Muutto Pohjois-Koreaan?

Ei ole mahdollista ellet sitten omaa jotain ns. erikoisosaamista kuten vaikka kielten opettaja. Minään duunarina etkä edes minä tahansa lukutoukkanakaan sinne pääse. P-Koreassa on pieni määrä länsimaalaisia tai muun maalaisia asukkaita, mutta ovat opettajia, toimittajia tms. Turha kuvitella, että maa olisi sinusta kiinnostunut vaikka kuinka leikkisit maailmanomistajaa jollain maisterin tutkinnolla.

Kansalaisluokitus tulisi nimenomaan olemaan korkea länsimaalaisena, kunhan et sorru rikoksiin, jonka jälkeen onkin sitten kurjat oltavat. Länsimaalaiset yleisesti ottaen kuuluvat siihen ryhmään ihmisiä, joilla on kyky ja oikeus luksuselämään eli käytännössä kuuluu eliittiin. Tosin sinuakin varmasti tultaisiin valvomaan hyvin tarkasti. Pois pääsykin lienee helppoa, kunhan et edelleenkään ole kaidalle tielle eksynyt.

Yhteenveto: maahan on käytännössä mahdotonta muuttaa, unohda se. Voi kuitenkin esittää kysymyksen, että kuka ihan oikeasti haluaa P-Koreaan muuttaa? Totaalisen kyttäyksen, pelon ilmapiirissä ja karmivan kurjuuden "keskellä eläminen" ei ole mitään leikkiä.

HAH Neuvostoliitto oli paratiisi verrattuna Pohjois-Koreaan niin kansalaisten kohtelun kuin elinolosuhteiden kohdalla.

Tosin eliittiin kuuluvana lainkuuliaisena Suomen kieltä puhuvana turistioppaana et kyllä itse välttämättä edes kunnolla näkisi muuta, kuin loistavan puolen Pohjois-Koreasta.

Tosin siellä jos syyllistyt rikokseen et ole ainoa jota rangaistaan, sinun lisäksesi perheesi (jos nyt sattuvat asumaan myös siellä) tuomittaisiin myös, siksi siellä ihmiset eivät todellakaan uskalla tehdä mitään virheitä saatikka edes puhua ulkomaalaisille.

Käytiin juuri 4 vrk reissu P-Koreassa, Pjöngjangia nähtiin aika paljon ja maaseutuakin rajalla käynnin (DMZ) ja Kim Il Sungin lahjamuseokäynnillä.
Todella positiivinen kuva maasta ja sen ihmisistä jäi, oppaat olivat hyviä ja varsinkin toinen heistä erittäin huumorintajuinen joka ymmärsi kepeätä muttei pilkkaavaa huumoriammekin massta ja sen systeemeistä :) Kuvata saimme varsin vapaasti - ainoa toive mainioita oppailtamme oli ettei ihmisiä kuvattaisi ilman lupaa (eihän ihmisiä kyllä muuallakaan maailmassa ole tapana luvatta kuvata).
Pjöngjang näytti hyvinvoivalta, ihmiset iloisilta ja hyvinpuetuilta, liikennettäkin oli ällistykseksemme aika paljon - aamuisin ja iltapäivillä jopa ruuhkaksi asti - myös illalla aika paljon - ihmeteltiinkin lehti-/nettikirjoituksia "autioista kaduista" sillä myös ihmisiä oli liikkeellä kuin missä tahansa isossa kaupungissa.
Samoin ennakkoon odottamamme "sähköttömän kaupungin pimeys" osoittautui harhaluuloksi - siis ainakin pääkaupungin osalta...sillä esim. rajalla vierailultamme saavuimme pääkaupunkiin pimeällä ja heti suunnattoman suurten kerrostalojen alettua "kaikki ikkunat" tuikkivat valoa, muistomerkit erityiseti - myös komeita neonvaloviritelmiä näkyi kaupungin keskustaa lähestyessä. Siisteys ja roskattomuus oli silmiinpistävää niin maalla kuin pääkaupungissakin.
Oppaiden kanssa liikuttaesssa vaikkapa vesipullonoston, kahvilla käynnin tms. halujemme yhteudessä poikettiin satunnaisesti muutaman kerran "ns. kulman taaksekkin" ja ihan samanlaiseltahan sielläkin näytti - ihmettelimmekin miksei esim. tietyömaan työmiehiä saanut kuvata sillä ei se mielestämme poikennut muisssa Aasian maissa näkemistämme - paremminkin paremmalta näytti kuin jossain Vietnamissa, puhumattakaan Intiasta - toisaalta kuvataanko missään muuallakaan tietyömiehiä työssään ? :)
Pääkaupunki kaikenkaikkiaan upeine rakennuksineen on huikea, jopa useita muita aasialaisia pääkaupunkeja näkemiämme hienompi - maaseutukaan ei mielestämme juurikaan vaikapa kiinalaisesta tai venäläisestä maaseudusta paljon poikennut -suurempaa köyhyyttä ja varsinkin roskaisuutta löytyy vaikkapa Intiasta, Kampozasta, Indonesiasta...taikka jostain E-Amerikan maasta (myös Venäjältä).
Itse asiassa ällistyimme maan tilasta, parempaan suuntaanhan siellä menee (?) Me kaikki kolme matkaajaa olimme tehneet melkoisesti kotiläksyjä maasta ja sen tilasta ennen reissua -vankileirikirjoja oli luettu, kaikki nettivideonpätkät katsottu ja lukuisat artikkelit maasta luettu - kaikki maata käsittelevä aineistohan on hyvin negatiivista ja tuomitsevaa...Siksipä yllätyimme kuinka kolmen ns. kokoomushenkisen business-miehen ajatukst maasta ja sen ihmisistä muuttuivat täysin muutamassa päivässä :) Mainittakoon vielä että missään vaiheessa emme kokeneet oloamme millään lailla ahdistavaksi esim. oppaiden jatkuvasta läsnäolosta hotellin ulkopuolella - päivastoin varsinkin naisopas oli ihastuttava ja todella avoimen kiinnostunut ajatuksistamme, ulkomaiden elämänmenosta ja siitä mitä ihmiset "muualla ajattelemvat heistä ja heidän maastaan", tuttua eikö vain :)
Toisekseen vaikka matkaohjelma oli tiukka siitä voitiin myös poiketa, nähtyämme jossain pääkaupungissa kahvilan taikka kaupan - sanoimme oppaille "mennäänkö tuonne" - ja niin mentiin tuosta vain...Tai sitten eräänä iltapäivänä, kun ohjelmassa oli käynti "Suuren Johtajan synnyinkodissa", ehdotimme oppaille kaljalle menoa "synnyinkodin sijaan" - ja pian löysimmekin itsemme ja nauravaiset oppaamme paikallisesta olutpanimosta iltapäiväkaljalta.
Kaiken kaikkiaan mainio kokemus, kannattaa käydä P-Koreassa -meidän kokeneiden maailmanmatkaajien silmissä maassa eletään monessa suhteessa jopa paremmin kuin useissa muissa Aasian tai E-Amerikan maissa, jostain Intiasta taikka Afrikasta puhumattakaan.