Ympäristöministeriön asettaman työryhmän mukaan tehokkain tapa parantaa ikääntyneiden asumisoloja on korjata asuntoja ja asuinrakennuksia esteettömiksi. Tämä tarkoittaa usein hissin rakentamista olemassa olevaan kerrostaloon.
Vuonna 2030 Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä ihmistä eli enemmän kuin joka neljäs suomalainen. Erityisen paljon lisääntyvät hyvin iäkkäät vanhukset, joiden liikkumisen mahdollisuudet kotona ja kodin lähistöllä tulee turvata.
Asuntojen korjaamiseksi ja asumisen palveluiden kehittämiseksi on tehtävä töitä, jotta mahdollisimman moni ikääntynyt voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
http://timotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/114495-hissi-auttaa-vanhuksia-asumaan-kotona
Vuonna 2030 Suomessa on lähes 1,5 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä ihmistä eli enemmän kuin joka neljäs suomalainen. Erityisen paljon lisääntyvät hyvin iäkkäät vanhukset, joiden liikkumisen mahdollisuudet kotona ja kodin lähistöllä tulee turvata.
Asuntojen korjaamiseksi ja asumisen palveluiden kehittämiseksi on tehtävä töitä, jotta mahdollisimman moni ikääntynyt voi asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
http://timotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/114495-hissi-auttaa-vanhuksia-asumaan-kotona
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muutin juuri pois hissittömästä talosta, kämppä oli 3-kerroksisen talon ylimmässä kerroksessa. Kyllästyin kipeillä polvillani kapuamaan niitä rappuja ylös ja alas.
Vaan mietin itsekseni, että tuohon nimenomaiseen 70-luvun taloon taitaa olla aika mahdoton saada hissiä tehdyksi. Porraskäytävässä ei ole tilaa, ja ulospäin laajentaminenkin on aika mahdotonta.
Moni tekee saman ratkaisun ja muuttaa hissittömästä talosta pois samasta syystä. Väestön ikääntyessä muuttotahti tulee vaan kiihtymään, jos hissejä ei saada tehtyä lisää. Toki kaikkiin taloihin se ei onnistu, mutta varsin usein hissille on jopa varattu tila porraskäytävässä johon sen saa kätevästi jälkikäteen asennettua.
Tuohon nimenomaiseen haasteeseen olemme törmänneet useissa kohteissa ja olemmekin ryhtyneet tarjoamaan ja toteuttamaan tuolihissejä sekä lavahissejä sellaisten pienkerrostalojen portaikkoihin, joissa ei järkevillä kustannuksilla ole mahdollista toteuttaa hissiä taloon. Nämä ratkaisut mahdollistavat ihmisten asumisen omissa kodeissaan vielä vuosia pidempään. Lavahisseihin on taloyhtiön mahdollista hakea ARA:ltä 50 % avustusta liikuntaesteen poistoon.
Lisätietoa www.hissiporssi.fi -sivustolta. Olemme mukana myös keväällä käynnistyneessä Esteetön Suomi 2017 -hankkeessa.
Hissipörssi Oy, Pekka Pippuri
Vanhusten ja liikuntarajotteisten asunviihtyvyyteen vaikuttaa myös muut asiat. Asunnoissa voi olla liian kapeat ovet, korkeat kynnykset ja oviakin liikaa jne.
Tein anopilleni äskettäin WC tilan ovilevennytksen, kulkuluiskat sisään ja parvekkeelle. Aiemmin purimme asuunosta kaksi ovea ja muutaman metrin väliseinää, eli nyt liikkuminen on parempaa talon alimmassa kerroksessa. Nyt rollaattorilla pystyy liikkumaan.
Muutostyön teetätti kaupunki kuntayhtymän rahoittamana, sillä vammaisilla muutostyöt pitää hoitaa vammaislain periaatteiden mukaan.
Todettakoon kuitenkin, että myös taloyhtiön hallinto voisi paremmin suhtautua vanhuksiin ja liikuntarajotteisiin ihmisiin. Tehdään liian kapeita "ajoluiskia" ja sitten kun joskus levennetään niin jätetään kaikenmoisia esteitä liittymiskohtiin jne. Pitäisi käyttää asiantuntemusta hyväksi jos jotakin tahdään.
Taloudellisesti kannattaa myös muistaa, että mikäli vammainen tai vanhus joutuu yhteiskunnan hoidettavaksi, niin ensinnäkin vanhukselta viedään eläketulot kähes kokonaan ja sitten kunta tilaa usein hoidon esimerkiksi yksityiselta hoitolaitokselta n 6.000 - 8.000 euron hintaa ja me sitä sitten yhdessä maksamme kasvavissa määrin.
Taloyhtiöissä pitää ottaa huomioon, että esimerkiksi hissien rakentaminen pitää ensisijaisesti hoitaa pitkäaikaisella rahoituksella siten ettei hoitovastikkeet nouse kohtuuttomasti. Toisessa "vaakakupissa" on osakkeiden arvonnousu erityisesti ylemmissä kerroksissa, eli mitään ei ole menetetty vaan päinvastoin.
Lisätään nyt vielä, että useimmiten vanhus ja liikuntarajoitteien haluaa asua kotonaan, eikä jossakin hoitolaitoksissa ilman kunnon palveluita.
Äskettäin keskusteltiin, että hoitolaitoksissa pitäisi olla 7 hoitajaa 10 potilasta kohden.
Meilläpäin asiat ovat päinvastoin kun yksityisessä/kansainvälisessä "hoitokodissa" on 17 dementiapotilasta kohden 2 hoitajaa ja kaupunki maksaa palvelusta 17 x 6.000 euroa /kuukausi. Pääkaupunkiseudulla kustannus lienee noin 8.000 euroa/hoidettava.