Olen itse lapsirakas mut onko tietoa et pitääkö vaaka miehet lapsista??
Pitääkö vaaka miehet lapsista?
utelias:)
101355
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
..gyl mää vaan tykkään ainakin noista vieraiden mukuloista; siitä en oo ihan varma, haluaisinko itelle sellasen riesakseni..:c)
Dooh, Kuun merkkisijoitus lienee myös tässä suhteessa tärkeä; itellä Kuu on Leijonassa, mikä on omiaan lisäämään lapsirakkautta..
Mun entinen poikaystävä (vaaka) piti paljon lapsista. Oli työharjoittelussakin lastentarhassa. Useasti suunneiteltiin hankkivamme 6 lasta isona. :)
Mä oon ite vaaka ( niin kuin voitte varmaan nimimerkistäkin päätellä ) ja kyllä pidän vekkuleista. Olen jopa ollut ns. kokeilumielessä lastentarhassa "töissä", ja kyllä on pakko myötää että hauskaa oli, mutta yllättävän rankkaa.
Ex-avomieheni vaaka inhosi lapsia enkä minäkään, vaakanainen pidä niistä.
kyllä pitää! ja on hyvin huolehtivia :)
ei, ei todellakaan. (vaakamies)
7 v kokemusta Vaaka-miehestä: välillä pitää ja välillä ei. Onneksi on sentään epävarmuudessaan päätynyt siihen että yhdessä emme niitä tee, ettei sitten tarvitse katua...
No kai se riippuu vähän mimmoinen kersa on kyseessä. Lapsetkin ovat yksilöitä, eikä kaikista aikuisistakaan voi pitää millään ilveellä...
Olikos se Tove Jansson jolta kysyttiin että "pidättekö lapsista?" ja hän vastasi että "pidättekö aikuisista?"
(Itse olen nouseva Vaaka.)
voisikin oikeastaan kääntää: Pitävätkö lapset vaakamiehestä?
Aika usein pitävät, koska vaakamies ihailluksi tulemisen ja pätemisen tarpeessaan kohdistaa miellyttämiskykynsä herkästi myös lapsiin.
Ikävä kyllä yhdelläkään tuntemallani vaakamiehellä suhtautuminen lapsiin ei toimi pitkäjännitteisellä tavalla.
Tarvitaan joku toinen, joka pitää kokonaisuuden langat käsissään eli ottaa vastuuta muustakin kuin hauskuuttamisesta.
Tuli ihan sellainen heureka-fiilis tuosta mainitsemastasi "ihailluksi tulemisen ja pätemisen tarpeesta" omalta kohdaltani (nousevana Vaakana)... Vuosikausia nautiskelin siitä että minua huomattavasti nuorempi veljeni tuntui ihailevan minua sikäli että tiesin paljon asioita joista hänelle kertoa. Nyt kun hän on jo aikuinen, tulee joskus vähän halju olo kun kaipaa sitä fiilistä että on isompi ja fiksumpi... (Ole tässä sitten iso kun toinen on 2 m pitkä ja itse on vain keskikokoinen nainen.)
Lisäksi minulla tuntuu olevan jatkuva vimma tehdä hyvä vaikutus nimenomaan tuikituntemattomiin ihmisiin. Joskus sitä oikein miettii että minkä helvetin takia. Täytyykö jokaiselle kiukkuiselle virkailijalle ja kassalle aina olla niin imelä ja herttainen.
Ja kyllähän tuo ukkokullanmuru selvästikin haluaisi hänkin paistatella ihailevan katseen alla... Vaikea vaan välillä osata leperrellä aikuiselle miehelle höpönlöpöjä. Kyllä sitä tuntemattomille ollaan niin kohteliaita että... :P
miellyttää on todella huikea avu sosiaalisessa kanssakäymisessä.
(Ja vastuu vaakahuomaavaisuuksien mahdollisesta väärin tulkitsemisesta jää niiden vastaanottajalle :-) )