Särki mun sydämen. Vaikka en sitä näyttänyt. Se särki sen koska tajusin että tilanne on kuin Irinan biisissä - et huomaa. Mä näin miten kovasti Sä halusit olla kuin muut, mennä flirttailla ja elää. Jutella, nauraa, nauttia huomiosta. Minun takiani kielsit sen itseltäsi. Ja näin miten tuskallista se oli. Pointti oli se, että halusit muttet voinut. Ja syytit siitä minua.
Sun ei tarvi enää pidätellä itseäsi tekemästä niin. Sä olet vapaa. Sä voit tehdä mitä haluat. Kaikkea sitä mitä et voinut minun kanssani tehdä, koska kukaan ei voi tehdä niin, jos haluaa olla minun kanssani. Ymmärrätkö. En tiedä, mikä sinua on pidätellyt, mutta kun se on se mitä haluat, älä anna minun olla esteenä. Elä. Niinkuin itse haluat. Jos olisit jäänyt, olisit jäänyt tuosta paitsi. Sun pitää mennä ja tehdä niinkuin on hyvä sulle, eikä syyttää mua kaikesta minkä olen kieltänyt.
Kerroin sääntöni, jotta ymmärtäisit kuinka ehdoton olen ja että sun pitää valita elää itsesi näköistä elämää, sellaista jonka haluat. Et voi saada sitä minun kanssani. Mä en voisi elää toisin. Käsitätkö sen. Mä en syytä sua ENÄÄ siitä mitä teit. En vain halua sellaista itselleni. Älä säkään syytä minua siitä, mitä jätit tekemättä ja minkä olisit halunnut tehdä, mutta hyväksy etten halua sellaista itselleni. Meillä on molemmilla valinnan vapaus. Vaikka kuinka yrittäisimme muuttaa sitä asiaa. Saada toisemme ja kaiken muunkin, se ei mene niin. Toista ei voi muuttaa. Ja jos toinen tekee onnettomaksi eikä salli meidän olla oma itsemme, on vain yritettävä luopua.
Se oli hirveän tuskallista ymmärtää viime lauantaina ettet sinä voisi koskaan olla onnellinen kanssani. Minä en voisi antaa sinulle sitä tilaa minkä tarvitset etkä sinä sitä turvaa ja ehdottomuutta jonka minä tarvitsen. Se ei muuta sitä tosiasiaa, mitä tunnen sinua kohtaan. Se on tosi ja on sitä edelleen, mutta, rakkaani, ainoani, et vain voisi elää minun kanssani enkä sinun. Siksi lakkaa syyttämästä minua siitä etten voi olla sellainen kuin haluat. Koska minä olen tehnyt sinun kohdallasi saman. Se merkitsee että hyväksyn sinut sellaisena kuin olet, mutta en voi elää kanssasi etkä sinä minun. Ja se koskee ihan saatanasti tajuta ja hyväksyä tilanne.
Sun ei tarvi enää pidätellä itseäsi tekemästä niin. Sä olet vapaa. Sä voit tehdä mitä haluat. Kaikkea sitä mitä et voinut minun kanssani tehdä, koska kukaan ei voi tehdä niin, jos haluaa olla minun kanssani. Ymmärrätkö. En tiedä, mikä sinua on pidätellyt, mutta kun se on se mitä haluat, älä anna minun olla esteenä. Elä. Niinkuin itse haluat. Jos olisit jäänyt, olisit jäänyt tuosta paitsi. Sun pitää mennä ja tehdä niinkuin on hyvä sulle, eikä syyttää mua kaikesta minkä olen kieltänyt.
Kerroin sääntöni, jotta ymmärtäisit kuinka ehdoton olen ja että sun pitää valita elää itsesi näköistä elämää, sellaista jonka haluat. Et voi saada sitä minun kanssani. Mä en voisi elää toisin. Käsitätkö sen. Mä en syytä sua ENÄÄ siitä mitä teit. En vain halua sellaista itselleni. Älä säkään syytä minua siitä, mitä jätit tekemättä ja minkä olisit halunnut tehdä, mutta hyväksy etten halua sellaista itselleni. Meillä on molemmilla valinnan vapaus. Vaikka kuinka yrittäisimme muuttaa sitä asiaa. Saada toisemme ja kaiken muunkin, se ei mene niin. Toista ei voi muuttaa. Ja jos toinen tekee onnettomaksi eikä salli meidän olla oma itsemme, on vain yritettävä luopua.
Se oli hirveän tuskallista ymmärtää viime lauantaina ettet sinä voisi koskaan olla onnellinen kanssani. Minä en voisi antaa sinulle sitä tilaa minkä tarvitset etkä sinä sitä turvaa ja ehdottomuutta jonka minä tarvitsen. Se ei muuta sitä tosiasiaa, mitä tunnen sinua kohtaan. Se on tosi ja on sitä edelleen, mutta, rakkaani, ainoani, et vain voisi elää minun kanssani enkä sinun. Siksi lakkaa syyttämästä minua siitä etten voi olla sellainen kuin haluat. Koska minä olen tehnyt sinun kohdallasi saman. Se merkitsee että hyväksyn sinut sellaisena kuin olet, mutta en voi elää kanssasi etkä sinä minun. Ja se koskee ihan saatanasti tajuta ja hyväksyä tilanne.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Oliko tämä se viimeinen vuodatus?
Oli. Nyt saat olla rauhassa.
Mikä sua oikein pidättelee?
Miten niin? Mä yritän antaa toiselle sen mitä se tarvitsee.
Mistä sä sen muka tiedät mitä toinen tarvitsee? Ei tää varmaan sit ollutkaan mulle niinkuin ei mikään muukaan täällä.
No, en tiedä, mutta näin sen kivun ja kuulin syytökset. Totta olivat.
Erm...
En pidä mahdollisena että olisit henkilö minun elämästäni mutta läheltä liippa tekstisi. Vuodatampa omankin puoleni, ehkä saat siitä jotain itsellesikin.
------------------------------------------------------------------
Silloin aikoinaan halusin sinua ja halusin niin paljon että en sitä kyennyt peittämään vaikka seurustelitkin ja olin sinulle vain kaveri.
Kyllä minä osaan ihmistä lukea, näen "läpi" varsinkin kun vähän aikaa ollaan oltu tekemisissä ja en minä ihastunu (rakastunut?) mihinkään muuhuun ku Sinuun, siihen mitä sinä jo olet! Puutteinesi ja kaikkine ihanise puolinesi.
Joskus olin lukevinani että myös sinä välittäisit minusta mutta et sitä osoittanut sanoin etkä teoin vaan työnsit minut elämästäsi, jopa useampaan otteeseen.
Näiden vuosien aikana olen hyväksynyt sen mitä olet minulle hokenut, olen sinulle kuin veli. Brotherzonelta ei urbaanin legendan mukaan ole mitään ulospääsyä :/
Nyt sitten se mitä viimelauantaina tapahtui. Kyllä, käytökseni muuttuu seurassasi jossainmäärin ja sinulla on ollut/on iso vaikutus elämääni.
Mutta vaikka en sinun kaveripiiristä naista halua itselleni etsiäkkään se ei tarkoita ettenkö etsisi sitä jostain muualta.
Ihastuksia tulee ja menee ja kun kiinnostus on tarpeeksi kova, teen asian eteenkin jotain.
Tämä on sitä nykypäivää. Olemme kavereita ainakin ja siihen se jää.
Ole oma itsesi seurassani ja minä olen sitä sinulle, ehkä se kaunis ystävyys vielä löytyy joka meillä oli silloin muinoin.
------------------------------------------------------------------
"Se oli hirveän tuskallista ymmärtää viime lauantaina ettet sinä voisi koskaan olla onnellinen kanssani." Et tule koskaan tietämään eikä ikävöintisi kohde myöskään ellet anna sille tilaisuutta. Jos pidät hänestä hänenä itsenään ja hän välittää sinusta niin kaikki muu ratkaistavissa. "ja suurin niistä on Rakkaus"
Taisimpa lukaista viestisi liian nopeasti ja meni pointtisi vähän sivusuun...
Ei natsaa juttu sittenkään koska se jonka sydämmeni valitsee saa jakamattoman huomioni. Ei minun tarvitse katella muita eikä varsinkaan flirttailla jos saan sen jota rakastan. Henkilö elämästäni tuntee minut kyllä sen verran hyvin että tietää että en kaipaa mitään seikkailuja enkä huomiota muilta.
Minun lauantaissa jätin flirttailematta koska en halua löytää parisuhdetta hänen kaveripiiristään. Pelkuri taidan olla kun pelkään että tunteeni häntä kohtaan vaikuttaisivat huonosti suhteeseen.
Ehkä sinun ihmisesi tuntee samoin. Hän pidättäytyi flirttailemasta sinun vuoksesi ja jos hän kerran itse haluaa olla flirttailematta sinun vuoksesi eikö se silloin tarkoita että hän haluaa sinut? Ei hän silloin voi menettää mitään tai olla minkään vankina jos hän sinut saa vaan se on hänen unelmansa.
Jos hän näkee vain sinut niin silloinhan hän juurikin on sellainen turvallinen ja vakaa jota kumppaniltasi haluat. Teidän ei tarvitse kummankaan luopua mistään tai muuttaa itseään kun palapelin palaset jo sopivat valmiiksi yhteen.
Tee nyt hyvänenaika ainakin hänelle selväksi että välität! Hän ansaitsee sen
Hyvin järkeilty. Olen tehnyt tunteeni hyvin selviksi. Sanoin ensimmäistä kertaa lauantaina toiselle ihmiselle rakastavani tätä. Kun tunteisiin ei vastattu kuin syytöksiin, arvelin että pajatan tänne sen mitä ajattelin ja muuten olen hiljaa.
Ikävä juttu jos ei vastakaikua tullut :/ Tiedän tunteen... Sepä se vielä hankaloittaa kun ei ihminen aina tiedä itsekkään mitä tuntee/ajattelee. Helppo on asioita järkeistää mutta tunteet menee menojaan.
Itse en ole tainnut sanoa romanttisessa mielessä vielä kenellekkään että rakastan. Vain yksi ihminen on aikuisiällä ollut jolle olisin ollut valmis sen sanomaan mutta asiat eivät aina mene niinkuin elokuvissa.
Tästä palstakirjoittelusta/selailusta oon vähän kahtaalla. Toisaalta tuntuu että tekisi hyvää kirjoitella omia tuntojaan ja ehkä vetää vähän roolileikkiäkin toisen kirjoittajan kanssa mutta toisaalta kyllä tämä ruokkii kokoajan epätietoisuutta ja sotkee ajatusmailmaa. Parasta on kun pääsee kasvotusten kertomaan ja juttelemaan.
Tsemppiä oman asiasi kanssa
Kiitos. Asiat eivät tosiaan mene kuten elokuvissa. Mutta asiat kääntyy aina parhainpäin. Tarkoitan sitä että ne ovat selvinneet. Ja sitten voi jatkaa elämää. Mä teen niin. Enkä halua että hänkään jää kiinni menneeseen. Kaikelle on aikansa. Tsemppiä sinullekin.
Jos rakastaisin jotain, niin en kyllä flirttailis kellee muulle!
No niinhän se on. Mutta kun ei rakasta. Sehän se meidän ero tässä asiassa on. Hyvin ratkaiseva ero.
Samoin sanoisin et en flirttaile kelleen muulle jos rakastan jotain.................
muuta muulla ei tähän olekkaan sanottavaa.
Sinänsä tosin huokaisin helpotuksesta kuitenkin.
Et itse tuli oltua kiltisti himassa lauantaina
Ja sitten itse en mitenkään tykkää olla hirveesti esillä tai huomion kohteena siinä tilanteessa tunnen itseni ennemmin vaivautuneeksi kuin et siitä tykkäisin olen niin tottunut siihen jo elämässäni etten ole mitenkään erikoinen persoona eikä minua tarvitse "nostaa jonnekkin korokkeelle" olen jalat maassa oleva ihminen vaikka niistäkin kyllä vauhtia löytyy sitten tarvittaessa.
Enkä yleisesti ottaen muutenkaan tykkää olla mikään "päähenkilö"
vaikka saatan kyllä karaokea laulaa mutta ainoastaan siitä syystä koska siinä saan jotenkin sellaisen eufoorisen tunteen laulaessani, en siis sen takia että haluan esiintyä.
Sorry ap. tämä purkaus aloitukseesi se nyt vaan livahti.............