Olen kuulemma tyhmä, kylmä ja epäempaattinen ihminen, kun en tajua miksi sossun Kelan normitukia nostava perhe olisi jotenkin automaattisesti surkeassa asemassa. Olen itse kokenut elämää niin pienituloisena (sossunluukku) kuin rikkaanakin (iso perintö) sekä kaikkea siltä väliltä- tiedän siis, miten epäinhimillistä porukkaa sossussa voi olla ja miten pienestä voi joskus olla kiinni, että saisi tarvitsemaansa apua. Mutta tästä ei nyt ole kyse: kyse on aiheesta "minne ihmeeseen ne tukirahat menevät?".
Kun olin sossun asiakas, sain lakisääteisen toimeentulotuen lisäksi maksusitoumuksen apteekkiin (reseptilääkkeet), sähkölaskut hyvitettiin ja vakuutuksen maksoi sossu. Koin pärjääväni näillä rahoilla ihan hyvin. Vuosia myöhemmin jouduin työttömyyden vuoksi takaisin luukulle, tällä kertaa perheellisenä. Kolmelle ihmiselle jäi vuokran jälkeen vajaa tonni. Mielestäni se oli aika ruhtinaallisesti. En käynyt kertaakaan leipäjonossa, kirpparilla tai diakonissalla- ei vaan ollut tarvetta. Koska en juonut tai polttanut, säästin kai siinäkin sievoisen summan.
Elämä heitteli ja parin rikkaamman vuoden jälkeen olin sairaslomalla pitkään. Mieheni kävi pienipalkkaisessa työssään, lapsi tällöin jo koulussa. Käteen jäi vuokran jälkeen lähes eurolleen se sama summa, mitä aikoinaan sossunkin luukulta. Ei ongelmia; joinakin kuukausina piti maksaa samaan aikaan niin vakuutus, yksityinen hammaslääkäri kuin lapsen synttäritkin. Kerran jäi satanen rahaa kolmeksi viikoksi- vaan silti pärjättiin. En pidä itseäni erityisen neuvokkaana ihmisenä, juuri siksi en ymmärrä miksi vaikkapa ystäväni, jolle jäi yh:na käteen vajaa tonni, ei pärjännyt lähes samalla rahalla kuin me kolme vaan juoksi ruokajonoissa ja diakonissalla.
Joskus olen vertaillut näitä käteenjääviä summia ja mm. eläkkeellä oleva ystäväni kauhistuu: pelkästään hänelle jää 700€/kk, ei kuulemma vähemmällä pärjäisikään. Mielestäni olen elänyt aika tavallisen lapsuuden, kurjuudesta ei varmaan voida puhua jos siihen kuului velattoman omakotitalon lisäksi mm. kesämökki ja purjevene? En ole siis tottunut "köyhäilemään" ja silti huomaan pärjääväni hyvinkin pienillä summilla, ainakin verrattuna muihin.
Kertokaa minulle, että mihin ne rahanne menevät. Nyt en ole niiden kimpussa, joilla oikeasti vaikea tilanne ja/tai tukipäätös odottamassa tms., vaan ihan vaikkapa säännöllisesti sossusta omansa pois hakevilta. Joskus tätä erehdyin kysymään ja aika ison paskamyrskyn sain niskaani.
Kun olin sossun asiakas, sain lakisääteisen toimeentulotuen lisäksi maksusitoumuksen apteekkiin (reseptilääkkeet), sähkölaskut hyvitettiin ja vakuutuksen maksoi sossu. Koin pärjääväni näillä rahoilla ihan hyvin. Vuosia myöhemmin jouduin työttömyyden vuoksi takaisin luukulle, tällä kertaa perheellisenä. Kolmelle ihmiselle jäi vuokran jälkeen vajaa tonni. Mielestäni se oli aika ruhtinaallisesti. En käynyt kertaakaan leipäjonossa, kirpparilla tai diakonissalla- ei vaan ollut tarvetta. Koska en juonut tai polttanut, säästin kai siinäkin sievoisen summan.
Elämä heitteli ja parin rikkaamman vuoden jälkeen olin sairaslomalla pitkään. Mieheni kävi pienipalkkaisessa työssään, lapsi tällöin jo koulussa. Käteen jäi vuokran jälkeen lähes eurolleen se sama summa, mitä aikoinaan sossunkin luukulta. Ei ongelmia; joinakin kuukausina piti maksaa samaan aikaan niin vakuutus, yksityinen hammaslääkäri kuin lapsen synttäritkin. Kerran jäi satanen rahaa kolmeksi viikoksi- vaan silti pärjättiin. En pidä itseäni erityisen neuvokkaana ihmisenä, juuri siksi en ymmärrä miksi vaikkapa ystäväni, jolle jäi yh:na käteen vajaa tonni, ei pärjännyt lähes samalla rahalla kuin me kolme vaan juoksi ruokajonoissa ja diakonissalla.
Joskus olen vertaillut näitä käteenjääviä summia ja mm. eläkkeellä oleva ystäväni kauhistuu: pelkästään hänelle jää 700€/kk, ei kuulemma vähemmällä pärjäisikään. Mielestäni olen elänyt aika tavallisen lapsuuden, kurjuudesta ei varmaan voida puhua jos siihen kuului velattoman omakotitalon lisäksi mm. kesämökki ja purjevene? En ole siis tottunut "köyhäilemään" ja silti huomaan pärjääväni hyvinkin pienillä summilla, ainakin verrattuna muihin.
Kertokaa minulle, että mihin ne rahanne menevät. Nyt en ole niiden kimpussa, joilla oikeasti vaikea tilanne ja/tai tukipäätös odottamassa tms., vaan ihan vaikkapa säännöllisesti sossusta omansa pois hakevilta. Joskus tätä erehdyin kysymään ja aika ison paskamyrskyn sain niskaani.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No hei!
Itselläni rahat menvät lainanlyhennyksiin ja laskuihin, jotka ovat tehty silloin, kun asiat olivat vielä hyvin.
Mutta voit uskoa, että on TODELLA VAIKEAA suoriutua niistä nyt, tukien varassa eläen.
Siitä johtuu, että rahat eivät riitä.
Kyllä se on tuo lähipubi joka aukeaakin parin minuutin kuluttua, suuri syyllinen kun vie rahani. Olen laittanut kirjettä Kelaan ja Sossuun, voisivatko he viedä tuon Pubin kauemmaksi ja jos niin eivät antaisi minulle bussi rahaa (muka töiden hakemiseen) etten pääsisi Pubiin kauemmaksikaan.
Sätkätupakkakin alkaa olla liian kallista paperit ja filtterit mukaan lukien, ettei kannata polttaa kuin kartonki tupakkaa. Että nuo vähäiset nautinnnat mitä tällainen työtön luuseri harrastaa pitäisi budjetoida ja sossun nostaa korvauksia 1500 euroon maksaa vuokra.
Jeee pub on auki.
Minä kyllä ymmärrän mihin ne rahat menee. On ihmisiä, joilla talouden hallinta ja muukin elämän hallinta on täysin hukassa.
Ei ole vielä opittu sitä asiaa, että menot on sopeutettava tulojen mukaan. Kelan tuilla ei voi käydä ulkona syömässä, ajella päättömästi autolla bensaa tuhlaten, osteskella tavaroita ja vaatteita kuten ennen.
Esim. sellainen asia kuin säännöllinen ja terveellinen ruokavalio on monelta hukassa. Ei osata tai jakseta miettiä mitä kotona syödään, tehdä terveellistä ja edullista kotiruokaa, vaan näkäisenä sännätään jonnekin hampurilaispaikkaan syömään. Päätöntä säntäilyä paikasta toiseen, rahaa tuhlaten.
Nämä ihmiset pitäisi lähettää tuonne välimeren maihin. Siellä näitä typeryksiä on enemmänkin. Suomelta tukihanat kiinni.
Mulla meni kaikki kaljaan ja tupakkaan. Autoonkin kun vielä sellainen oli. Auton möin että jäi rahaa enemmän ryyppäämiseen. Tiukkaa oli mutta aina kännissä tai krapulassa. Tuet riittävät kyllä siihen.
Nyt olen työssä ja saan kohtuullista palkkaa. Autoa en enää hanki koska huomasin pärjääväni ilmankin. Siinä mielessä ok että rahaa jää melkein tonni ylimmääräistä joka kuukausi mutta elämä on hitosti tylsempää.
Aamulla töihin, illalla kotiin. Suihku, ruokailu. telkkaria ja nukkumaan. Aika ankeaa arkea päivästä toiseen.
miten voi kaljaton elämä olla tylsempää kuin se kaljan kittuu... se se vasta tylsää onkin ja sen myötä koko elämä mälsää.