Lähtötilanne:
- aviopari, jolla yksi yhteinen tytär
- ei muita perillisiä
- ei keskinäistä testamenttia
- varallisuus, asunto-osake arvoltaan 600.000 eur, aviopuolisoiden yhteisissä nimissä
- varallisuus, pankkitalletukset yhteensä 100.000 eur, tili yhteinen
- muu omaisuus, koti- irtaimisto, ei mainittavaa arvoa
Mies kuolee, leski jää asumaan yhteiseen asuntoon, tytär vaatii lakiosansa.
Lakiosa tuosta kai tekee 700.000 / 2 = 350.000 eur / 2 = 125.000 eur
Voiko tytär vaatia itselleen kaikki pankkitilillä olevat varat? Koko lakiosaa tuosta ei vielä tule, mutta yhteistä asuntoakaan kun ei pysty myymään, niin se osa lakiosasta jää saamatta tässä vaiheessa.
- aviopari, jolla yksi yhteinen tytär
- ei muita perillisiä
- ei keskinäistä testamenttia
- varallisuus, asunto-osake arvoltaan 600.000 eur, aviopuolisoiden yhteisissä nimissä
- varallisuus, pankkitalletukset yhteensä 100.000 eur, tili yhteinen
- muu omaisuus, koti- irtaimisto, ei mainittavaa arvoa
Mies kuolee, leski jää asumaan yhteiseen asuntoon, tytär vaatii lakiosansa.
Lakiosa tuosta kai tekee 700.000 / 2 = 350.000 eur / 2 = 125.000 eur
Voiko tytär vaatia itselleen kaikki pankkitilillä olevat varat? Koko lakiosaa tuosta ei vielä tule, mutta yhteistä asuntoakaan kun ei pysty myymään, niin se osa lakiosasta jää saamatta tässä vaiheessa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Pesään kuuluu oletusarvoisesti puolet asunnosta ja puolet rahavaroista.
Jos rahavarat ovat lesken nimissä, voi leski ilmoittaa ettei maksa tasinkoa.
(pitää rahat itsellään)
Lesken suoja antaa sinulle hallintaoikeuden yhteiseen asuntoon joka tapauksessa. Myös vähintään puolet rahavaroista on sinun, eivätkä kuulu pesään.
Pyydä apua ammattilaiselta, jotta saat kirjattua vaateesi perunkirjaan. Onko välit tyttäreen kireät tai muuten hankalat? Tyttäresi vaade on ihan ymmärrettävä, sillä tuollaisesta perinnöstä tulee jo aika mehevät perintöverot maksettavaksi.
Tuli varmaan kirjoitusvirhe; lakiosahan tuosta on 175 000 euroa eikä 125 000.
Tytär voi vaatia lakiosan kattamiseksi kaiken sen omaisuuden jota ei suojaa lesken asumisoikeus (katso Perintökaari).
Joten hän siis voi vaatia tuon koko 100 000 euroa rahavaroja. Jos olisi olemassa muuta omaisuutta jota ei suojaa lesken asumisoikeus (esim. kesämökki, sijoitusasunto) niin ne pitäisi myydä lakiosan kattamiseksi, jos ei sitä muuten saa katettua.
Jeps tuli kirotusvihre. Pitää olla 175.000 eur.
Välit ei ole kireät, vaan ihan hyvät. Tässä tapauksessa halutaan vain varmistaa, ettei joku ulkopuolinen käy painostamaan tytärtä.
Kysymys on nimenomaan nyt siitä, voiko leski todeta, että rahavaroista 50% on hänen henkilökohtaista omaisuuttaan ja se ei kuulu pesään.
>>Tytär voi vaatia lakiosan kattamiseksi kaiken sen omaisuuden jota ei suojaa lesken asumisoikeus (katso Perintökaari).
Joten hän siis voi vaatia tuon koko 100 000 euroa rahavaroja.
>>Kysymys on nimenomaan nyt siitä, voiko leski todeta, että rahavaroista 50% on hänen henkilökohtaista omaisuuttaan ja se ei kuulu pesään.
Muistathan että hautajaiskustannukset saa maksaa pesästä!
Jos tili on vainajan nimissä, leski vaatii tasinkoa. Saa puolet rahavaroista.
Jos tili on lesken nimissä, leski voi ilmoittaa ettei maksa tasinkoa ja saa kaikki rahat.
Voi myös maksaa tasingon, jolloin puolet rahoista siirtyy pesälle.
Koko lakiosan vaatiminen on tässä ihan turhaa koska tytär perii muutenkin 100%. Kyse on oikeasti siitä, että tytär haluaa pesän jaettavaksi.
Lakiosan vaatiminen tulisi kysymykseen, mikäli olisi testamentattu omaisuutta tai hallintaoikeuksia yhteiseen omaisuuteen. Siis muuhun kuin yhteiseen kotiin.
Esimerkkinä:
Puolisosi olisi testamentannut täyden hallintaoikeuden kaikkiin rahavaroihinsa. Eli 50000 euroon. Tällöin tyttäresi voisi vaatia lakiosaansa, jota hallintaoikeus ei voi loukata.
Tällöin tyttäresi saisi lakiosan perusteella puolet vainajan rahavaroista eli 25000 euroa.
Lopputulos olisi:
25000 tyttärelle
25000 tyttären omistukseen, mutta sinun hallintaan
50000 leskelle
Miksi tasinko kohdistuisi rahavaroihin. Eikö koko omaisuus lasketa ja sen jälkeen käsitellään tasinko summatasolla. Ei kai sitä haarukoittain lasketa.
Ei lasketa haarukoittain.
Voi leski toki saada isomman osan asuntoakin, mikäli on oikeutettu tasinkoon.
Eihän tässä ollut muuta omaisuutta kuin yhteinen asunto ja rahavarat.
Rahavaroista vain puolet kuuluu pesään, joten tytär voisi saada 50000 euroa. Muussa tapauksessahan yhteinen asunto pitäis myydä, jotta varat saataisiin _pesästä_. Asuntoa taas suojaa lesken oikeus hallintaan.
I. LAKIOSASTA
Lakiosa (joka on puolet lakimääräisestä perintöosasta) tulee kysymykseen ainoastaan silloin, kun perittävältä on jäänyt testamentti (joka ehkä loukkaa lakiosaa). Kun teillä ei ole testamenttia, tytär perii koko perintöosansa.
II. LESKEN HALLINTAOIKEUDESTA
Tyttären perintö (= perittävän jäämistö) määräytyy lesken ja tyttären välillä toimitettavassa omaisuuden osituksessa. Teidän tapauksessanne jäämistö käsittää puolet asunnosta ja vainajan osuuden pankkitalletuksesta (300.000 50.000) ja on arvoltaan 350.000. Eloonjäänyt puoliso saa elinaikansa hallita jakamattomana yhteistä kotianne ja siinä olevaa tavanmukaista asuntoirtaimistoa. Tytär saa jäämistöstä heti hallintaansa rahavarat 50.000 euroa.
III. PERINTÖVEROSTA
Tytär maksaa saannostaan perintöveron. Sitä määrättäessä otetaan huomioon saantoa asunto-osuuden osalta rasittava lesken hallintaoikeus. Asunnon puolikkaan käyvästä arvosta vähenneteään hallintaoikeuden kapitalisoitu arvo, joka saadaan kaavasta Ikäkerroin x 5/100 x Pääoma. Ikäkerroin riippuu lesken iästä, 68-vuotiaalla se on 8. Jos leski tapauksessanne on 68-vuotias, kaava on siis 8 x 5/100 x 300.000, joten kapitalisoidun hallintaoikeuden arvo on 120.000 euroa. Perintöverotettava arvo on 300.000 - 120.000 = 180.000 euroa.
Tyttären perintövero (180.000 50.000 =) 230.000 eurosta on 26.500 euroa.
Perintönä heti saatu 50.000 siis riittää hyvin perintöveron maksuun.
Ikäkertoimet löytyvät täältä:
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378#P10
Eipä tässä tosiaan tuota lakiosavaatimusta sovelleta. Ajattelin vähän väärin.
Jos nyt ymmärsin oikein, niin kun pankkitili oli yhteinen, niin siitä puolet katsotaan kuuluvaksi leskelle ja siihen osuuteen kukaan ei pääse kiinni. Tämä selvä.
Jatkokysymyksiä:
1. Jos pankkitili olisi ollut yksin vainajan nimissä, siinä olisi ollut leskellä käyttöoikeus ja tiliä olisi käytetty tosiasiallisesti yhteisenä, niin voisiko tytär vaatia itselleen kaikkia rahavaroja?
2. Vaikka tili olisi ollut yksin vainajan nimissä ja tilanne kuten edellä, niin
a) voitaisiinko se silti katsoa yhteiseksi omaisuudeksi ja puolet (50.000) jättää lesken käyttöön vai syntyykö lahjoitus tai
b) voiko leski vaatia rahavaroista puolet tasinkona ja näin saada koko omaisuudesta yli puolet käyttöönsä (asunto jää lesken hallintaoikeuden perusteella käyttöön).
1. kyllä
2a. kyllä, ei synny lahjoitusta
2b. ei
huomioitava on, että vaibajan omaisuus kuuluu pesälle (ei leskelle, eikä tyttärelle) ja rahavarojen irrotus vaatii osittaisen osituksen.
1. Lähtökohtaisesti tilin varat olisivat kuolinpesän varallisuutta. Jos tilin varat kuitenkin olisivat karttuneet myös lesken panoista (jolla ei omaa tiliä), saattaisi tulla kysymykseen tilin katsominen yhteiseksi. Varat otetaan huomioon osituksessa, jonka lopputuloksesta riippuu, miten varat osituksen osapuolten kesken jakautuvat.
2. a) Kun puolisoiden varallisuus, ko. tiliä lukuun ottamatta, on yhtä suuri, leski saisi osituksessa tasinkona vainajan perilliselta puolet (ks. kohta b) tilin varoista. Tasinko ei ole lahja. b) Leski voi vaatia - tässä tapauksessa - tasinkona puolet ko. rahavaroista. Käytännössä rahavaroista maksetaan ensin vainajan ja pesän velat, ja vasta loppuosa ositetaan.
Kohtaan b - Pilkun viilausta.
Mikäli tili katsottaisiin tosiasiallisesti yhteiseksi (kohdan 1 mukaisesti), niin mielestäni leski saisi siitä puolet tasinkona ja puolet jäisi pesään. Tuosta pesään jääneestä puolikkaasta maksetaan sitten pesän kulut (mm. hautajaiskulut) ja mahdolliset vainajan velat.
Pieleen viilattu.
Et ymmärrä, mitä on tasinko. Jos tili katsottaisiin yhteiseksi, niin leski OMISTAISI siitä puolet. Tili siis jaettaisiin omistajien kesken ennen ositusta. Vainajan osuudesta sitten maksettaisiin sanotut kulut ja velat.
Mutta jos tili 2b-kohdan mukaisesti katsottaisiin vainajan varoiksi, leski voi vaatia TASINKONA puolet erotuksesta, mitä jää, kun em. velat ja kulut on maksettu.