tapahtuva tutustuminen on oikein koska silloin samalla voi tutustua itseensä (luonne) ja muihin ilman minkäänlaista häiriötä. Tämä lause on utopiaa sellaiselle joka ei ole sitä kokenut.
Sinänsä "kiusatuksi" tuleminen sellaisen ihmisen kohdalla joka muutenkin luottaa huonosti muihin ihmisiin, on kyseenalaista. Vai onko? Lähtökohtaisesti on luotettava itseensä ensin jotta voi luottaa muihin. Onko siinäkään mitään järkeä että luottaa liikaa toiseen tai peräti vain nojaa toiseen. Toisen kaatuessa ei itsekkään pysy pystyssä vaan kaatuu mukana.
Jokatapauksessa. Syksyn alkuista tuulahdusta.
Sinänsä "kiusatuksi" tuleminen sellaisen ihmisen kohdalla joka muutenkin luottaa huonosti muihin ihmisiin, on kyseenalaista. Vai onko? Lähtökohtaisesti on luotettava itseensä ensin jotta voi luottaa muihin. Onko siinäkään mitään järkeä että luottaa liikaa toiseen tai peräti vain nojaa toiseen. Toisen kaatuessa ei itsekkään pysy pystyssä vaan kaatuu mukana.
Jokatapauksessa. Syksyn alkuista tuulahdusta.
Vastaukset 20
Vanhimmat
sory tosta ei ottanu selvää erkkikää
Ei tartte. Oli yksinpuhelua parhaimmillaan. Terapiakirjoittelua..
Joskus on hetkiä jolloin ei edes halua ottaa selvää tai haluaa tahallaan ymmärtää väärin.
...eikä erkin kaveritkaan...
voi tutstua.
olemassa ihmisiä joihin voi luottaa ja nojata ja he eivät kaadu. He ovat niitä elämän tukipilareita jotka antavat apua tarvittaessa.
On kyllä huomattu, hädässä ystävä tunnetaan.
Täällä tutustuminen on ihan ylietäistä touhua, siis eihän täällä voi todellakaan tutustua.
Sähköpostitse tai kirjeitse tutustuminen puolestaan toimii "etäisen tutustumisen" välineenä olikeinkin hyvin, jos tutustujat ovat rehellisiä toisilleen.
Mitä etäämmällä ollaan, sitä huonommin tutustutaan ja jos etäisyys vain kestää ja kestää, ei koskaan tulla tutustumaan oikeasti. Sanoisin melkeinpä että huonosti luottavalle se on kaikkein huonoin vaihtoehto, jättää aina liian paljon mahdollisuuksia epäluottamukselle ja kuvitteluille ja luuloille. Etäisyys ruokkii epäluuloja jos on altis sellaisille. Miksi toisen pitäisi kaatua ? Onko se aloittajan itsensä luottamuspulaan kuuluvaa skenaariota ?
On vaikea ymmärtää lausetta " ... mitään järkeä luottaa liikaa toiseen " ... eikö kaikki kahden ihmisen välillä perustu juuri luottamukseen ? Sillähän on ehdottoman tärkeää tutustua jotta voi luottaa.
Yksi tärkeä asia juolahti mieleen aloituksesta, jos on itse menettänyt luottamuksen jonkun ihmisen myötä, sitä ei koskaan saa siirtää sellaiseen ihmiseen jolla asian kanssa ei ole mitään tekemistä. Silloin tulee vaikeuksia.
Vähän jäi sellainen mieli aloituksen tekstistä että joku on nyt joutunut ottamaan
päälleen jonkun toisen tekemiset.
Ja sehän on aina väärin.
Jos joskus on oikein kovalla kouralla joutunut kokemaan luottamuksen pettämisen, niin vaikea sitä on olla jatkossakaan suhtautumatta lievällä varauksella muihin ihmisiin :/.
vaikuttanut olevan kyse lievästä mutta kuten tossa joku totes, se mitä joku on tehny
niin sitä ei saa kaataa syyttömän niskaan.
pah. että tulin väliin.
Mun kommentti menikin tolle Ei ihan noin -kommentoijalle.
Helppo sanoa, ettei saa kaataa syyttömän niskaan, mutta mulla on tuttuja, jotka on menettäneet sen luottamuksen, ja vaikea heidän on sitten täysillä luottaa uusiin ihmisiin.
Sanoisin niin päin, että sellaisessa tilanteessa odottaisi ymmärrystä siltä toiselta osapuolelta, joka ei ole moista joutunut kokemaan, eikä niin että vänkytetään "toisen niskaan kaatamisesta".
Lievällä varauksella suhtaudumme kai kaikki toisiimme täällä ja se on eri asia kuin epäluottamuksen siirtäminen syyttömään!Kuitenkin sellaisen vakuuttelu että "Olen täysin luottamuksen arvoinen mikset luota muhun" on manipulointia pahemmasta päästä jos toinen tarvitsee oman aikansa tutustua ja totuus on se että harvoin tuollaiset ovat niitä luotettavia koska luottamus ei synny vaatimuksesta tai tahdosta, se on tunne, intuitio, jotain alitajuista.Sellaisen vaatiminen herättää enemmän epäilyksiä ko. henkilön luotettavuudesta ja suoraansanottuna myös vaatijan ÄO:sta kun ei tajua kunnioittaa toisen rajoja tutustumisen etenemiseen.
niin ja henkilökemiat ovat usein se juttu mikä ratkaisee lopulta luottamuksenkin....
ymmärrys ja sama aaltopituus, ÄO, mielenkiinnon kohteet, samat kokemukset ym...
Jos et näitä asioita tajua niin olepahan tajuamatta!
Me puhumme nyt ihan eri asioista. En kommentoinut aloittajan kirjoitusta mitenkään, tartuin vain yksittäisen kommentoijan yksittäiseen asiaan.
on kyllä tutustunut itseensä siinä vaiheessa kun aletaan tutustella toisiin ihmisiin.
Toiset toimivat parhaiten peilinä omalle itselle!Et sorry...
Tarvitaan kyllä omaa aikaakin ,mutta ei loputtomiin ,kyllä toista ihmistä jossain vaiheessa pitää mennä vastaankin. Jos sellaista ei tule tapahtumaan , silloin sana "utopiaa"kuvaa hyvin "suhdetta toiseen henkilöön". Luottamusta kasvaa vain tuntemalla toisen ihmisen.
mikkään ei tuu koskaan pelaan. ei millään.
Mua ei ole oikeastaan näinä päivinä kaduttanut muu kuin se miksi en saanut jo vuosia sitten suutani auki. Kun tulit lenkillä vastaan tai vierailit naapurissa. Saatikka kauppareissuilla.
Olisin päässyt heti homman ytimeen ja kokeilla vähän kepukalla jäätä ja sitä kautta elämääsi.
Paljon järkevämpi vaihtoehto kuin jättää omien ajattelujen, mietteiden, haaveiden ja arvailujen varaan.
Enää en oikestaan uskalla edes näyttää että kiinnostaa koska et välitä. Olet kyllä sanoisinko miellyttävän näköinen paketti=)
Vaikeampi enää myöhemmin mennä muuttamaan asioita kun on mykkäkoululinjalle lähtenyt. Miksi et sitten jutellut ko. tyypille?
Ota seuraavaksi estot pois ja juttele tyypille jotain yleismaallista. Pääasia ettei teille jää outo kuva toisistanne.
kun ei uskalla luottaa eikä sitten ehkä oikein mitään muutakaan voi olla tärkeää olla
rehellinen ja kertoa avoimesti että näin on ja mistä tilanne johtuu, muuten voi toisella osapuolella olla ihmettelemistä että missä mennään ja mikä itsessä on vikana kyseisen tilanteen vallitessa. Vaikka syynä on aikaisempi ihminen niin nykyinen varmasti hakee syytä itsestään.
tapaukseni tuossa.