Nää Arto Juurakon runot on niin mainioita, että iloksenne lainaan taas, sen kummemmin kohdentamatta (no oikei, ihan pieni ajatus johonkin suuntaan yrittää pyrkiä ilmoille, mutta en päästä):
Sulle yksinoikeurella
Tiä mun syrämmehen
avoon
ympäri vuarokauren
niinku juhulakammarin portti.
Senku tuut peremmälle
mutta älä kompurootte
aorttahan.
Se alakaa
sykährellä niinku pomppulinna
kersaparven rytkehes
ku sinoot maisemis.
Sulle yksinoikeurella
Tiä mun syrämmehen
avoon
ympäri vuarokauren
niinku juhulakammarin portti.
Senku tuut peremmälle
mutta älä kompurootte
aorttahan.
Se alakaa
sykährellä niinku pomppulinna
kersaparven rytkehes
ku sinoot maisemis.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ihana, sai hymyilemään.
kersaparven rytkehes. Anatomia ja fysiologia rules.
Niin rulettaa:)
Syrämmen portti avoinna
mutta kulkija on kateissa.
Syrän itkee yksinäisyyttään
vaikka minä yritän sitä rauhoittaa.
Mieli avoinna yritän katsella
mutta vain yksi kulkija miellyttää.
Ei ole elämän syke kunnossa
kun syrän tahristaa hitaasti
ja saa kunnon sykkeen vain hänen läsnäollessaan.
Syrämmeni valtias,
ja taitaa olla niin, ettei hän
minun syrämmen sykkettä eres kuuntele.
Kuuntelee kyllä. Hali.