Sattumalta näyttelyssä olin etuoikeutettu seuraamaan saksanpaimenkoirien harjoittelua kehässämme tuomarin ollessa tauolla.
Selittäkääpä nyt saksanpaimenkoiraihmiset muutamia asioita.
Miksi sen koiran pitää vetää siinä narunpäässä kuin höyryveturi?
Onko tavallista, että saksanpaimenkoira astuu takajalan maata vasten kinnertä myöten?
Miten yleistä on, että takaliikkeessä kintereet osuu toisiinsa (eli koira on pihtikinttu)?
Onko normaalia, että koira liikkuessaan laahaa takatassujaan maata myöten?
Seurasin noin 8 yksilön ''treenaamista'' ja jokaikisellä oli sama ongelma. Nartut olivat pienempiä ja kevyempiä, mutta ihan yhtä vaivalloista se liikkuminen oli niilläkin kuin massiivisilla uroksilla.
Olen itse tarkemmin katsellut saksanpaimenkoiria näyttelykehissä vuosikymmeniä sitten, enkä muista silloin nähneeni samanlaisia persettä laahaavia säälittäviä otuksia.
Elääkö näistä näyttelyissä nähdyistä luiskaperseistä yksikään terveenä yli 10 vuoden ikään?
Selittäkääpä nyt saksanpaimenkoiraihmiset muutamia asioita.
Miksi sen koiran pitää vetää siinä narunpäässä kuin höyryveturi?
Onko tavallista, että saksanpaimenkoira astuu takajalan maata vasten kinnertä myöten?
Miten yleistä on, että takaliikkeessä kintereet osuu toisiinsa (eli koira on pihtikinttu)?
Onko normaalia, että koira liikkuessaan laahaa takatassujaan maata myöten?
Seurasin noin 8 yksilön ''treenaamista'' ja jokaikisellä oli sama ongelma. Nartut olivat pienempiä ja kevyempiä, mutta ihan yhtä vaivalloista se liikkuminen oli niilläkin kuin massiivisilla uroksilla.
Olen itse tarkemmin katsellut saksanpaimenkoiria näyttelykehissä vuosikymmeniä sitten, enkä muista silloin nähneeni samanlaisia persettä laahaavia säälittäviä otuksia.
Elääkö näistä näyttelyissä nähdyistä luiskaperseistä yksikään terveenä yli 10 vuoden ikään?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Näitä keskuteluja löytyy täältä jo joten selaa taaksepäin jos kiinnostaa. Kuulostaa provolta.
Tämähän se suuntaus valitettavasti on ja pahempaan suuntaan ollaan menossa, jo sen takia että nyt se IN-juttu on massavuus, eli varsinkin urokset ovat todella raskaita ja massiivisia. Tämä yhdistettynä tuohon rakenteeseen jossa koira pystyy liikkumaan vaivattomasti vain nopealla ravilla, tuo taas lisää terveysongelmia.
Valitettavasti tämä rotu kuuluu niihin joissa näyttelyissä arvostetaan ääripään kauneusihanteita, joista seuraa koiralle terveyshaittoja ja elämänlaadun heikkenemistä. Rodussa on näyttelyissä veteraaniluokat erittäin harvalukuiset eikä erikoisnäyttelyissä edes ole sellaisia. Korkein ikäluokka on yli 24kk joka on samalla pääluokka, josta koirat eläköityvät noin viiden vuoden iässä. Loppujen lopuksi tilanne ruokkii siis itse itseään, arvostetaan nopeasti kehittyviä massavia broilereita eikä vanhoja koiria haluta tuoda esiin, eikä niitä myöskään arvosteta. Näin ollen suuremmin ei nähdä mihin tuo ihannoitu koiratyyppi johtaa koiran aikuistuessa tai vanhetessa.
Onneksi geenitutkimuksissa vihdoin todistettiin tieteellisesti että rotu on todellakin selkeästi jakaantunut kahtia myös geneettisesti. 70-luvulla rodusta jakaantunut näyttelylinja tullee vielä jossain vaiheessa tiensä päähän mikäli sairaalloisten koirien ihannointi jatkuu. Koiria ei kuvata selistään, vaikka Kennelliiton jalostusseminaarissakin otettiin rodun selkäongelmat suurena huolenaiheena esiin. Rotu on myös EU:n puolesta tarkkailulistalla juuri rakenteensa ja rakenteesta johtuvien terveysongelmien tähden. Sillä samalla mahdollisesti lakkautettavien rotujen listalla, missä ovat enkkubullitkin.
Rotuyhdistystäkään ei nämä asiat kiinnosta, sillä tuohan erikoisnäyttelyt liiton kassaan isot rahat. Olisihan se erittäin ikävää jos tietyt isot kasvattajat niitä boikotoisivat niinkuin tekivät rohkeuskoeleirin kanssa.
Kiitokset vastauksesta. Surullista tuonsuuntainen ''kehitys'' (enemmän pitäisi puhua rappiosta)
Urokset olivat todella massiivisia ja sillä isoimmalla ja rotevimmalla se liikkuminen oli kaikkein huonointa. Ihan hirveää katsottavaa. Ei millään lailla paimenkoiralle tyypillistä tai toivottavaa, eikä lähelläkään tervettä. Vaivattomuus kaukana.
Kasvattajat ja tämän suuntaukset suosijathan ne tämän rodun lakkauttamiseen ajavat, jos niin käy. Sääli, sillä pitkä historia käyttökoirana valuu hiekkaan. Menneiden sukupolvien työ pilattu, kokonaan.
Voi voi voi ja kauhistelut päälle, provoilija! :D
Surutyö asian puolesta on nyt tehty.
Se onni tässä onnettomuudessa on, että meillä on olemassa myös toinen linja. Myönnettäköön että käyttö- ja sekalinjoissakin on rakenteelliset ongelmansa, mutta jo se että koiria käytetään työssä ja harrastuksessa rajoittaa suhteellisen hyvin rakenteellisia ylilyöntejä.
Mitä tekee hakukoiralla joka ei pysty juoksemaan metsässä? Tai viestikoiralla? Suojelukentälläkään koira joka ei jaksa kiertää kuutta piiloa, pitkässä liikkeessä hajoaa, tai kerkeä ottamaan maalimiestä paossa kiinni, ei ole pitkää tulevaisuutta suojelukoirana. Jos koiran kroppa ei työkäytössä kestä kilometrien jäljestämistä rajalla tai koira ei saa rosvoa kiinni, mitä sillä tekee? Eli itse koirien käyttö säätelee jonkin verran sitä minkä näköisiä ne ovat. Harmittavaa onkin ettei näyttelytuomarit ole käyttölajien harrastajia joten heillä ei ole mitään käytännön tietotaitoa millaisella rakenteella koira pystyy tekemään töitä.
Näyttelykoiralla joka eläköityy viisivuotiaana ja katoaa jonnekin kotikoiraksi tai astuu omassa tarhassa narttuja loppuikänsä, ei ole kovinkaan suurta tarvetta jalostuksellisesti ajatella rakenteen kestävyyttä pitkässä juoksussa. Käyttörintamalla taas 5v koira alkaa olemaan koulutuksellisesti sillä tasolla että siitä työstä kannetaan hedelmää vielä 3-5 v, eli koirien käyttöikä on verrattain tärkeämpi asia.
Hyvänä esimerkkinä toimivat suomenajokoirat. Suomenajokoiran tunnistaa kuka vaan, missä vaan. Koiria arvostelee kehissä kokeneet metsästäjät ja niitä tuo esiin metsästäjät. Tämän takia ulkonäöllisiä ylilyöntejä ei rodussa synny kovinkaan helposti koska niin tuomarille, kasvattajille kuin koirien esittäjillekin tärkeintä on koiran toimivuus metsästyskoirana. Tähän samaan toivoisin meilläkin suuntauksen muuttuvan.
Toivoa täytyy että näyttelymaailma jossa suuret rahat liikkuvat niin meillä kuin ulkomailla ymmärtäisivät sen että he eivät ole voittamattomia. Jos tilanne muuttuu pahemmaksi saksanpaimenkoirilla terveyden ja sairaalloisten rakennepiirteiden kanssa, se päivä tulee koittamaan koska EU kieltää rodun eläinsuojelullisista syistä. Se ei ehkä tapahdu huomenna, mutta muutaman kymmenen vuoden sisällä tämä tilanne voi olla edessä. Ja silloin täytyy toivoa ettei samassa rytäkässä mene myös se toinen linja, mikäli siellä pidetään jatkossakin huoli että koirista on pitkäikäiseen työ- ja harrastuskäyttöön.
Seuraavaksi voisi alkaa murehtiin ranskanbuldoggeja,niillä menee vielä heikommin, samoin Chow chow, Bernit, ym,ym,ym....
Ai niiku jos muissa roduissa menee näennäisesti huonommin, tai että niillä on erilaiset mutta yhtälailla elämänlaatuun vaikuttavat ongelmat ei saksanpaimenkoiran ongelmista tartte välittää? Varmaan niidenkin omistajat ajattelee samalla tavalla. Ei meidän rodussa ongelmia ole kun vertaa sakemannien koukkupolviin ja kyvyttömyyteen liikkua vaivattomasti......
mopsit,BOSTONINTERRIERIT ,kuka niin säälittävää rotua ,edes haluaa???????
Näiden koirien/rotujen ongelma onkin saada HENKI EDES KULKEMAAN!
Sitten tulee muut "jalostuksen helmet" lisäksi..
Melkein kaikilla roduilla on jalostuksen tuomia ongelmia
Entäs jos koira ei pysty kulkemaan kuin yhdellä askellajilla ja temmolla kompuroimatta? Tai pentuja menee välikuvausikäistäkin nuorempana monttuun kun ei ole edes lonkkaniveliä? Tai takapäähän tulee halvausoireta "tyypillisen sakemanniselän" tähden koiran ollessa 5 vuotias? Ei nämäkään ole mitenkään ohittamisen arvoisia ongelmia eikä suinkaan parempi vaihtoehto kuin ahtaat hengitystiet tai liialliset ihopoimut.
Mopsit, ranskikset ja bostonit ei olekaan työ- tai käyttökoirina tunnettu rotu. Sellaisen pitäisi olla terve - mutta onneksi poliisi ja tulli on siirtymässä terveempiin käyttökoirarotuihin, kun sakut joutaa eläkkeelle muutaman vuoden työskentelyn jälkeen. Pää kestäis, vaan ruumis ei.
Ja mihinkäs ne nyt on niin kovasti sakemanneja vaihtamassa?
Tälläkin hetkellä aikalailla 50-50 sakuja ja maleja (sakemanneja muutama kymmenen enemmän) ja sitten seassa vielä x-maleja poliisilla käytössä partiokoirina. Itse virkakoirapoliisilta kuulleena eivät poliisit sen kummemmin Suomessa ole sakemanneja minnekään vaihtamassa.
Yleisellä tasolla malinoissiin vaihtamisessa myöskin useimmiten on enemmän kysymys koiran koulutuksellisista asioista kuin pelkästä terveydestä. Sakemanni kehittyy hitaammin kuin malikka ja on tyypiltään muutenkin erilainen.
Poliisilla käytössä olevat koirat on kaikki luustokuvattu ja tutkittu terveiksi ennen kuin niitä aletaan hommiin edes kouluttamaan. Se, että koiria virkakäytössä menee rikki tuskin johtuu pääasiassa mistään jalostuksellisesta rakenteen pilaamisesta, koska mitään ääripäitä ei paljoa poliisilla näy...
En nyt siis sano etteikö saksanpaimenkoiralla varsinkin tämän toisen linjan koirilla olisi rakenteessa paljonkin sanomista ja sairaita koiria varmasti löytyy samalla tavalla kuin niitä terveitäkin.
Mikää rotu ei ole ongelmaton ja kaikkia ylilyöntejä tulisi aina välttää. Koiran pitäisi rakenteeltaan olla sellainen, että se kestää vielä 10vuotiaana käyttöä ja veikkaanpa, että tällaisia koiria sakemanneista löytyy aivan satavarmasti monia, joilla vielä pitkä harrastusurakin takana päin. Ja löytyy myös niitä, jotka eivät alkuunkaan kestä käyttöä. Fakta on kuitenkin myös se, että kovassa käytössä olevat koirat kuluvat nopeammin.
Ja mitä tulee brakykefaalisiin rotuihin, niin itse kyllä pidän huonompana jalostuksen tilana sitä, että jokaikinen koira joka rodun sisällä syntyy on jo syntyjään vammainen ja sairas. Sillä ei ole niinkään väliä onko rotu käyttökoira vai ei, terveys pitäisi olla aina etusijalla jalostuksessa ja jos jo rotumääritelmässä linjataan terveyteen oletettavasti ongelmia aiheuttava mutaatio ei terveys oletettavastikaan toteudu tämän rodun jalostuksessa.
SaDBuTTruEStorYlta asia tekstiä.
Malinoisiin juuri. Ei ole kauaa, kun luin virkakoiraa käyttävän henkilön haastattelua, jossa valitteli koirien lyhyttä työuraa.
Ja brakykefaaliset rodut on tietysti sairaalloisen jalostettuja, mutta tämä on sakujen palsta ja aloittaja puhui juuri niistä. Ei ongelmia voi lakaista maton alle toteamalla, että muillakin niitä on, ja vielä pahempia...
Nimi merkki SaDBuTTruEStorY puhuu ihan täyttä asiaa. Ja on todella sääli vaan ,että on niin paljon tämän ihanan rodun harrastajissa ihmisiä, jotka eivät tuota niin selvää totuutta sakujen rappiolle menosta tajua.Sillä luulisi jo maallikonkin silmien kertovan näyttislinjaisia koiria katsellessa,että niissä ei niiden koirien rakenne ja se mitä varten saksanpaimenkoira alunperin on luotu kyllä alkuunkaan kohtaa toisiaan.Ja mikä kaikkein pahinta on se juuri myös,että koiran terveys alkaa olla niin todella heikoilla myös.