Raamattu 1933/38
46 Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?
Raamattu 1992
46 Yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi kovalla äänellä: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se merkitsee: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?
Biblia 1776
46 Ja liki yhdeksättä hetkeä huusi Jesus suurella äänellä, sanoen: Eli, Eli, lamma sabaktani? se on: minun Jumalani, minun Jumalani, miksis minun ylenannoit?
Erikoisia käännösmuunnoksiakin.
Itse olisin kiinnostunut kuulemaan että mitä ajattelette:
Miksi Jeesus huusi noin?
46 Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?
Raamattu 1992
46 Yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi kovalla äänellä: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se merkitsee: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?
Biblia 1776
46 Ja liki yhdeksättä hetkeä huusi Jesus suurella äänellä, sanoen: Eli, Eli, lamma sabaktani? se on: minun Jumalani, minun Jumalani, miksis minun ylenannoit?
Erikoisia käännösmuunnoksiakin.
Itse olisin kiinnostunut kuulemaan että mitä ajattelette:
Miksi Jeesus huusi noin?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minun uskonkäsitykseni mukaan Hän koki Isän hylkäämisen kaikkien hylätyksi itsensä tuntevien takia. Siksi Hän huusi. Tämä on väkevä lohdutus kaikille pimeiden laaksojen läpi kulkeville. Jeesus on kokenut saman, siksi Hän voi auttaa meitä kiusattuja. Tähän löytyy joku raamatunkohtakin, mutta luontainen laiskuus vaivaa.
Ensinnäkin luonnpllinen aurinko oli peittänyt silmänsä jo noin kolme tuntia aiemmin eli hamaasta kuudennesta hetkestä asti tuli pimeys.
Toiseksi Kristuksen tuska oli valtava juuri tällä kohdalla, sillä hän HUUSI tuskasta.
Hänen käsiensä ja jalkojensa lävitse oli lyöty naulat, ja hän oli riippunut ristillä jo useita tunteja, kuin karitsa keritsijäinsä edessä ÄÄNETI. Mutta nyt tuska purkautuu huutona hänen huuliltaan MIKSI MINUT HYLKÄSIT?
Uskon että tuo tuska, (jonka täytyi olla todella kamala), oli sen ihmisen tuska joka toteaa epäuskoisena kuollessaan, täällä ajassa Kristuksen hyljänneenä, tulleensa iankaikkisesti Jumalan hylkäämäksi. Tämä on helvetti.
Vanhassa uskontunnustuksessa luimme että astui alas helvettiin. Tämä on nyttemmin muutettu tuonelaksi.
Edelleen uskon lisäksi että siinä on mukana tuo elementti josta Lasse setä jo kirjoitti.
Hylkääminenhän on ihmiskunnan kamalin ja tuhoa tuottavin synti. Ihmisen tärkein tarve kun on heti synnyttyään tänne, ja aina kuolinpäivään asti, on tulla rakastetuksi.
Ja rakkaudettomuus rikkoo monen ihmispolon elämän jo heti kohta syntymän jälkeen tapahtuvan kasvun aikana. Täältä ne tulevat alkoholistit ja huume ihmiset. Täältä tulevat ne, jotka hamuavat maallista omaisuutta mielettömästi muista välittämättä etc. etc. Rakkauden nälkä ilmenee monenlaisina eri variaatioina.
Mutta rakastettuna oleminen, se on sanoin kuvaamattoman ihanaa. Sen tietävät kaikki rakstetuksi tulleet. Olen ollut rakastettu jo syntymästäni asti, siitä kiitän ja ylistän Pyhää Kolmiyhteistä Jumalaa minun Herrani Jeesuksen Kristuksen kautta.
Jeesus myös tunsi kirjoitukset. Katsopa psalmin 22 (suom. Raamattu) alkua.
P.S. Noissa sanamuutoksissahan ei ole vielä edes vivahde-eroa keskenään. Alkuteksti on taas eri asia, kuten ero helvetti - tuonelakin, muuten. Erot, jos niitä on, pitää etsiä sieltä, ei eri suomalaisista käännöksistä.
Uskontunnustuksen alkuperäisessä kreikankielisessä tekstissä käytetään sanaa 'hades', joka tarkoittaa tuonelaa. Helvetistä kreikassa käytetään sanaa 'gehenna', joka on sama myös hepreaksi. Tuonela on hepreaksi 'sheol'.
Mitä tulee psalmiin 22, niin jotkut VT:n tekstit kuvaavat tulevia asioita niin konkreettisen täsmällisesti, että ihan hirvittää... Olen joitain kertoja kuunnellut Kristuksen kärsimiseen ja kuolemaan liittyvien Vanhan Testamentin tekstien lukemista pitkäperjantaina ortodoksisessa kirkossa, ja niihin luettaviin teksteihin kuuluu muistaakseni myös tämä.
Joissain apostolisen uskontunnustuksen versioissa lukee 'katelthonta eis ta katotata', eli suurinpiirtein 'laskeutui alhaisuuteen' tai yksinkertaisesti vain 'laskeutui alas'.
Apostolinen uskontunnustushan on siitä erilainen kuin Nikean-Konstantinopolin, että se ei ole minkään kirkolliskokouksen julkilausuma vaan kirkon piirissä vanhastaan käytetty ja perimätietona sukupolvelta toiselle välitetty ja siten siitä esiintyy enemmän versioita kuin Nikea-Konstantinopolin tunnustuksesta.