Otettiin kesän alussa 12-viikkoinen kissanpentu, ja muutamia viikkoja myöhemmin sille kaveri. Molemmat kissat sairastivat toispuolisen silmätulehduksen, johon saivat eläinlääkäriltä antibiootit. En usko nuoremman kissan tartuttaneen vanhempaa, koska vanhemmalla kissalla huomasin silmätulehdus oireiden alkaneen pari päivää ennen pienemmän kissan ottamista.
Vähän jälkeen silmätulehduksen kuitenkin tämä vanhempi kissa muuttui nopeasti apaattisen oloiseksi. Aikaisemmin tykkäsi leikkiä pienemmän kanssa, mutta sitten rupesi vain murisemaan pienemmän tullessa lähelle. Muutenkin menetti mielenkiinnon leikkimiseen, ihmisen sylissä kehräsi. Huomasimme myös että nostassa vinkaisi, eli oli varmaan maha kipeä. Veimme eläinlääkäriin joka antoi anbitiootit ja matolääkkeen. Kissalla oli myös kuumetta. Noh, ei aristanut sen jälkeen enää mahaa mutta apaattisuus vain jatkui, ja kissa laihtui vaikka söi suht normaalisti.
Madotimme uudestaan (drontalilla) mutta kissan voinnissa ei muutosta. Pari päivää sitten illalla huomasimme että kissa ei pysynyt pystyssä yrittäessään mennä hiekkalaatikolle. Ei syönyt ollenkaan. Ajattelimme että viemme sen lopetettavaksi seuraavana päivänä, oli niin kärsivän näköinen. Kissan vointi oli kuitenkin aamua kohti taas parantunut, söi vähän, ja pysyy taas pystyssä. Apaattisuus vain jatkuu. Huomasimme myös että kissa nuolee parvekkeen betonilattiaa ja syö kissanhiekkaa.
Ei oikein tiedetä että mitä tässä nyt pitäisi tehdä... en haluaisi että kissa kärsii, mutta en haluaisi vielä sitä lopettaakaan jos sillä on kuitenkin mahdollisuus parantua? Tuntuu ettei eläinlääkäritkään osaa sanoa juuta eikä jaata, antibioottia vaan ja seuraillaan vointia... :(
Kissaa ei ole rokotettu. Olimme kyllä aikeissa, mutta sairastui tuohon silmätulehdukseen ja lääkäri sanoi että odoteltava ensin parantumista.
Vähän jälkeen silmätulehduksen kuitenkin tämä vanhempi kissa muuttui nopeasti apaattisen oloiseksi. Aikaisemmin tykkäsi leikkiä pienemmän kanssa, mutta sitten rupesi vain murisemaan pienemmän tullessa lähelle. Muutenkin menetti mielenkiinnon leikkimiseen, ihmisen sylissä kehräsi. Huomasimme myös että nostassa vinkaisi, eli oli varmaan maha kipeä. Veimme eläinlääkäriin joka antoi anbitiootit ja matolääkkeen. Kissalla oli myös kuumetta. Noh, ei aristanut sen jälkeen enää mahaa mutta apaattisuus vain jatkui, ja kissa laihtui vaikka söi suht normaalisti.
Madotimme uudestaan (drontalilla) mutta kissan voinnissa ei muutosta. Pari päivää sitten illalla huomasimme että kissa ei pysynyt pystyssä yrittäessään mennä hiekkalaatikolle. Ei syönyt ollenkaan. Ajattelimme että viemme sen lopetettavaksi seuraavana päivänä, oli niin kärsivän näköinen. Kissan vointi oli kuitenkin aamua kohti taas parantunut, söi vähän, ja pysyy taas pystyssä. Apaattisuus vain jatkuu. Huomasimme myös että kissa nuolee parvekkeen betonilattiaa ja syö kissanhiekkaa.
Ei oikein tiedetä että mitä tässä nyt pitäisi tehdä... en haluaisi että kissa kärsii, mutta en haluaisi vielä sitä lopettaakaan jos sillä on kuitenkin mahdollisuus parantua? Tuntuu ettei eläinlääkäritkään osaa sanoa juuta eikä jaata, antibioottia vaan ja seuraillaan vointia... :(
Kissaa ei ole rokotettu. Olimme kyllä aikeissa, mutta sairastui tuohon silmätulehdukseen ja lääkäri sanoi että odoteltava ensin parantumista.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Toispuoleinen silmätulehdus on hyvin usein ensimmäinen oire kissaflunssasta, eli silloin kyseeseen tulee joko virukset (calici, herpes) tai bakteerit (klamydia). Virusperäiset jättää hyvin usein kissan kantajaksi joka oirehtii ajoittain. Vaikka silmätulehdus paranisi, on kissa silti viruksen kantaja ja sairastuu aina vaan uudestaan.
Asian selvittämiseksi pitäisi kissat testata, vähintään se joka oirehtii. Virusperäisiin ei ole parannusta olemassa, mutta hoitona ns. tukihoito on usein käytössä. Sillä pyritään helpottamaan oireita ja lyhentämään oirejaksoa. Antibiootti ei viruksiin tehoa, se on vaan tukihoito jolla pyritään pitämään toissijaiset taudinaiheuttajat loitolla. Normiantibiootti taas ei klamydiaan tepsi, vaan tarvitaan täsmähoito oikealla antibiootilla ja pitkällä kuurilla.
Sairasta kissaa ei pidä rokottaa, ensin pitää hoitaa kissa kuntoon ja kunnollisen tutkimisen kautta, ei arvuuttelemalla "voisi olla sitä, laitetaan tuosta vähän antibioottia". Turhien antibioottien syöttäminen ei ole hyväksi, vaan päinvastoin se aiheuttaa kissalle resistenttejä tautikantoja joihin ei enää normiantibiootit tepsi.
Tukihoitoa on myös riittävä lepo, hyvä ruoka ja stressitön elämä.
Mietin vaan, että miksi kissa on ollut "tuollainen" jo yli kuukauden? Jos tauti vain oirehtisi ajoittain, niin luulisi paremman jakson jo alkaneen?
Ensin sairastetaan taudin ensivaihe, jos kissa siitä selviää ja näyttää parantuneen se silti jää kantajaksi. Kantajuus tarkoittaa, että kissa voi milloin tahansa esim. stressin seurauksena tai muun alikunnon seurauksena alkaa oirehtia uudestaan. Siis jos kissasi on ollut apaattinen kuukauden, se ei ole edes parantunut vaan oirehtii edelleen.
Kantaja voi oirehtia uudestaan vaikka vuoden kuluttua ensimmäisen sairausjakson jälkeen. Sairausjakso taas voi kestää yksilön yleiskunnosta riippuen parista viikosta useaan kuukauteen, osa kissoista menehtyy flunssiin.
Eli tauti ei VAIN oirehdi ajoittain, vaan voi oirehtia ajoittain jos/kun kissa on sairauden kantaja eli se ei koskaan parane kokonaan. Sairaus vain piiloutuu mm. kolmoishermoon josta aktivoituu kun olosuhteet on otolliset.
Kissallasi voi myös olla jokin perussairaus joka pitää tautia yllä, eli kissa on alikuntoinen jolloin virus jyllää elimistössä. Lääkärin on syytä tutkia kissa kunnolla, ilman sitä ei voi kuin vain arvuutella ja kissa kärsii koko ajan.
Ehdottomasti kysäiset asiaa eläinlääkäriltä! Toivottavasti hän osaisi neuvoa! :)
Yritä myös viettää paljon aikaa kissasi kanssa, leiki sen kanssa, yms. Oletko yleensä kauan pois kotoa? Töissä?