En ole itse kovin varma onko tässä erityistä vaaraa, joten ajattelin kysyä asiallisia neuvoja teiltä (löylykauha varmaan auttaa tähänkin, mutta jos muutakin kommenttia olisi tarjolla).
Eli my story: Olen 35v työssä käyvä mies. Ensi kännit 7v. Sitten harvakseltaan kännejä noin 13v saakka. Sen jälkeen about 17v saakka tahti oli noin kännit yhden - kahden viikon välein. Mukaan mahtui myös muutama vajaa viikon putki, mutta myös muutama about puolen vuoden kuiva kausi. Sen jälkeen kiihdytin tahtia ja tuonne 23-vuotiaaksi saakka tahti oli kännäämistä noin 2-3 päivää viikossa (tietysti heti aamusta jatkaen). Pari pidempää putkea vuosittain (max 2 viikkoa, yleensä noin viikko). Koulut ja työ sujui kuitenkin hyvin. Sen jälkeen tuli lapsia ja vedin käsijarrua juomisen suhteen, koska olin päättänyt että lapsille en halua "lasista lapsuutta". Niinpä juopottelu jäin about kahteen kertaan vuodessa (kun oli tilaisuus olla ilman lapsia) ja vain yhtenä päivänä/iltana kerrallaan.
Alkoholi ei erityisemmin pyöri mielessä silloin kun en juo, mutta silloin kun alkaa olla tilaisuus taas käsillä, niin kuin automaationa alan järjestelemään juopottelua. Nyt kun lapset alkaa olla sen verran isompia ja vaimostakin ehkä pääsen kohta eroon, alkaa tuota aikaa olla paremmin käytettävissä omiin harrastuksiin.
Lähinnä tässä askarruttaakin se, että käyköhän tässä niin että mitä enemmän aikaa on käyttää juopotteluun, niin se kaikki tulee sitten käytettyäkin ja onko sitten noidan kehä edessä? Alkaako työaddikti muuttumaan alkoholistiksi?!
Kiitos, niille jotka jaksoi lukea!
Eli my story: Olen 35v työssä käyvä mies. Ensi kännit 7v. Sitten harvakseltaan kännejä noin 13v saakka. Sen jälkeen about 17v saakka tahti oli noin kännit yhden - kahden viikon välein. Mukaan mahtui myös muutama vajaa viikon putki, mutta myös muutama about puolen vuoden kuiva kausi. Sen jälkeen kiihdytin tahtia ja tuonne 23-vuotiaaksi saakka tahti oli kännäämistä noin 2-3 päivää viikossa (tietysti heti aamusta jatkaen). Pari pidempää putkea vuosittain (max 2 viikkoa, yleensä noin viikko). Koulut ja työ sujui kuitenkin hyvin. Sen jälkeen tuli lapsia ja vedin käsijarrua juomisen suhteen, koska olin päättänyt että lapsille en halua "lasista lapsuutta". Niinpä juopottelu jäin about kahteen kertaan vuodessa (kun oli tilaisuus olla ilman lapsia) ja vain yhtenä päivänä/iltana kerrallaan.
Alkoholi ei erityisemmin pyöri mielessä silloin kun en juo, mutta silloin kun alkaa olla tilaisuus taas käsillä, niin kuin automaationa alan järjestelemään juopottelua. Nyt kun lapset alkaa olla sen verran isompia ja vaimostakin ehkä pääsen kohta eroon, alkaa tuota aikaa olla paremmin käytettävissä omiin harrastuksiin.
Lähinnä tässä askarruttaakin se, että käyköhän tässä niin että mitä enemmän aikaa on käyttää juopotteluun, niin se kaikki tulee sitten käytettyäkin ja onko sitten noidan kehä edessä? Alkaako työaddikti muuttumaan alkoholistiksi?!
Kiitos, niille jotka jaksoi lukea!
Vastaukset 19
Vanhimmat
kyllä vain siitä se alkaa ellei kehitä muuta tekemistä
Ajatusmallisi on pahaenteinen. Tunne-elämäsi on viina-keskeinen. Se vie kuin liekki yöperhoa ja vanhasta muistista prosessi on alkaessaan lyhyt mutta liukas.
Kieltäytyminen alkoholista erityisesti silloin, kun olisi "hyvä tilaisuus" juopotteluun, palkitsee erityisen hyvin jälkeenpäin, kun aamulla herää freesinä. Mitäs noita litkuja, muuta tee kun pahan olon jälkikäteen.
Tuo ei itse asiassa toimi minulla ainakaan täydellisesti. Jos olen suunnitellut juovani ja jätän homman tekemättä (esim. pari kertaa olen laittanut työt juopottelun edelle viime hetkillä, vaikka muuten on ollut tilaisuus), niin siitä on tullut jälkeen päin pettymys, kun ”hyvä tilaisuus” on jäänyt käyttämättä. Sitten jos on tullut yllättäen tilaisuus juoda, mutta en ole enää jaksanut niin viime hetkillä alkaa juomaan, niin ei silloin harmitusta tulekkaan. Kun en ole ehtinyt asennoitua etukäteen että kohta korkki narahtaa...
17 annosta per päivä on terveyden kannalta optimaalinen määrä.
No tähän minulla on kyllä matkaa vielä. Joko en juo ollenkaan tai sitten juon about tuplaten tuon. Eli terveys lienee jo mennyt...
Olet tuurijuoppo ja selvinpäin vain siksi että työ/perhe estävät juomisen.
Kannattaa pitää niistä kiinni.
Työ ja perhe voivat mennä raittiiltakin. Ajattele omaa elämääsi ja raittiutta vain oman itsesi takia.
Kiitos kommentista!
Tekeekö kaksi kertaa vuodessa tapahtuva juopottelu minusta tuurijuopon? Silloin meitä tuurijuoppoja on Suomessa suurin osa.
Ei minulla tällä hetkellä ole mielestäni erityistä ongelmaa. Kyse onkin siitä että alkaako homma ryöstäytymään käsistä, sitten kun vapaa-aika alkaa lisääntymään.
On pari vaihtoehtoa:
1. Homma jatkuu nykyisellään tai lisääntyy kohtuullisesti. Kaksi kertaa vuodessa vaihtuu esim. kerran kuussa tai kahdessa. Työt ja perhevelvoitteet hoituvat kuten tähänkin saakka. Keksin muulle vapaantuneelle ajalle muuta käyttöä (todennäköisesti teen töitä entistäkin enemmän).
2. Homma ehkä alkuunsa menee 1. vaihtoehdon mukaisesti, mutta ajan kanssa alkaa liukumaan useampiin kertoihin ja välillä tulee putkia. Tätä kuitenkin rajoittaa se että lapsilla on kuitenkin vielä about 6-vuotta omilleen muuttamiseen, joten tämä aika sujunee vielä kohtuullisesti.
Varsinainen ongelma voi tulla sitten kun lapset on muuttaneet, kun tämä on päässyt muhimaan rauhassa jo kasvaneen juopottelun avulla.
3. Tapahtuu kohta 2. mutta nopeutettuna, eli lapsista ja työstä huolimatta alkaa ongelmia tulla jo nopeammalla tahdilla, kun "hyvään" alkuun on päästy.
Itse en tuohon kolmos-kohtaan usko, mutta arpajaisia käyn noiden kahden ensimmäisen kohdan välillä ja siksi täältä kommentteja kysynkin.
Kylmä mylly on jo alkanut jauhaa. Yritä pysäyttää se millä tahansa keinolla. Edessäsi on muuten hirveä kärsimys, mielisairaus ja ennenaikainen kuolema.
Hyvä kirjoitus Kasperi987
Olet ajatellut asiaa perusteellisesti.
Hieman hämmästelen juomisesi suunnitelmallisuutta ihan kuin se olisi jonkinlainen projekti.
Huomasinkin nyt että mainitsit työaddiktiosta joten nyt ehkä ymmärrän, tai en?
Väkisin tulee mieleen että pystytkö vaihtamaan vapaalle ilman duunia/alkoa and i mean todella rentoutua ja mitä sinä silloin teet kun olet vapaalla.
Jos minä saisin määrätä, heh :) ja minähän määrään niin tee jotain päätöntä ilman duunia, alkoa ja ennenkaikkea ilman Suunnitelmaa tai aikataulua ja koko perheen kanssa.
Impulsiivisuus saattaa olla sinulle vierasta mutta kokeile sitä perheen kanssa ja yksinkin saatat yllättyä.
Mitä tulee alkoon niin ehkä kannattaa olla vähän varpaisillaan jatkossa.
Juu, kannattaa tosiaan hankkia jokin harrastus. Komppaan tissuttajaa tässä.
Voit toimia kuten tissuttajakin on tehnyt: hommaa mopo, joka ei lähde käyntiin. Sitten vain päivät pitkät poljet sitä käyntiin. Kyllä juopottelu unohtuu.
Joo, siis elämäni yleensäkin on varsin tarkasti rytmitettyä. Siihen kuuluu työtä, lasten kanssa touhuilua/harrastuksiin kuskailua, pihatöitä/muita kotitöitä/vanhan talon rempaamista ja jos ylimääräistä aikaa jää niin menen töihin, siellä kun on aina kiire (työ on sen luonteista teknistä asiantuntija-työtä jota voi tehdä ihan mihin aikaan vuorokaudesta tahansa), sitten täytyy vielä joitakin tunteja nukkua. Eli impulsiivisuuteni näkyy lähinnä siihen että menen töihin aina jos muualta jää aikaa (paitsi ne pari kertaa vuodessa kun juopottelen ja teen yleensä samalla pihahommia).
Vaimon kanssa ei ole tehnyt mieli tehdä yhtään mitään pitkään aikaan, mutta lasten kanssa olen yrittänyt puuhailla kuitenkin päivittäin/viikoittain.
Joo ja olet oikeassa siinä, että juominen (kuten kaikki muukin) on eräänlainen projekti. Sen toteuttamisen suunnittelen ja valmistelen etukäteen, sitten itse suoritus ja jälkeen päin hyvä tyytyväinen mieli (jostakin syystä olen alkanut nauttia krapuloistakin, mutta eihän ne sellaisia kunnon krapuloita olekkaan kuin mitä oli ennen putkien jälkeen).
Eli tarvitsetko aivoillesi resetointia tietyin aikavälein?
Eihän siinä mitään jos jää siihen nollaukseen ja taas jaksaa etiäpäin eikä kuitenkaan putoa pitkospuilta.
Kyllä, nollauksen tarvitsen aina silloin tällöin. Ja se on OK nykyisellään ja kestä vaikka vähän lisääntyäkkin. Se, että tuleeko se pitemmän päälle riittämään on arvoitus, mutta ei varmaan selviä kuin kokeilemalla...
Kiitos kommenteista!
Vaihtoehtoisesti voit olla kaavoihin kangistunut piste joka ei uskalla kokeilla uutta.
http://www.youtube.com/watch?v=Sp83za1oZsc&feature=plcp
katso kanavaani videoista voi olla apua melkei kaikilla on tuota ongelmaa eläämme aika sairastuttavassa ympäristössä.
Jes ja nyt on taas se hetki kun "kun otetaan taas".
Toinen päivä menossa, vielä kaksi jäljellä. Töissä päivät, mutta mietin pitäiskö pitää ylityövapaita, että vois juodaa aamusta saakka.
Harrastuksille pitää tehdä tilaa, minä ennen harrastin ryyppäämistä ja se veikin kyllä kaiken ajan.
Nyt liikun ja kuntoilen mutta kaikki aika menee siinäkin, joten valintakysymyksiähän ne on.
Yhtäaikaa ryyppäämisen kanssa ei oikein voi tehdä mitään muuta, se tavallaan invalidisoi ihmistä.