Tutkimus tahdonvastaisten huostaanottojen päätöksentekomenettelystä.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimukssessa selvitettiin, miten uusi päätöksentekomenettely toimii hallinto-oikeuksissa erityisesti asianosaisten oikeustuvan parantamiseksi.
Sensijaan kysymys siitä tulevatko asianosaiset aidosti kuulluiksi jää vaille vastausta.
Eri hallinto-oikeuksien toiminnoissa oli myös paikoin selviä eroja.
Lue lisää käytännöistä ja päätöksentekomenettelyistä.
http://www.optula.om.fi/Etusivu/Tiedotus/1324022383738
----------
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitoksen tiedote 28.2.2012.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimukssessa selvitettiin, miten uusi päätöksentekomenettely toimii hallinto-oikeuksissa erityisesti asianosaisten oikeustuvan parantamiseksi.
Sensijaan kysymys siitä tulevatko asianosaiset aidosti kuulluiksi jää vaille vastausta.
Eri hallinto-oikeuksien toiminnoissa oli myös paikoin selviä eroja.
Lue lisää käytännöistä ja päätöksentekomenettelyistä.
http://www.optula.om.fi/Etusivu/Tiedotus/1324022383738
----------
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitoksen tiedote 28.2.2012.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Huostaanotot hallinto-oikeuteen lainaus osa 1.
Helsinki 28.2.2012
Huostaanottoasiat hallinto-oikeuksissa
Tutkimus tahdonvastaisten huostaanottojen päätöksentekomenettelystä
Huostaanottoasioiden siirto hallinto-oikeuksiin oli perusteltua – menettelyssä on kuitenkin kehitettävää
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin, miten uusi päätöksentekomenettely toimii hallinto-oikeuksissa erityisesti asianosaisten oikeusturvan parantamisen ja lapsen edun huomioimisen näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan hallinto-oikeudet huolehtivat varsin hyvin menettelyllisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, kuten siitä, etteivät laissa säädetyt määräajat ylity ja että asianosaiset tulevat asiamukaisesti kuulluiksi. Myös prosessin kesto hallinto-oikeudessa on kohtuullinen.
Sen sijaan kysymys siitä, tulevatko asianosaiset aidosti kuulluiksi ja huomioon otetuiksi, jää vaille vastausta. Näyttää myös siltä, ettei huostaanottoprosessissa hyvistä pyrkimyksistä huolimatta edelleenkään ole tahoa joka keskittyisi lapseen. Eri hallinto-oikeuksien toiminnoissa oli myös paikoin selkeitä eroja, mikä voi olla ongelma asianosaisten tasavertaisen kohtelun kannalta. Lisäksi prosessinjohdossa ja päätösten perusteluissa oli puutteita. Onkin selvää, ettei menettelyn lainmukaisuus yksin riitä laadun takeeksi, ja erityisesti tässä suhteessa hallinto-oikeuksien toiminnassa on parantamisen varaa.
Tutkimusaineistoina olivat hallinto-oikeuksien huostaanottoasioissa keväällä 2010 antamat ratkaisut kolmen kuukauden ajalta. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin yli 40 hallinto-oikeustuomaria, sosiaalityöntekijää ja avustajaa sekä neljää huostaanottoprosessin läpikäynyttä perhettä. Tutkimuksessa myös havainnoitiin hallinto-oikeuden suullisia käsittelyjä huostaanottoasioissa.
Hallinto-oikeuksien päätösten perusteluissa vaihtelua
Edellytys hyvin perustelulle huostaanottopäätökselle on, että asia on olennaisilta osiltaan riittävästi selvitetty. Viimesijainen selvitysvastuu huostaanottoasioissa on hallinto-oikeudella. Tätä vastuuta korostettiin uuden lastensuojelulain esitöissä. Hallinto-oikeuden rooli huostaanottoasioiden selvittämisessä ei kuitenkaan ole toteutunut niin kuin lakia laadittaessa oli tarkoitettu. Suullisia valmisteluistuntoja ei juurikaan järjestetä, mistä seuraa, että myös varsinainen suullinen käsittely saattaa hajota asian käsittelyn kannalta epäolennaisten yksityiskohtien selvittelyyn, ja huostaanoton tosiasialliset perusteet jäävät selvittämättä. Tällä on vaikutusta mm. päätösten perusteluihin. Osassa hallinto-oikeuden päätöksiä näyttöä oli arvioitu varsin kattavasti ja selkeästi. Heikoimmillaan perustelut oli kopioitu suoraan sosiaalitoimen huostaanottohakemuksesta, joiden laadussa on myös usein puutteita. Keskeinen ratkaisuperuste eli lapsen etu näytti useimmiten jäävän arvioimatta. Samoin eri toimenpidevaihtoehtojen vertailu puuttui perusteluista usein kokonaan. Tämä koskee mm. sen arvioimista, millä tavoin ja miksi kodin ulkopuolelle sijoittaminen turvaa lapsen kehityksen paremmin kuin kotiinjääminen.
Oikeusavustajan käytöllä vaikutusta asian käsittelyyn
Yleisesti ottaen hallinto-oikeuksissa avustajan käyttö ei ole ollut yhtä tavanomaista kuin yleisissä tuomioistuimissa. Huostaanottoasioiden käsittelyssä avustajan käyttö on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti avustajaa käyttävät lasten huoltajat. Tässä tutkimuksessa avustaja oli mukana 43 prosentissa tapauksia.
Tutkimuksen perusteella avustajan käytöllä vaikuttaisi olevan selvä yhteys niin suullisten käsittelyjen järjestämiseen kuin päätöksestä valittamiseen. Molempien osuus oli huomattavasti korkeampi niissä jutuissa, joissa avustaja oli ollut mukana asian käsittelyssä. Myös hallinto-oikeuksien päätösten perustelut olivat yleisesti ottaen perusteellisempia silloin, kun jutussa oli ollut mukana avustaja ja kun jutussa oli järjestetty suullinen käsittely
Huostaanottoasioiden käsittelyajat hallinto-oikeuksissa näyttävät vakiintuneen
Huostaanotolla puututaan merkittävällä tavalla lapsen ja perheen elämään. Siten on tärkeää, että päätökset huostaanottoasioissa tehdään riittävän ripeästi. Tässä tutkimuksessa huostaanottoasiat käsiteltiin (aika vireilletulosta hallinto-oikeudessa asian ratkaisuun) hallinto-oikeuksissa keskimäärin viidessä kuukaudessa (mediaani 19 vkoa, keskiarvo 21 vkoa). Suullisen käsittelyn järjestäminen pidensi käsittelyaikaa selvästi. Eri hallinto-oikeuksissa käsittelyajoissa oli myös huomattavaa vaihtelua.
---------
Lasten huostaaotot tiedotteesta lainaus osa 2.
Lapsen asema menettelyssä edelleen ongelmallinen
Uudella lastensuojelulailla pyrittiin vahvistamaan lapsen asemaa prosessissa selkeyttämällä ja täsmentämällä säännöksiä lapsen kuulemisesta sekä lapselle määrättävästä avustajasta ja edunvalvojasta. Tavoitteista huolimatta lapsilla ei juurikaan ole prosessissa omaa avustajaa tai edunvalvojaa, kun taas huoltajilla on yhä useammin ollut. Tällöin erityisesti kaikkein nuorimmat lapset voivat jäädä prosessissa hyvin näkymättömiksi. Lisäksi huostaanottoasioissa eri osapuolten oikeudet voivat olla ristiriidassa keskenään ja eri osapuolilla voi olla vastakkaisia näkemyksiä siitä, mikä on lapsen etu asiassa. Erityisesti tällaisissa ristiriitatilanteissa olisi suotavaa, että myös lapsella olisi oma avustaja
Tutkimuksessa nousi esiin myös teini-ikäisten (13–17-vuotiaiden) nuorten huostaanotot. Niiden määrä on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Myös tämän tutkimuksen aineistossa teini-ikäiset olivat suurin huostaanotettujen lasten ryhmä. Teini-ikäisten huostaanottojen taustalla vaikuttavat useimmiten erilaiset käytöshäiriöt ja psyykkiset ongelmat. Näitä huostaanottoja, niiden perusteita ja vaikuttavuutta olisi jatkossa ehdottoman tärkeää tutkia tarkemmin.
Lisätietoja Virve-Maria de Godzinsky puh. 029 56 65399, GSM 044-575 2235
de Godzinsky, Virve-Maria: Huostaanottoasiat hallinto-oikeuksissa. Tutkimus tahdonvastaisten huostaanottojen päätöksentekomenettelystä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 260
--------.
Julkaisun voi tilata Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta puh. 029 566 5355
-----------
Sosiaali- ja terveysalan erityisalan työntekijät auttavat ja tukevat erilaisien vähemmistöihin kuuluvien asiakkaita.
Jokainen voi lukea ja pohtia toimiko biologisten, lasten nuorten, ja perheiden oikeudet, vai joidenkin muiden perhemuotojen oikeudet?
http://koti.welho.com/jnissine/steam.htm
------
"Sen sijaan kysymys siitä, tulevatko asianosaiset aidosti kuulluiksi ja huomioon otetuiksi, jää vaille vastausta."
Tähän kysymykseen on hellpo vastata jo kokemuksien kautta. Että ei tule asianosaiset aidosti kuulluksi ja huomioon otetuiksi.
"Heikoimmillaan perustelut oli kopioitu suoraan sosiaalitoimen huostaanottohakemuksesta, joiden laadussa on myös usein puutteita. Keskeinen ratkaisuperuste eli lapsen etu näytti useimmiten jäävän arvioimatta. Samoin eri toimenpidevaihtoehtojen vertailu puuttui perusteluista usein kokonaan. Tämä koskee mm. sen arvioimista, millä tavoin ja miksi kodin ulkopuolelle sijoittaminen turvaa lapsen kehityksen paremmin kuin kotiinjääminen."
Tämä tapahtui meidän kohdalla jo 2005 vuonna. Meni juuri samanlai kun tuossa yllä kirjoitettu.
Eivät ne erityisryhmiin ja vähemmistöihin kuuluvat perheet ole yhtään sen huonompia perheitä, kuin muutkaan. Ehkä he ovat jopa valmiimpia ottamaan apua vastaan, kun ei ole taakkaana "täydellisen perheen viitta".
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.
Uutta tutkimustietoa raiskausrikoksista ja rangaistuskäytännöistä.
Johtuvatko nämä muutokset siitä, että uusi Oikeusministeri Anna Mija Henriksson
Kannsanedustaja Kari Tolvanen vankilapsykiatri Hannu Lauerma ovat puuttuneet seksuaalirikosiin ja vaatineet kemiallista kastraatiota lasten seskuaalisille hyväksikäyttäjille.
Lisäksi he ovat vaatineet, että lasten parissa työskentelvien henkilöiden rikostausta on selvitettävä, ennenkuin henkilö voi työskennellä lasten parissa.
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tiedoite 14.3.2012 seksuaalirikoksista.
http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1330603012357
------------
Insestisyytöksistä tuli muoti-ilmiö, isejä alettiin syyttämään oerättömästi oman lapsensa seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Haluttiinko sillä peitellä pedofilien lapsiraiskauksia?
Risto Pellevo Asikkala kirjoittaa blogissaan.
Oikeusmurhat ja psykiatrien lausunnot pedofiliasta
Insestisyytöksiä esitetään paljon, vaan todisteita ei. Miksi insestisyytökset kolminkertaistuivat vuosikymmenessä?
Onko kyseessä epidemia vai moraalinen paniikki?
Vallankäyttöä vai vainoharhaisuutta? Ja miten taataan sekä lapsen että vanhemman oikeus turva?
Onko siis 2/3 osassa tapahtunut oikeusmurha ?
Vuonna 1999 espoolainen Ari ja hänen vaimonsa erosivat. Lapset jäivät äidille. Isä sai olla lasten kanssa sovittujen tapaamisaikojen mukaisesti. Pian tämän jälkeen asioissa tapahtui yllättävä käänne. Ari tilittää:
"Mulle tuli sosiaaliviranomaiselta puhelu, että nyt mä vien sulta tapaamiset, mä vien lapset, sulle ei jää mitään."
Asia alkoi syytöksellä oman lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, insestistä. Äiti oli veistellyt syytteet turvakodin johtajan tuella. Tuomiota Arille ei tullut, mutta lapset pidettiin hänestä etäällä. Kolmeen kuukauteen lapset eivät saaneet tavata isäänsä ilman valvontaa ja myöhemmin vain kaksi tuntia joka toinen viikko.
Kun insestisyytteet eivät enää purreet, isä leimattiin väkivaltaiseksi. Myös Arin nuorimman lapsen äiti otti osaa huoltajuuskamppailuun ja syytti miestä väkisinmakaamisesta. Nainen sai tämän johdosta vuonna 2005 tuomion kunnianloukkauksesta.
Isä yritettiin sysätä syytteillä ulos lasten elämästä. Tämä myös tehosi hetken aikaa. Yli kahteen kuukauteen Ari ei saanut tavata lapsiaan ilman valvontaa ja sen jälkeen vain kaksi tuntia joka toinen viikko. Vuotta myöhemmin lastenpsykiatri antoi lausunnon, jonka mukaan isä olisi lapsille parempi huoltaja kuin näiden äiti. Nyt isä on lasten osa-aikainen huoltaja.
1990-luvun alkupuolella Suomen poliisille tehtiin vuosittain noin 300 tutkintapyyntöä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Vuonna 2006 luku oli yli kolminkertainen. Viime vuosina tapauksista noin neljännes on luettu syyksi. Kaikista poliisin tietoon tulevista lapsen hyväksikäytöistä viidenneksessä on kyse isän ja lapsen välisestä insestistä. Sosiaaliviranomaisten mukaan näin on jopa joka toisessa tapauksessa.
-----------
Lastensuojelun valvonta on retuperällä.
Valtiontalouden tutkimuslaitos on perin suruullinen, siitä missä lastensuojelun asiakkaat ja perheet joutuvat elämään.
Helsingin Sanomat 5.6.2012.
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Lastensuojelun valvonta on retuperällä/a1338795664840
-----------
Sininauhaliitto.
Voikukkia vertaistukiryhmät on suunnattu kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten vanhemmille, jotka haluavat käydä läpi ryhmässä saman kokemuksen omaavien vanhempien kanssa.
Toimii useammalla paikkakunnalla.
Lisätietoa.
http://www.voikukkia.fi/tapahtumat/koulutukset
-----
Diakonissalaitoksen Ulla Nord nimitettiin presidentti Sauli Niinistön työryhmään.
Ulla Nordin vetämä Vamos-palvelukokonaisuus on saanut hyviä tuloksia syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Lue lisää.
http://www.hdl.fi/fi/ajankohtaista/1411-ulla-nord-nimitettiin-niiniston-tyoryhmaan
------
Kopio Diakonian ja Niinistön projektista.
Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelukokonaisuuden vetäjä Ulla Nord koulutuspalveluista on nimitetty tasavallan presidentti Sauli Niinistön kokoamaan arjen asiantuntijoiden-työryhmään.
Ryhmän tehtävänä tulee olemaan koota yhteen konkreettisia keinoja, joilla jokainen voi estää lasten ja nuorten syrjäytymistä. Ryhmä on koottu eritoten nuoren syrjäytymisen arkea tuntevista asiantuntijoista. Viime vuonna Vamokseen ohjautuneista nuorista yli 65 % pääsi takasin jaloilleen.
Ulla Nordin vetämä Vamos-palvelukokonaisuus on viime vuosina saavuttanut hyvä tuloksia nuorten syrjäytmisen ehkäisemisessä. Kokonaisuuteen kuuluvat etsivä nuorisotyö, matalan kynnyksen terveyspalvelut, nuorten toimintakeskus, Puente nuorten työllistymishanke ja starttityöpaja. Vuonna 2011 Vamoksen etsivä työ tavoitti noin 450 nuorta. Tänä vuonna nuoria on jo tähän mennessä ollut 400.
"Ratkaisut vaikeisiinkin ongelmiin voivat olla yksinkertaisia. Meillä on esittää käytännön koettelemia ja toimiviksi todettuja käytäntöjä, joiden avulla kuusi kymmenestä (67 %) syrjään jätetyistä nuoresta on päässyt takaisin kyytiin", Ulla Nord kertoo.
Palvelujärjestelmä pilkkoo kokonaisuuden
Hänen mukaansa on olennaista kohdata nuoret heidän omilla ehdoillaan, välittää heistä ja koota ratkaisut yhdessä nuoren kanssa. Vastuuta ei voi vielä nuorelta itseltään, Nord painottaa. Samalla on tartuttava palvelujärjestelmämme puutteisiin.
"Nykyinen palvelujärjestelmämme pilkkoo nuoren tarvitseman tuen siiloihin. Uudenlainen, moniammatillinen ja oikea-aikainen tuki lähtee siitä, että poistamme yhteisen asiakastyön esteet ensin omista asenteistamme", Nord sanoo.
Koulutus on ensisijainen keino ehkäistä syrjäytymistä. Helsingin Diakonissalaitoksen koulutuspalveluissa on tehty koko 2000 -luvun ajan määrätietoista työtä ongelman tunnistamiseksi ja uusien ratkaisujen löytämiseksi.
"Jokaisen nuoren tulee saada peruskoulun päättötodistus, eikä millään sääli-vitosilla", Nord sanoo. Hän painottaa myös sitä, että koulun tulisi tukea nuoria toimimaan ryhmässä. on saatava ja kouluun on saatava taas ajatusta siitä, että ollaan ryhmässä.
"Nuorten syrjäytyminen on yhteiskuntaamme jäytävä, todellinen ja vakava ongelma. On erittäin hienoa, että tasavallan presidentti on tarttunut asiaan määrätietoisesti. Olemme tietysti erittäin tyytyväisiä, että tekemämme työ ja onnistumiset huomioidaan myös näin", Nord summaa.
Lisätietoja: Ulla Nord, p. 050 578 1259, [email protected]ämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
-------
Suomea ei voi sanoa eturivin oikeusvaltioksi.
Euroopan neuvoston vaatimukset kunnollisesta oikeudenkäytöstä ei toteudu Suomessa.
Helsingin uutiset 6.8.2010.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Suomea ei voi sanoa eturivin oikeusvaltioksi/1135259124654
--------
Mitenkä lapsi kokee huostaanoton, onko tilanne sama, kuin ero-ja uusperheissä?
Lapsi kokee suuria muutoksia uusperheessä
Uusperheessä lapsen asema on erilainen kuin perheen aikuisten, jotka solmivat parisuhteen vapaaehtoisesti. Lapselle uusperhe tarkoittaa sitä, että hän joutuu hyväksymään elintilaansa ihmisiä joita ei ole itse valinnut.
Uusperheen muodostuessa lapsen kokemat muutokset ovat niin sosiaalisia kuin fyysisiäkin muutoksia. Fyysisistä muutoksista suurin lienee mahdollinen muutto uuteen kotiin. Joskus muutetaan jopa uudelle paikkakunnalle, kauas lapsen tutusta elinympäristöstä. Entisen yhden kodin tilalle tulee usein kaksi kotia. Oman reviirin uudelleen hakeminen ja tilan jakaminen uusien ihmisten kanssa ovat lapsellekin haastavia aiheita. Sosiaaliset suhteet saattavat muuttua rajustikin ja uusia ihmisiä ilmestyä lapsen elämään.
Lapsen ympärille saattaa hetkessä muodostua laaja ja monimutkainen ihmissuhdeverkosto. Lapsen asema perheessä saattaa yhtäkkiä muuttua paljonkin esimerkiksi esikoisesta kuopukseksi. Jos lapsen molemmat vanhemmat solmivat uuden suhteen, lapsi on useamman kuin yhden perheyhteisön jäsen. Niissä voi vallita täysin erilaiset säännöt ja tavat.
Toisinaan myös vanhojen suhteiden katoaminen tai taka-alalle jääminen lapsen sitä haluamatta voivat aiheuttaa mielipahaa tai murhetta lapselle. Uusperheiden lasten ja nuorten ongelmien taustalla saattaa olla myös toipuminen tai suruvaihe vanhempien erosta tai toisen vanhemman menettämisestä. Tällöin on tärkeää antaa lapselle aikaa käsitellä asioita ja sopeutua muutoksiin.
Uusperheessä uuden perheen rakentaminen ei aina suju ongelmitta. Toimiakseen uusperheenä, perheen kaikkien osapuolten on määriteltävä uudelleen roolinsa ja tehtävänsä muuttuneessa tilanteessa. Lasten ja nuorten näkökulmasta ero biologisesta vanhemmasta ja tottuminen uusiin ihmissuhteisiin saattaa viedä aikaa. Usein uusperheen kriisi- ja kipupisteet vaativat ratketakseen ulkopuolista tukea. Lasten sopeutumisen kannalta merkittävää on emotionaalisen tuen saaminen paitsi omilta vanhemmilta, myös ympäristöstä.
On todettu, että uusperheen elinolosuhteet ja niiden järjestely vaikuttavat huomattavasti uusperheen onnellisuuteen ja onnistumiseen. Uusperhe tuo usein mukanaan haasteita ja ristiriitoja esimerkiksi kasvatusasioista, kotiaskareista ja taloudellisista seikoista. Lähtökohtana tulisi kuitenkin aina olla lapsen hyvinvointi, joka määrittyy onnellisista kotioloista, asui hän sitten biologisten tai ”puolikkaiden” vanhempiensa luona.
Väestöliitto
Minka Mansikka
Uusperheneuvoja
-------------------