Ikävä..

Tapasin henkilön jonka kanssa pian ystävystyin sillä meillä synkkasi todella hyvin. Olemme molemmat opiskelijoita , joten aloimme pian jo puhua kimppakämpästä, olin tästä hyvin innoissani, mutta ilmeisesti paljon enemmän, kuin hän.

Tämä henkilö oli tuttavuutemme aikana eronnut ja olin hänen tukenaan niin paljon, kun vain pystyin. Tämä läheisyys sai minut hieman ihastumaan häneen.

Eron jälkeen hän seikkaili yhden illan juttujen kanssa ja minä tietenkin olin tästä syystä hyvin mustasukkainen. Tämä viilensi välejämme välittömästi, sillä hän ei pitänyt siitä, että hänen tekemisiään kritisoidaan. Pian kuitenkin olin antanut hänelle mielessäni anteeksi ja halusin taas lähentää välejämme, mutta hän olikin tällä välin palannut entisen kumppaninsa kanssa yhteen.

Tämä särki sydämmeni ja en voinut muuta, kuin itkeä. Yhdessä asumisemme kariutui siihen paikkaan, vaikka hänen kumppaninsa asui kaukana hänestä, ei hänen kumppaninsa halunnut hänen asuvan toisen eri sukupuolta olevan ihmisen kanssa.

Olin tästä hyvin järkyttynyt ja hyvin masentunut. Annoin hänen kuitenkin tietää tunteistani ja sovimme, ettemme enää ole yhteydessä, sillä se satuttaisi minua liikaa.

Nyt minun on kuitenkin häntä hyvin ikävä ja vaikka tiedän, että kiduttaisin vain itseäni puhumalla hänelle taas, en tiedä haluanko olla hänestä vain erossakaan. Mitä minun tulisi tehdä?
9313
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

No selvästi tunteesi on ollut vain yksipuolisia häneen ja hän on pitänyt sinua ystävänä/sisaruksena. Ehkä ei auta muu, kuin selvittää oma pääsi ja antaa omien tunteidesi kuolla ennenkuin voit taas olla yhteyksissä. Välimatkan ottaminen voi olla paras ratkaisu.

Äänestä

Mun mielestä sun kannattais varovaisesto kysyä hänen kuulumisiaan ja selvittää haluaako hän olla millään tavalla sun kanssa tekemisissä.

Äänestä

no älä ny jumankeuta mene söhimään hänen elämäänsä, etkö sä hyvä ihminen ymmärrä, ettei se toinen oo sua varten. Unohda nuo aikeet !

Äänestä
  • Kyllä mä ymmärrän, ettei meistä ikinä tule paria, mutta onko tämä hössäkkä hyvä syy heittää hyvä ystävyys roskakoppaan?

    Äänestä

  • masentunut... kirjoitti:

    Kyllä mä ymmärrän, ettei meistä ikinä tule paria, mutta onko tämä hössäkkä hyvä syy heittää hyvä ystävyys roskakoppaan?

    voithan sä soittaa ja kysellä kuulumisia, mut älä muuten tuppaannu.

    Äänestä

olet ollut ystävä hänelle, vain silloin kun hän on ollut yksin, ilman puolisoaan

Äänestä

Onko se tosiaan ollut sinunkin kannaltasi hyvä ystävyyssuhde, eikä lähinnä sitä, että sinä olet ollut hänen tukena ja kuuntelijana?

Äänestä
  • Me oltiin ystäviä jo ennen, kuin hän erosi ja ystävän velvollisuus on lohduttaa vaikeina aikoina. Sääliksi vain tämän myötä muodostin häneen tunteita jotka selvästi oli täysin yksipuolisia ja nyt, kun hänkin niistä tietää, voi olla, ettei hän edes halua olla ystäväni enää. Siksi mietinkin tätä asiaa..

    Äänestä

  • masentunut... kirjoitti:

    Me oltiin ystäviä jo ennen, kuin hän erosi ja ystävän velvollisuus on lohduttaa vaikeina aikoina. Sääliksi vain tämän myötä muodostin häneen tunteita jotka selvästi oli täysin yksipuolisia ja nyt, kun hänkin niistä tietää, voi olla, ettei hän edes halua olla ystäväni enää. Siksi mietinkin tätä asiaa..

    Jos ystävyytenne merkitsi jotain hänelle, ei hän anna tommosten kommellusten tulla sen eteen.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


masentunut... kirjoitti:

Tapasin henkilön jonka kanssa pian ystävystyin sillä meillä synkkasi todella hyvin. Olemme molemmat opiskelijoita , joten aloimme pian jo puhua kimppakämpästä, olin tästä hyvin innoissani, mutta ilmeisesti paljon enemmän, kuin hän.

Tämä henkilö oli tuttavuutemme aikana eronnut ja olin hänen tukenaan niin paljon, kun vain pystyin. Tämä läheisyys sai minut hieman ihastumaan häneen.

Eron jälkeen hän seikkaili yhden illan juttujen kanssa ja minä tietenkin olin tästä syystä hyvin mustasukkainen. Tämä viilensi välejämme välittömästi, sillä hän ei pitänyt siitä, että hänen tekemisiään kritisoidaan. Pian kuitenkin olin antanut hänelle mielessäni anteeksi ja halusin taas lähentää välejämme, mutta hän olikin tällä välin palannut entisen kumppaninsa kanssa yhteen.

Tämä särki sydämmeni ja en voinut muuta, kuin itkeä. Yhdessä asumisemme kariutui siihen paikkaan, vaikka hänen kumppaninsa asui kaukana hänestä, ei hänen kumppaninsa halunnut hänen asuvan toisen eri sukupuolta olevan ihmisen kanssa.

Olin tästä hyvin järkyttynyt ja hyvin masentunut. Annoin hänen kuitenkin tietää tunteistani ja sovimme, ettemme enää ole yhteydessä, sillä se satuttaisi minua liikaa.

Nyt minun on kuitenkin häntä hyvin ikävä ja vaikka tiedän, että kiduttaisin vain itseäni puhumalla hänelle taas, en tiedä haluanko olla hänestä vain erossakaan. Mitä minun tulisi tehdä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu