Tuon nimisen tallenteen katsoin tuossa illalla.
Elma, Roosa, Terttu ja Kaisu olivat niiden satojen suomalaistyttöjen joukossa, jotka lähtivät Lapista perääntyvän Saksan armeijan mukana kohti Saksaa syksyllä 1944.
On varmasti ollut kova järkytys saksalaisille sotilaille palata pommitet-
tuun maahan. Olettivat varmaan voivansa jatkaa normaalia elämää.
Ja siinä särkyi myös monen suomalaistytön unelma onnesta.
Elma, Roosa, Terttu ja Kaisu olivat niiden satojen suomalaistyttöjen joukossa, jotka lähtivät Lapista perääntyvän Saksan armeijan mukana kohti Saksaa syksyllä 1944.
On varmasti ollut kova järkytys saksalaisille sotilaille palata pommitet-
tuun maahan. Olettivat varmaan voivansa jatkaa normaalia elämää.
Ja siinä särkyi myös monen suomalaistytön unelma onnesta.
Vastaukset 18
Vanhimmat
http://last.fm/group/Aussie FlagCounter
Eiköhän tässä suomalaiset miehet lennä ensin Lontooseen tai laivalla Portsmouthiin Englantiin ja sieltä Las Vegasiin pitämään hauskaa, vai mitä.
Auf wiinerpurker!
Moni suomalaisnainen kuoli mentyään rakastettunsa perässä saksaan,
tiedän yhden joka potkittiin kuoliaaksi siellä.
Kyllä tuossa ohjelmassakin kerrottiin, kuinka toivoton tilanne oli.
Miehet olettivat pääsevänsä kotiin, mutta koti useimmiten rauni-
ona. Suku tuuliajolla, kuka missäkin. Kansahan koottiin leireihin.
Suomalaiset naiset saivat usein mukamas jotain tekemistä.
Lähes kaikki olivat polttaneet sillat takanansa. Paluu olisi ollut vai-
keaa. Monet tuhosi viina ja holtiton elämä, näitten palanneitten
mukaan. Tuhottu maa oli kaikkien suurin yllätys.
Voi hyvänen aika, Donnerwetter sentään, omituisia olemme me ihmiset. Omituisia aiheita löytyy surettavaksi ! Yllätystä palaajille todella, siitähän Saksan propaganda piti viimeseen päivään saakka huolen.
Mitä oikeutusta oli pommittaa Saksan siviilien asuttamat kaupungit hajalle, kaikki hienot kulttuuriaarteet ja ennen kaikkea kodit ? Ei siinä vain asemia ja muita avainkohteita ajateltu, tuhota haluttiin tuhon vuoksi.
Kansaa rankaistiin oikein olan takaa moukaroimalla johtajien virheistä. Vaan Saksapa on jälleenrakentanut ja antanut työtä miljoonille muittenkin maitten kansalaisille.
Propagandaa käydään joka sodassa, mutta kun on kaukana taistelukentillä, koti siintää rakkaana mielessä ilman propagandaakin. Voitontahtoa haluttiin tietysti ylläpitää viimeiseen saakka.
Hitler aina muistetaan pahuuden perikuvana, mutta kyllä Stalin vetää sille vertoja ja nämä Gaddafit.
-susm-
En ymmärtänyt kirjoituksesi sanomaa.
Mitä tarkoittaa surettavaksi?
Mistä Saksan propaganda piti huolen?
Ilmeisesti en minäkään ymmärtänyt aloituksesi so sad-surullista sanomaa, laittamattoman nopeasti vaan kirjoitin. En muistanut nääs, että Auf wiederseen-tallennettasi olit katsonut ja siitä kerroit.
Tottahan toki sota on aina hirmuista, monet "syyttömätkin" maat ja kansat tuhottiin ko. sodassa ja on tuhottu sen jälkeenkin.
Muuttoliike Suomesta ulkomaille on vuosisatojen saatossa tullut kaikille tutuksi. Syy muuttoon on ollut T Y Ö tai siihen hakeutuminen koska Suomesta ei työpaikkaa ole löytynyt. Olen haikeudella usein kuunnellut Jäähyväiset Isänmaalle :
http://www.youtube.com/watch?v=TLnoUJ27oUY
Kyynel on tullut silmäkulmaan tietäessäni jälkikasvu on saanut uuden kotipaikan - mahdollisesti loppuiäksi - Työ - perhe - on siellä.
--------------
Myös pohjoisen naiset lähtiessään saksalais sotulaiden mukaan - tunne ja uuden elämän toive - siivittivät lähtöä. Tiedämme varsin hyvin miten useimmille kävi, toiset onnistuivat mutta epäonnisiakin oli. Tilanne oli massamme siihen aikaan aivan toinen.Vaikea on suuressa jälkiviisaudessa, varsinkin tietämättä pohjimmaisia syitä alkaa arvostelemaan kenenkään ulkomaille muuttoa. Jokainen kulkee omat polkunsa.
Puhuttiin aivoviennistä ulkomaille ja sitä edelleen jatkuu.
soi ja tanssittiin tohtori- ja maisteripromootion tanssiaisten alussa.
Kiinnosti poloneesin alkuperä, joten etsin Googlesta lisää tietoa valmiiksi kaikille asiasta kiinnostuneille:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jäähyväiset_isänmaalle
kts. Ruhtinas Oginski ja hänen poloneesinsa (Paavo Helistön dokumentti)
Säveltäjän mukaan hän on halunnut kuvata teoksella tunteita, joita isänmaan jättäminen herättää.
Tässä puolalaista alkuperää oleva esitys:
http://www.youtube.com/watch?v=tuiMiX9nGMA&feature=related
Tämä musiikki tuo mieleen muistoja.
Puolainen, nuori, lahjakas, juuri TKKsta valmistunut kiharapää soittaa
pianolla tämän poloneesin ja sitten Partissanivalssin kyynelten
vieriessä hänen poskillaan. Siinä me itkemme kaikki, vaikka tuskin
ymmärämme puolalaista kaipuuta ja ikävää, mikä heille syntyy
näistä musiikkikappaleista.
Vietämme nuoren miehen läksiäisiä Helsingissä. Lähtö länteen ja uusi elämä on edessä hänellä.
Miten vaikeaa olikaan elämä silloisen rautaesiripun takana ja miten vaikeaa olikaan päästä sieltä pois. Ei ollut paluuta Puolaan, ei riittänyt Suomi.
Onneksi hän sai nähdä muurin sortuvan ja Puolan vapautuvan, mutta
eläkepäivät Puolassa jäivät haaveeksi, sairaus vei miehen, mutta
musiikki ja muistot elävät.
50 luvun alussa tuli saksalainen kirurgi kuntaamme, yksi lapsista tuli samalle luokalle, kaiken kaikkiaan näitä lapsia taisi olla vähän joka luokalla, perhe oli iso.
Agatha joka oli samanikäinen kertoili joskus haltioituneena kuinka täällä Suomessa on paljon ruokaa ja kaunista talotkin ehjiä.
En kyllä muista mistä suunnasta Saksaa hän oli lähtöisin, mutta kaikkia kaupunkeja oli pommitettu ja rakennustyötä oli kaikkien tehtävä kun työpaikalla työt oli tehty, siirryttiin korjaustöihin.
Siellä oli kaikkien osallistuttava jälleenrakentamiseen.
kirurgikin tarvittu omassa maassaan.Eiköhän Saksassa jo 59-luvulla ollut ruokaa ja asuintalotin korjattu.
luvulla.
Kyllä 50-luvun alkupuoli oli vielä raunioiden leimaamaa.
Itäpuolihan jäi, varsinkin muurin jälkeen, rappiotilaan jota yhtynyt Saksa ( länsi ) on korjannut ja korjaa vieläkin.
Tosin muutos on nopea.
Uskon hyvin, etteivät Lapin saksalaiset olleet tietoisia kotimaansa täystuhosta.
Sensuuri toimi taatusti kumpaankin suuntaan.
Meidä mersuja hakeneet lentäjämme näkivät vain pienen osan mutta olivat äimän käkinä tuhojen laajuudesta ja perusteellisuudesta.
Lapin tuhomiseen suhtaudumme erittäin tunnepitoisesti.
Saksalaiset ja osa suomalaisistakin oli vakuuttunut, että venäläiset tulevat rajan yli kuten olivat uhanneet.
Vihollisen viivyttäminen tuhoamalla luovutettu maasto on kaikkien armeijoiden keino hyökkääjän hidastamiseksi.
Varmaan jossakin saksalaiset menivät perusteellisuudessaan tarpeettoman pitkälle.
Tuhosimmehan mekin talvisodan alun vetäytymisen aikana kaiken mahdollisen perästämme! Onkos unohtunut?
Etelä-Ruotsissa oli ainakin 60-luvun alkupuolella saksalaisia haalarihommissa.
Saksassa oli vielä silloin ja ties miten pitkään, ylityövelvollisuus ja korotusprosentit olivat aivan lapselliset meikäläisiin verrattuina.
Viestiikö tämä viisu jotakin suunnitelmasta vallata Lappi, mutta tämäpä on totta:
http://www.youtube.com/watch?v=2nPIeoeWmKk
No tuohon minä jo vastaan kysymyksellä.
Oletko tietoinen miten Suomessa oli kirurgikoulutus järjestetty?
Jospa tämä Saksasta muuttanut kirurgiperhe tulikin tänne aivan omasta tahdostaan, meneehän täältäkin koulutettua väkeä kaiken aikaa muualle.