pystyy joskus vilpittömän tuntuisesti sanomaan jotain hyvää tai kehumaan jotain juttua toisesta. Niitä on ssellaisiakin jotka ei koskaan sano toisesta mitään hyvää.
Sitten myös ne jotka ovat vaatimattomia eivätkä pröystäile omilla erinomaisuuksillaan ovat lähempänä sydäntä. Heti naksahtaa iloisesti, jos joku pystyy sanoo jotain miinusmerkkistäkin itestään, eikä vain niit plussia.
Tällaisia rajoja minun mielelläni on, ihmisten suhteen.
Toivottavasti en pahoittanut kenennkään mieltä.
Pystytkö sinä kehumaan toista ihmistä?
Sitten myös ne jotka ovat vaatimattomia eivätkä pröystäile omilla erinomaisuuksillaan ovat lähempänä sydäntä. Heti naksahtaa iloisesti, jos joku pystyy sanoo jotain miinusmerkkistäkin itestään, eikä vain niit plussia.
Tällaisia rajoja minun mielelläni on, ihmisten suhteen.
Toivottavasti en pahoittanut kenennkään mieltä.
Pystytkö sinä kehumaan toista ihmistä?
Vastaukset 47
Vanhimmat
pystyn, mutta ei liikaa saa kehua, silloin toinen alkaa epäillä...
tä,,
se on aito rehellinen ihminen jota kuvailet,
teenäisyys on kaukana näistä ihmisistä,
he ovat elämän suola,
sympaattisia, empaattisia, aivan tavallisia ihmisiä.
Jaa, mukava ihminen on aito eikä silti ilkeä.
Juuri näin on!
Ilkeä ihminen on ikänsä, mitä on, pirullinen, ilkeä puheissaan, nälvii toista, parantumaton siinä puuhassa. minullakin eräs sukulainen, aina välillä päästää suustaan jotain kurjaa nälväisyä. Sitten menee aikaa, että menee hyvin ja olemme toiveikkaita että nyt on tullut muutos (lapsellisen toiveikkaita yhä uudelleen ja uudelleen) ja aloitetaan kiva yhteiselo kyläillessämme. Mutta aina lopulta, jälleen kerran se iskee, jokin loukkaava, (ei kai hänen mielestään, kai) ja ajattelen että antaa paskan olla. Mutta monet kerrat olen erehtynyt aloittamaan alusta.
Sitten on niitä ihania jotka ei iske niillä tölväisyillään oikein koskaan.
Ihminen on sellainen ei se muutu, on mikä on. Metsäperällä kun asuu ei niitä kavereita ole joten on pakko sietää kaikenlaista käyttäytymistä ja kun sen tietää niin antaa olla.
En välitä turhasta kehumisesta, olen vaivaantunut jos kehutaan sellaista missä ei ole perää.
Mutta kaikissa meissä on jotain hyvää , mutta myös paljon huonoa, kun kysytään mitä olet tehnyt lähimmäisellesi, ei vaan sille hyvälle rakkaalle ihmiselle.
Mitä vastaat?
Jassoo...
Tästäköhän tämä alkoi?
"Ei hassumpi, ihan keskityttykin aiheeseen.
Runon runko kasvaa pienestä versosta laajaan lehvistöön.
Tunteiden kuohuva virta haihtuu latvustosta pois, jäätyen kylmiin kiteisiin, jotka katoavat maan uumeniin. Niin kiertää tunteiden siemen.
Toimii hyvin kesäkissanmuistoon tai iän tuomaan kuolemanpelkoon.
Paljon on tuttua runossasi, niin yleinen on runon aihe.
Onnittelen hyvästä rakenteesta, jos on omaa tuotantoasi"
H.
kuulehan hunski , runot oli miun tekemiä, " tuntematon "
älkä yhtää yritä kehua muita,
"ylikypsä ,,"
Hyvin potkit tutkainta vastaan.
Yritä nyt etsiä runosi.
Näyttää siltä että sitä kaivataan.
H.
siis mitä höpiset, mikä runo missä , heh
Taasko on hunskilla hame kateissa?
heh, mikä runo missä, ???
Luulotautikohtaus iski häneen jälleen kerran.
Näköharhoja.
Minullako?
Ei tee tiukkaakaan.
Ei mullekka ! Mul on mukulana opetettu,että,ellei ole ku pahaa sanottavaa,ni kantsii olla hiljaa ! Taivaan tosi se o !
sä mamma vaan olekki mukava kirjottaja ko sä ossa nii kaunist puhhukki
Oleks kuullu,ku mää juttele ;)
Kyl tääl mukavii on,joskus jollai vissiin känkkäränkkäpäivä,ku haastaa riitaa.Nym mää en olekka taas aikoihi ollu tääl,ni emmää tiärä,onks joku "tapellu".
Kukkaan oikeesti mittään tappele,kateut se vaa o.Kateus viä kalat merest ja kalun lävest,opetti mun rakas anoppivainaa.
Tähän voi sanoa vain, että kyl Turun kieli on kaunista kuultavaa...
:)
Jepjep Anceli :) Soitellaa !
Oikiasti,se on niip pal kamalaa....ainaski nuarena kuulosti kauhialt.Me oltii poikien kans lomareissul Ähtäris...Munt tuli kaupas miäs mikki kouras haastattelemaa sanoil:"Päivää,rouva Turust..." Eikä mul mittää leimaa ollu ottas; TURKULAINE
Sit illal kuunneltii sitä ohjelmaa ratiost ja mää pääti olla hiljaa....Ei mar,kyl jo nauraisin,ku kuulisin,mut oli se kamalaa,jos on vaikkia jonku lukkeekki. Murret arvostaa täsä iäs enempi,kyl jämptti onnii !
Yks tuttu Turusta on opetellut karjalanmurretta ja sitä on hauska kuunnella, kun jutellaan.
Viel mie sitä siullekii opetan, uso pois.. :)
Turkulaisen tunnistaa aika helposti, hänen tartte kun pari sanaa sanoa, niin asia on selvä.
turkulaisia vastaan mulla ei oo mitään mutta mun mielestä turun murre on ihan kamalaa kuultavaa samoin tampereen murre sillon kun niitä puhutaa oikeen perusteellisesti harvemmin sellaisia ihmisiä enää tapaa jotka vääntää ja kääntää oikeen tosissaan ;))))
eikö tee tiukkaa,,
Mikä etten pystyisi. Kun sanot,että on niitä, jotka muka eivät pysty kehumaan tai sanomaan mitään myönteistä, kukkua höpäjät. Halusta ja asenteesta nämä hommat ovat kiinni. En nyt kuitenkaan kehu aloitustasi, koska tästä asiasta on keskusteltu monet kerrat erilaisissa yhteyksissä. Sen selvempää ei tule siitä, miksi yksi on yhdenlainen ja toinen toisenlainen vaikka kuinka diskuteerataan. Pakko on nyt vaan hyväksyä, että meitä on monenlaisia ja kaikki eivät mahdu yhteen muottiin.
Mitä tästä nyt voisi pahastua? Oliko tuo piruilua? Täällä Suomesa kun tarpeeksi pitkään elää, oppii senkin,että on viksuinta oppia antamaan itse arvoa itselleen ja hyväksyä sekin,.että ani harvoin olemme kympin oppilaita...
Taidanpa aiheuttaa myrskyn vesilasissa.
Minä kun olen runoillut vanhoille ja nuorille, niin aika taitaa olla vammaisillekin.
"Äiti, anna minulle enemmän nyt, kun lapsena minulle annoit.
Isä anna voimaasi enemmän nyt, mitä lapsena minulle soit.
Mä en tuntea paljon mistään voi,
Kiitos teidän, on elämä kylmää.
Mutta toivon et tuntonne teidän voi,
omantunnon tuskia tuoda.
Leikkikaluilla leikiksi minut saatiin,
Leikkikaluna teidän olen.
Suokoon jumalat minun päästä irti,
teidän käsistä irvokkaasti.
Saatte vapaasti katsella tyhjää kättä,
Sillä hellyyttä lisää suoda.
Minä paljosta tiedä, en toivoa voi.
Mutta suokoon elämä uutta.
Tahto kuolla, pitäisi ymmärtää,
eivät kyyneleet turhaan vuoda.
Isä, äiti, te antakaa mahdollisuus,
Jos mä itkeä vähän voin,
Ymmärtäkää, et kyyneleet,
ei vuoksenne valu nää.
Rakkaani, antakaa minun kuolta."
HUNKSZ 20.08.2012
Runonpoikasen jakamiseen tarvitaan minulta lupa.
Runon idea syntyi uutisista, ei teistä.
H.
Oliko runosi rujo ja ontuva ,ei varmaan mielestäsi mutta minä pirin sitä omituisena ja tuskin tuun levittämään erelleen.
Miten tää liitty alotukseen ? ketä kehuit?kelle hyvän sanasi soit?
Eivätkö kaikki runonsa ole omituisia. Tuo oli vammaisille vai vammaisestako. Onko heitä täällä, ehkä lapsi jollakin.
"koti-kiusattu"
Taisipa ajatus alkaa kehittymään ihmisten ystävällisyydestä toisiaan kohtaan.
Tuntui että yletön, usein omituinen, lempeyteni ei kosketa ihan kaikkia.
Mutta niinhän minulle aina käy.
Kutes saatat arvata, sanani ovat aina kaikille.
Ja usein monille aloituksille.
Kaikki runot ovat joillekin rujoja, joillekin taas silkkaa rakkautta.
Minä en pysty niihin mitään sanomaan.
Vain korvamato niitä laulaa tai kaivaa.
Kirjoitan sinulle pienen pätkän:
"Miksi lihoit sä noin, teit mustakin läskin?
Mustasukkainen taidat olla?
Oisit antanut olla, rauhassa minun,
Kotibileissä kunniaa oisit saanut."
Noh, vitsi taas.
Pidä huoli itsestäsi.
H.
ole ihminen? Ei näköjään sinun mielestäsi! Olet julma ihminen!!!!
"en ymmärtänyt"
Useimmat palstallamme ottavat paljon henkilökohtaisesti.
Mutta kertokoon K/K enemmän asiasta.
H.
Olenko lihonnut,vai laihtunut ?
Jos otan liikaa tilla palstalla niin sano vaan niin ollaan sivummalla ,vitsi vitsi.
Eiköhän pari löysänahkaista huru ukkoa tänne mahru.
Miten se nyt menikään,jos laittaa palstalle tuotoksensa niin se on vapaata riistaa,sanoo hunksi.
"Eikö vammainenkin"
Minussa on ripaus ihmisestä.
Minussa on enemmän tietoutta ihmisyydestä.
Monet eivät tunnista eroa.
Elämässä olen ylivoimainen.
Mutta minä en päätä elämän julmuudesta, siitä päättää elämä ja sen synnyttäjät.
"Pure luttuun, sä Leijona iso, pojat sinusta eivät syntyneet.
Pane paljon, sä Leijona iso, sukus matkaa on paljon vielä"
H.
"koti-kiusattu"
Vaikka deeweetä harmittaakin, niin fiksuille täällä vain vastataan.
Vaikka kuinka jankutetaankin.
Ihmeen hyvin tajiúsit että läskillä tarkoitin viisauden ylettömyyttä.
Tulee tunne että tunnet minut :)
Mitenkähän noin on päässyt käymään? :)
H.
Siinä nyt taivastellaan joutavaa.
Kaikkii taivaaliset ovat yhtä. :)
H.
Poijaat ne tääl on niin kavereita, jottaha oikein... mukava kun tulette toimeen noin hyvin... :) sopii aloituksen teemaankin.
Se lie mukafiksuuden merkki, että on erkki, ja tulee mukatoimeen muidenkin ukkojen kanssa?
Poijjaat ne raitilla, hymyilevät ulkoisesti, sisäistävät irveensä.
Kätkevät kateuden kalvavan kuteen.
Tierä sitten sen toimeentulon kanssa mut pirän jonkinlaisen sivistyksen mittana et pystyy jotenkuten ittensä hillittemään.
Mutta kateellinen en ole,mulla on kaikki se mitä tarviin,olen ryypänny pohjanmaan kautta elämän pikarista ja mikä tärkeintä sakka ei ole jääny kielen alle.
Toisten rikkauret,lirkku tairot ja menestys ei oo multa pois.
Mnaah.
Toistensa selkiin taputtelijat ja toistensa kehujat ärsyttävät. Sitä juu kaikkialla elämässä, tällä palstalla pelastuksena hunkki, joka aukoo päätään melko tasapuolisesti kaikille muille. Liika lässytys on täsmälleen yhtä rakentavaa kuin puhdas veetuilu.
Älä soita ikinä mulle, soittele perceesi nuolijoille.
=DW=
Aina olen pystynyt sanomaan asiallisesti jotakin hyvää. Liiallinen imelä lirkuttelu jossa ei ole puolikaan totta on mielestäni typerää. Siinäkin pitäisi pysyä kohtuudessa. Jokaisesta ihmisestä löytyy hyvää jos ei aina katso niitä negatiivisia asioita päällimäiseksi.
Joskus olisi hyvä pitää suunsa soukemmalla ja jättää ne miinuspuolet sivuseikoiksi jos ne miinukset eivät suorastaan syökse suoraan toisen päälle. Varsinkin ne asiattomat ja paikkansa pitämättömät.
Palstan imelässä lirkuttelussa tuskin on mikään totta.
En ole palstaa tarkoittanutkaan.
Jaa kuka? Käytä ketjussa aina samaa nimimerkkiä.
Käytätkös itse?
Näin virtuaalinahan voi useilla nimimerkeillä lirkutella vaikka itselleen, mikäpä sitäkään estäisi. ;)
Mielipiteeni koski kylläkin ihan oikeassa elämässä mielistelyä edessäpäin joka menee liiallisuuksiin. Asiallisesti voi sanoa silloin kun siihen aihetta on mielipiteensä ihan aidosti mistä toisessa ihmisessä tykkää ja pitää sanansa.
Joo, ei tuo taputtelu aina ole ok, tuntuu kuin olis koira, eräskin taputteli päälaelle?
Minun mielestäni sellainen ihminen on mukava, joka on rehellinen. Sanoo suoraan edessä jos ahistaa eikä jauha seläntakana oletuksiaan. Sellaisen kanssa on kiva keskustella livessä. Sellaisia ovat liveystäväni. Täällä tekstin ymmärtäminen ei aina toimi. Imartelu etoo.