monia vanhempiakin äitejä, työttömiä, sairaita, vanhuksia, opiskelijoita... Osa itseaiheutettua, osa ei.
Suosittelen lämpimästi muuttoa Etelä-Afrikkaan, jossa valtion talousasiat hoidetaan enemmän mielesi mukaan.
.... kaverisi huomasi että lapsi ja muu oma perhe on ymmärtävämpää seuraa kuin sinä?
ei minusta lapsen saamisessa ja hoitamisessa ja vauvasta välittämisessä ole mitään säälittävää. ja tuskin kaverisi on kieltänyt sinua esim. käymästä hänen ja lapsen luona kylässä ym?
oon samaa mieltä sun kanssas mäolen 19 vuotias täytin tän vuoden tammikuussa ja saan toisen lapseni marraskuun lopussa mulla on siis kaks vuotias poika ja olen raskaana kaikki kaverit ei ymmärtäny mun päätöstäni pitää eka muksu (sami) ja se erotti kaverit ystävistä kyl mä ymmärrän niitä koska olin silloin 16 kun tulin raskaaks ekan kerran ja asuin koulukodissa mut sain näytettyä kaikille että osaan huolehtia sekä itestäni että muksustani mul on iso sisko josta on ollu myös paljon apua eikä suinkaan niin et oisin sysänny muksun sille vaan outi pyys itse alusta asti että saa hoitaa samia toi kielteinen asenne mikä jollain on kuulostaa siltä ettei pidä lapsista tai sit on kateellinen kun toinen kerkesi nuorena ja itse ei mä tulen olee alle nelkyt kun mun molemmat muksut on jo parikymppisiä joten voin olla ja mennä miten haluan ei tarvi miettiä biologista kelloa ja sitä et kerkiikö vielä tässä elämässä tekee muksuja vai onko liian vanha siihen ja mä olen vain iloinen siitä et ku musta tuli äiti ni mun oma mutsi oli itse 37 vuotias ja ymmärs täysin mua koska oli ite ollu nuori kans alottaessaa meis on vaan se ero et se ei pystyny huolehtimaan musta eikä mun systeristä tai broideista toisin ku mä se veti viinaa ja on nykyään nisti mä en juo enkä käytä kamaa ainoo pahe on rööki mut se siitä hyvää jatkoa ja anteex jos pitkästyit :) t.Tiitu ([email protected])
Se säälittävä ex kaverini todella pisti välit poikki kokonaan mutta en todellakaan välitä siitä koska olen kuullut mitä helvettiä hänen elämänsä on nykyään...Enkä tosin haluaisikaan sellaista yhteiskunnan riesaa ystäväkseni...
hei, älä sääli.. ilmeisesti itselläsi ei ole lasta. et näköjään tiedä että lapsi on elämän valo ja niitä joilla sellainen on ei ikinä tarvitse sääliä. päinvastoin,sääli niitä jotka eivät saaneet lasta valaisemaan elämäänsä.
Saati sitten niitä jotka haluaa lapsen, muttei voi hankkia lasta koska talous romahtaa ja töissä ei tykätä tai kaikki ei muuten oo täydellistä..
leikkiin kotia?!!! kirjotukses on erittäin snonko mistä! olen 21 vee täytän pian 22. minulla ja avopuolisoollani on 3 lasta! vanhin 4 ja puol keskimmäinen täyttää 2 ja nuorin täyttää pe 1 vee. lapset ovat tärkeitä meille molemmille! emme kadu ollenkaan vaikka olemmekin nuoria avopuolisoni on 22. jokaisella on omat vaikeudet joskus. Vaikka meilläkin on välillä vaikeata niin lapset antavat voimaa jatkaa eteen päin he ovat elämämme rikkaus ja rakkaus. sillonkun esikoisemme syntyi meidän kaverit kaikkosivat mutta itsehän ne elämästään päättäää. nyt meillä molemmilla on 2-3 kaveria joihin pidämme yhteyttä jatkuvasti he jäivät ja he hyväksyvät meidät lapsinemme. olet aika itsekäs jos ajattelu maailmasi perustuu tuohon tekstiin. minkä ikäinen mahdat olla itse? pystytkö itse arvioimaan ikäsi puolesta muita? joillekkin työ on tärkein meille lapset jotka olevat elämämme perusta. sitten kun lapset ovat jo "isoja" voimme viettää sitä kadotettua aikaa jos niin voin sanoa. ja kun joskus olemme iso-vanhempia niin jaksamme hyvin huolehtia lapsen lapsistamme silloin kuin lapsemme sitä meiltä pyytävät. vaikka olen vielä nuori itsekkin niin olen nähnyt paljon tähän ikään mennessä ja joitain typeryyksiä kadun mitä hölmöilin ylä-asteella, mutta elämä opettaa ja nyt elämässämme on paljon enemmän sisältöä lastemme takia. tällä hetkellä jatkan opiskelujani että saisin ammatin jotka jäivät kesken silloin kun esikoisemme syntyi. avopuolisoni opiskelle myös joten jatkamme myös omaa elämäämme ja päämääränä on päästä työ elämään kiinni ja kasvattaa lapsemme mahd. hyvin.
onko siinä jotain pahaa, jos haluaa tarjota omille lapsilleen " turvallisen elämän" siis tarkoitan, että opiskeluhuolet, rahahuolet ja asuntohuolet ovat takanapäin. Minä ainakin haluan, että voin elää lasten kanssa ilman näitä huolia!!!!!!! Ja sen takia en niitä näin nuorena haluakaan!
Olen samaa mieltä että lapsille pitäisi tarjota hyvä elämä...Sossun kassalla notkuminen on mielestäni säälittävää ja en haluaisi ainakaan että lapseni kasvaa jollain sossun tuilla...Haluan tulevaisuudessa itse ansaita elantoni ja tarjota sillä hyvä elämä lapselle...
Muista nyt kummiskin, että sossu ja kela on kaks ihan eri asiaa...
Taidat olla yhtä lapsellinen kuin vaimoni kaveri, joka katkas välit lapsemme takia. Rupes vielä mussuttamaan viimeks jostain 14 vee tehdystä "miehet ei saa mennä ikinä kavereiden edelle" sopimuksesta. Kyllä vaimo haluaa edelleen olla kaveri kaikkien kanssa ja tavata, mutta perheenäidin ja isän kyllä kuuluu olla suurimmaksi osaksi "kotia leikkimässä".
P.S: Vaimo 22, minä 29!