20mm sisähalkaisijaltaan olevassa metrin pitkässä kupariputkessa virtaa 20 asteinen vesi nopeudella 0.35 litraa/sekunti. Putkea lämmitetään koko alaltaan 150 asteella. Minkälämpöistä vettä putken päästä saadaan?
Laskutehtävä
====___?
662202
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 66
Vanhimmat
150C-
Jos putken ulkohalkaisija on vaikka 2583cm, niin usko, että vesi lämpenee juuri ollenkaan. Käyttäisin ennemmin bilteman 500*600 pyyhekuivainta.
Lämmitysteho =22,4 kW
Vesimäärä = 1,26 m3/h
Lämmönnousu 15 ast.
Putken toisesta päästä tulee 35 asteista vettä.
Saisiko kaavat?
Siis miten lämmitysteho (Q) lasketaan?
dT= Q/(4.2*0.35)
Eihän koko kysymyksessä ole yhtääm mitään järkeä. Mitä tarkoittaa ?"Putkea lämmitetään koko alaltaan 150 asteella."
Mun mielestä ei yhtään mitään, jos joku osaa laskea, niin onnea.
Samaan asiaan vielä, jos tarkoitus on sanoa, että putki on 150 asetta lämmin koko matkalta, niin joku lämmönsiirron perusteita osaava saa varmaan laskettua, paljonko lämpöä siirtyy virtaavaan nesteeseen.
7 riviä huuhata, en pysty edes kännissä samaan.
Putkea lämmitetään koko alaltaan 150 asteella.
Jos putkenpätkän lämmitys on kuumalla ilmalla (esim. savukaasu) tai virtaavalla paineistetulla vedellä saadaan täysin erilaisia tuloksia. Kysymys ei ole täsmällinen.
Savukaasuilla lämmitetään. Saisiko sitten kaavan jolla putkeen kohdistuva lämpöteho lasketaan?
Ihan turhaa työtä. Kuvitelmasi ovat niin kaukana todellisuudesta, ettet usko tuloksia, vaikka joku laskelman vaivautuisikin tekemään. Edelleen erittäin puutteellisilla lähtötiedoilla.
Toki voisin vihjata, että ongelma ei ole putken sisäpinnalla (metalli vs. neste) vaan onnettomassa lämmönsiirrossa (kaasu vs. metalli) ulkopinnalla. Mutta ethän sinä sitä usko, kun olet jo päättänyt, että sitä lämmitetään 150 asteella.
"Mutta ethän sinä sitä usko, kun olet jo päättänyt, että sitä lämmitetään 150 asteella. "
pälä pälä, esitä nyt lämpötehon kaava jos putken lämpötila on 150 astetta.
Kaavaa minulla ei ole. Mutta sen tiedän että putken lämpötila ei ole 150 astetta vaan kutakuinkin tarkkaan sen sisällä olevan veden lämpötila.
Putkeen mahtuu 0,314 litraa vettä, oppikoulun geometrian mukaan. Jos virtausnopeus on 0,35 litraa sekunnissa niin putken vesi vaihtuu alta sekunnin, tarkemmin noin 0,9 sekunnin välein.
Lämmitys vastaa sitä että laitat sen putkenpätkän vedellä täytettynä ja rullalle kierrettynä keittiösi uuniin kun uunin lämpö on 150 astetta. Putkenpätkä on siellä uunissa sekunnin. Siihen et edes pysty.
Tai pidä se putkenpätkä uunissa 90 sekuntia ja mittaat sen lämpenemisen. Oikea vastaus on sadasosa tuosta lämpenemisestä.
Näillä perusteilla voisi arvioida että vesi lämpiää paljon vähemmän kuin asteen. Taidat tarvita tarkan mittarin että pystyt mittaamaan veden lämpiämisen.
No tulihan sieltä vihdoin jokin järkevä ajatus alkuperäiseen kysymykseen, kiitos.
Aloittajan ei olisi kannattanut nukkua fysiikan tunnilla, niin tuokin asia olisi jo selvinnyt, eikä tarvitsisi enempää näitä ketjuja availla.
Sekin auttaisi, kun ei olisi ensimmäisessä ketjussa aukonut päätään heti, kun eriäviä mielipiteitä (tai ihan oikeita laskelmia) ilmaantuu. Silloin joku ehkä olisi voinut auttaa.
Mutta netti on noita kaavoja pullollaan, sieltä vaan etsimään sopivaa.
Mikä kettu teitä jutteja aivaa, aasiallisiin aloituksiin ei tule selkokielistä vastausta. Netistä ei paljoa lämpopin kaavoja löydy koskien virtauslämpöoppia.
Vai että aasiallisiin :D
Tuo aiempi ketju, josta tämäkin juontaa juurensa, ei ollut kovin aasiallinen sinun toimestasi, joten miksi luulet, että saat apua uudesta ketjusta? Jos ei ole halukas kyselemään ilmaisia neuvoja asiallisesti, niin voit aivan vapaasti ostaa samat tiedot asiasta tietäviltä henkilöiltä, jolloin käytökselläsi ei ole niin suurta merkitystä.
Ps. Nuokin kaavat löytyvät 5min hakemisella netistä.
"Ps. Nuokin kaavat löytyvät 5min hakemisella netistä. "
Et muuten ole löytänyt ja lopeta huuhaan jauhaminen. Todista väitteesi esittämllä kaavat jo viimeinkin .
Ja helpottaisin sinun työtäsi? Tuskin. Tosin et osaisi niitä edes käyttää, vaikka tähän laittaisinkin.
"Varojärjestelmät voivat löytyä jo monesta talosta."
Varojärjestelmä täytyy löytyä lämmönlähteestä, ei se Niben varo tuohon kelpaa.
"Varojärjestelmä täytyy löytyä lämmönlähteestä, ei se Niben varo tuohon kelpaa."
Jahha, ikään kuin ylipaine eli siirtyisi esmes 5 metrin päähän olemassa olevan kattilan systeemeihin.
Kumma juttu, että kuntien juomavesi sirtyy paineella kilometrierien päähän.
Siirtyy varmasti jos matkalla ei ole sulkuja, jäätyneitä putkia tms. Tuon takia varoventtiili onkin kytkettävä suoraan lämmittimeen. Mutta vitut määräyksistä tai turvallisuudesta.
Okei, sun talossa putket jäätyy matkalla olkkarista tekniiseen tilaan. Todella älykästä onkin sijoittaa lämpöputkia kylmiin tiloihin, jos ne voi vetää lämpimässä tilassa.
Sulkuventtilithän kannattaa olla kiinni jos vesikiertoista lämmitystä käyttää.
Ei jäädy, mutta en usko, että määräyksiä on tehty pelkästään minun taloani varten. Sulkuventtiilitkin kannattaa pitää auki lämmittämisen aikana, mutta vahinkoja sattuu ja määräyksiä noudattamalla isommilta harmeilta säästyy. Tästä syystä varolaitteiden pitää olla kytkettynä suoraan lämmittimeen.
Mutta eihän sinua koske fysiikan laitkaan, niin miksi turhaan välittää mistään muustakaan.
Otinpa syöttöputkiston designiä parannellessani sulkuventtilin pois systeemistä äskettäin, joten ei ole vaaraa ,että kierto katkeasi. Toisekseen leivinuunista jos haluaa saada pitkäkestoisesti lämpöjä ulos, niin vesi ei ole lähelläkään kiehumispistettä.
On turhaa jonkun puukattilan määräyksiä soveltaa tähän.
Bilteman pyyhekuivaajan tunkemisella uuniin ei taloa lämmitä. Ehkä vain räjäyttää uunin ja lämmitysjärjestelmän jos vesi ei joskus kierrä putkessa ja alkaa uunia lämmittäessä kaasuuntua.
Kannattaisi perehtyä vaikka miten vesitakoissa lämmitys ja vesikierto ja varohommelit on toteutettu. Useampi tuhat euroa siihen menee helposti jos tekee sellaisen uunin tai takan joka siirtää tehokkaasti lämpöä vaikka lattialämmitykseen.
Enemmän hyötyä siitä on kun jättää sen Bilteman pyyhekuivaimen uuniin ostamatta ja ostaa samalla rahalla vaikka polttopuuta.
"Kannattaisi perehtyä vaikka miten vesitakoissa lämmitys ja vesikierto ja varohommelit on toteutettu."
Kaupallisissa ratkaisuissa on huonoa uunin jäähtyminen. Myöskin lähtölämpötila on liian korkea lattialämmitysjärjestelmään. Varojärjestelmät voivat löytyä jo monesta talosta.
Ei riitä tieto, eikä tavat.
Opettajan neuvot menneet kuuroille korville ja samaten äidin.
Kerroin jo sinulle kaavan säteilyn tehosta. Etsi itse tuo erkkipetterin vakio, niin voit laskea ihan itse. Laske vaikka niin, että kupariputken lämpötila on vakio 20 astetta, niin huomaat, että ei lämpene paljoa mitään. Tuo pitäisi kyllä pystyä itse päättelemäänkin, jos on vaikka saunassa tullut käytyä.
"Kerroin jo sinulle kaavan säteilyn tehosta"
jaaha, eipä kertomus ole tälle palstalle eksynyt.
Webbi tarjoaa tällaisia harjoitustehtäväkaavakkeita, joista vastaukset kaavoineen on piilossa xls filussa ja siten netinkäyttäjän tavoittamattomissa
https://noppa.aalto.fi/noppa/kurssi/ke-42.3000/harjoitustyot/KE-42_3000_10._lammonsiirrin_kaavake.pdf
Eipä silti tämmöinen älyvapaa tiedonpimittämistouhu on yleistä rakennusalalla. Kirjoista tuollaiset asiat viimeistään selviää. Mutta Internet näköjään on skeidan jauhamista ja urvellusta varten, kuten tälläkin palstalla on yleistä.
Kyllä sen kirjoitin tälle palstalle ketjuun "uunin lämpö lattiaan" tjsp.
Pikaisella kuuklettamisella tuon erkkipetterin vakion nimi on Stefanin-Boltzman.
Tuo tieto löytyy kirjoista ja pitäisi löytyä päästäkin. Internetti on kyseistä tietoa pullollaan. Rakennusalalla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, vaan on tavallista fysiikkaa. Lukion oppikirjoista löytyy varmaan hyviä esimerkkejä asiasta.
Kuten joku tuossa jo kertoikin esimerkin uunista, niin juuri noin menee. Saunalla tarkoitin, että voit vaikka laittaa seuraavalla kerralla saunaan mennessäsi 3 ltr vettä metalliseen kiuluun ja mitata kuin paljon tuo vesi lämpenee vaikka 10 min aikana. Sitten vain jaat tuon luvulla 70, niin saat tulokseksi kuinka paljon vesi lämenee saunan lämpötilassa ja sitten voit veikkailla paljonko vesi lämpensi, jos saunan lämpötilan nostaisi 150 asteeseen. Veikkauksena asteen osia. Jos olet käynyt saunassa, niin pitäisi olla tuttua.
Viimeinen kappale on aivan maalaisjärkeä. Ei löydy internetistä, eikä kirjoista.
Tuosta lukiosta aikaa jo 50 vuotta, mutta silti muistuu mieleen. Käytöstavatkin yritän pitää muistissa :)
Edellenkään en ymmärrä miksi tuo patteri ei kelpaa. Ensin rättipatteri, nyt sitten vastaava määrä kupariputkea. Patteri ja putki toimivat aivan samalla tavalla, jos niiden pinta ja ala ovat samoja.
Ilmeisesti et ymmärrä mikä ero on teholla ja energialla ja kysymyksesi johtuvat siitä.
"Kyllä sen kirjoitin tälle palstalle ketjuun "uunin lämpö lattiaan" tjsp."
Mitä sekoilet, ko ketjussa ei ole messagea Viisauden (eli tyhmä) kiviltä.
Meikä pienessä sievässäkin havaitsee sen.
Taitaa tuplapukkia jo olla uponnut korillinen.
Et sitten viitsinyt etsiä ilmeisesti.
"pinta- ala x pinnan heijastuvuus x erkkipetterin vakio x lämpötila potenssiin 4"
Tuolla tuon pystyy laskemaan.
Miksi tappelet vastaan ja herjaat kaikkia? Oletko oikeassa elämässäsikin tuollainen. Minulla toimiva systeemi ja yritin jaella neuvoja, mutta taidanpa lopetella tähän.
Kokeillaas ohjettasi 22mm kupariputkella ja netin avulla:
2*0.011m*pi*1m*
(kupariputken heijastavuus???)*
1.38(24)exp(-23)J/K
150Cexp2
Eipä tule mitään järkevää tulosta. Miksi olet tuollainen epäeksati huuhakynäilijä?
Toinen antaa hyvät neuvot ja sinä herjaat?
Luitko tuota viestiä ollenkaan missä tuo neuvo oli edellisessä ketjussa???
Minä saa tuosta aivan kyseisten neuvojen avulla n. 30W. Voisi jopa teoria pitää paikkansa käytännön kanssa.
Ja 10500 kJ/m2hK kertoo tehoiksi 22 kW;-)
Sivistäkäämme itsemääme ja kupariputken heijastuvuus, mikä se on?
Toinen laskettu vesi/vesi ja toinen kaasu/vesi. Kun kysyy epämääräisesti, niin vastauksissa on isojakin heittoja. Molemmat vataukset ovat oikeita ;-)
Kupariputken heijastuvuudella ei ole oleellista merkitystä tässä tapauksessa. Vastaus on esimerkissäsi 0- 100W eri heijastuvuuksilla.
TÄSSÄ KAAVAT
Lämmönsiirtokerroin 10500 kJ/m2hK parhaimpien lämmönsiirtimien mukaan.
Pinta-ala putken sisämitan mukaan 0,02 x 3,14 = 0,0628 m2.
Keskimääräinen lämpötilaero K = (130 115) / 2 = 122,5 K
Virtaus 0,35 ltr/s x 3600 s/h = 1260 ltr / h
Veden ominaislämpö 4,186 kJ /ltrK
Lämpöteho 10500 kJ/m2hK x 0,0628 m2 x 122,5 K = 80 770 kJ/h
Veden lämpeneminen 80 770 kJ/h / 1260 ltr/h x 4,186 kJ/ltrK = 15 ast.
Tässä lasket kuinka lämpötila muuttuu, jos putken ympärillä on vettä. Käsittääkseni kyse oli 150 asteisesta ilmasta.
Eli lasket kuinka lämpöenergia johtuu, vaikka pitäisi laskea kuinka lämpöenergia säteilee.
"
Keskimääräinen lämpötilaero K = (130 115) / 2 = 122,5 K"
mistä nämä hervantavakiot on tempaistu?
Vitu rakenneusala, netistä löytyy kyllä tenttikysymyksiä lämmönsiirtokertoimesta, mutta ei vastauksia. Toista se on it-allalla, kaikki tieto on netissä.
Eipä voi tarkistaa nimim.
10500 kJ/mm2hK kaavojen oikeellisuutta. Nimim. geometriaa esitti pätevät perustelut putkiveden olemattomalle lämpenemiselle.
Putken alkupäässä lämpötilaero on 130 astetta ja loppupäässä 115.
Tehtävässä ei ilmoitettu mitä ainetta putken ulkopuolella on, ainoastaan
150 astetta.
Ketjussa on kysytty mitä ainetta putken ulkopuolella on. Vastaus on savukaasu.
"Lämmönsiirtokerroin 10500 kJ/m2hK parhaimpien lämmönsiirtimien mukaan."
Ilmasta veteen? Vedestä veteen teho on varmaan moninkertainen?
Miten laskit putken loppupään lämpötilan, 115?
Uunivertaus on hyvä. Muutama metri putkea vesineen uuniin muutamaksi sekunniksi. Voihan sinne vesitilaan järjestää anturinkin ja kirjata sitten lämmön nousua.
Kilon köntsä lihaa lämpenee muutamalla kymmenellä asteella tunnissa 150'C porotuksessa. Ei lämpene sekunnissa kuin asteen osia.
Näin on, mutta olishan kiva kaavalla todistaa tuokin, mutta ei palstalta tule selvää kaavaa vaikka kuinka väittävät sen löytyvän 5 minuutissa.
Siis vaadit kaavaa jos ehdotetaan aivan tavallista laboraatiota?!
Voit yksinkertaistaa lyhentämällä putkea. C-poretablettipurkki vastaa hyvin tuota putkea. Täytä vedellä ja pane sekunniksi uuniin. Älä polta sormia siihen, kun otat pois.
Tuo testihän on helppo tehdä uunissa paistomittarin kanssa. Putkeen tulpat päähän, vettä sisälle ja paistomittari tulpasta läpi, sekä toinen mittari mittaamaan uunin ilman lämpöä. Putki ripustetaan uuniin siten ettei se makaa kiinni pinnoissa. Sitten kellotetaan aika ja katostaan lämmön nousu aikayksikköä kohti. Tästä saadaan laskettua lämmönsiirtokyky.
Ehkä jostain talukkokirjasta löytyy kupariputken lämmönsiirtokyky ilmasta veteen, mutta perinteisesti netistä tällaista oikeasti hyödyllistä tietoa on todella vaikea löytää.
Lukion kalorimetrilaskelmat eivät toimi virtaavan veden kanssa. Jos lasketaan kuinka paljon sekunnissa putkessa oleva vesi lämpenee, niin todellisuudessa se lämpenee vähmmän koska on liikkeessä.
Täytyy hakea kirjastosta jokin korkeakoulun lämpötekniikan kirja.
Kyseisellä Bilteman härpäkkeellä voisi uunissa saada tosiaan sellaiset suuruusluokaltaan 30 wattia tehoa. Seǩin vain silloin kun uuni on lämmin tai oikeastaan kuuma.
Riskinä on vielä veden ylikuumeneminen putkessa jolloin se kaasuuntuu ja painetta tulee helposti kymmeniä baareja tai enemmän. Kun systeemistä vielä jätetään uunista pois varoventtiilit (huom. monikko), niin koko roska voi räjähtää taivaan tuuliin.
Eihän siinä tarvita muuta kuin se että termostaatti katkaisee vesikierron uuniin kytketystä piiristä niin räjähdysvaara on todellinen. Tai jos lattialämmityksen kiertovesipumppu hajoaa tai tulee vaikka sähkökatko niin se saattaa olla sitten menoa se.
Toki jokainen saa tuhota talonsa ihan vapaasti millä tahansa systeemillä. Itse tosin miettisin useampaankin kertaan ennen kuin alkaisin mökkiäni parin euron kuvitteellisen vuosisäästön takia räjäyttelemään millään Pelle Peloton-keksinnöllä.
Jos uunista tai takasta haluaa lämmön siirtää lattialämmitykseen, niin kannattaa turvautua kaupalliseen vesitakka ratkaisuun tai tehdä itse vastaava tai teettää sellainen. Tämä maksanee muutaman tuhat euroa.
Toinen mahdollisuus siirtää polttopuusta lämpöä lattialämmitykseen on rakentaa taloon lämmityskattila ja laittaa sille varaaja muut tarpeelliset tarvikkeet. Maksaa taas muutaman tuhat euroa.
Jos budjetti on muutama kymmenen euroa niin kannattaa unohtaa koko roska ja ostaa sillä vaikka joku kattotuuletin jolla uunin lämmittämää ilmaa saa tehokkaammin levitettyä pitkin asuntoa.
"Kyseisellä Bilteman härpäkkeellä"
Bilteman pyyhepatterissa ei tule patteriventtileitä, joten mikään ei sulje kiertoa.
Parin asteen lämmönousun takia ei kannata uunin kylkeen pattereita laittaa, kuin myöskään metrin kupariputkella ei saa mitään aikaan. Se tuli nyt näiden keskutelujen kautta selväksi jo ajat sitten, kiitos asiallisesti vastaneille.
"Jos uunista tai takasta haluaa lämmön siirtää lattialämmitykseen, "
Kaupalliset vaihtoehdot ovat kyllä tiedossa, jotain uutta ja halpaa pitäsi keksiä, jotta olemassa olevasta leivinuunista lämmön saisi lattiaan ja kiertoveden lämmönousuksi vähintään 10 celciusastetta. Esim taivuttaa kupariputkea n metriä s mutkalle ympäri uunia tai lasikuidusta tekee vesisäiliöt uunin ympärille.
> Bilteman pyyhepatterissa ei tule patteriventtileitä, joten mikään ei sulje kiertoa.
Siellä lattialämmityksen jakotukissa on termostaatteja jotka sulkevat piirien kierrot. Jos uunille menevä putki menee suoraan lämminvesivaraajaan, niin siellä lämminvesivaraajankin suunnassa lienee jotain sellaista joka saattaa sulkea sen kierron. Lisäksi se kiertovesipumppu on kriittinen osa.
> Kaupalliset vaihtoehdot ovat kyllä tiedossa, jotain uutta ja halpaa pitäsi keksiä,
> jotta olemassa olevasta leivinuunista lämmön saisi lattiaan ja kiertoveden
> lämmönousuksi vähintään 10 celciusastetta. Esim taivuttaa kupariputkea n
> metriä s mutkalle ympäri uunia tai lasikuidusta tekee vesisäiliöt uunin
> ympärille.
Jos uunin päälle ja sivuille taittelisi ulkopuolen täyteen kupariputkea ja yhdistaisi sen omalla kiertovesipumpulla ja omalla putkella suoraan lämminvesivaraajaan (kierukka), niin sehän saattaisikin toimia kun uunin ulkopuolella lämpötila harvoin kohoaa yli sataan Celsiukseen. Vielä systeemin sopiva painesäiliö ja pari varoventtiiliä niin se on siinä. Onhan se systeemi varmaan perkeleen ruman näköinen, mutta toimimee ok.
"Siellä lattialämmityksen jakotukissa on termostaatteja jotka sulkevat piirien kierrot."
Ei ole vakiona ne pitää ostaa erikseen, ostin ja turhaa paloi 700 euroa termareihin jotka olen ottanut pois. Älyvapaata on supistaa kiertoa, jos kattilalla säätyy koko talo.
"Jos uunille menevä putki menee suoraan lämminvesivaraajaan"
Tässä nyt koetetaan rakentaa ilman vesivarajaa ja käyttää hyväksi uunin 3 tonnin massaa.
"Jos uunin päälle ja sivuille taittelisi ulkopuolen täyteen kupariputkea ja yhdistaisi sen omalla kiertovesipumpulla ja omalla putkella suoraan lämminvesivaraajaan (kierukka)"
Varaajan käytössä ei ole ideaa, parasta on kierrättää uunin kautta lattialämmityksen syöttöputki. Laskea pitäisi, kuinka monta metriä vaikka 15mm kupariputkea pitäisi kieputella uunin ympäri, jonka pintalämpötila on noin 40 astetta, jotta saisi vaikkapa 5 (toivottava olisi 10 astetta) asteen lämmönousun 0.35 litraa/sekunti virtaavaan 20 asteiseen veteen.
Kupariputkea parempi voisi olla tehdä lasikuidusta ohut vesipatteri uunin kummalekin sivulle. Jos osaisin hitsata, niin ohuesta rst pellistä.
"Jos uunin päälle"
Leiviuuneissa uunin päällä on melko viileää, koska alla on villakerros. Kaupallisissa ratkaisussa villan paikalla on putkistoja.
Kupari on parempi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lämmönjohtavuus
Siispä lasikuidun ja rst pellin voi unohtaa jos lämmönsiirintä rakentaa.
Ei voi laskea noilla tiedoilla.
Aikaisemmin palstalla laskeskeltiin että 80 litran saunanpadan lämmityskyky on vajaa 10kW, joten siitä voi vähän suhteuttaa että mitä lämmönsiirtokyky voisi olla kupariputkessa.
SAVUKAASUSTA VETEEN
Lämmönsiirtokertoimeen vaikuttaa:
- onko putken ulkopinta sileä, hiekkapuhallettu, uritettu, rivoitettu, j.n.e.
- kaasun virtausnopeus, turbulenssi tai laminaarinen
- kohtauskulma, kohtisuoraan tai putken suuntaisesti, j.n.e.
Empiirisenä arvona voidaan esimerkkiin ottaa luku 130 kJm2hK.
Putken pinta-ala 0,0628 m2
Lämpötilaero 130 K
Virtausmäärä 1260 ltr/h
Veden ominaislämpö 4,18 kJ/ltrK
Lämpöteho = 130 kJm2hK x 0,0628 m2 x 130 K = 1060 kJ/h
Veden lämpeneminen = 1060 kJ/h / 1260 ltr/h x 4,18 kJ/ltrK = 0,2 K
KOVIN VÄHÄN LÄMPENEEE
Mistä opuksesta saat noita lämmönsiirtokertoimia?
Kaasu on paikoillaan.
Ei mene noin.
Onhan noita kertoimia joissain opuksissakin näkynyt kuudenkymmenen
työelämävuoden aikana, mutta empiirinen tarkoittaa suomeksi kokemus-
peräinen.
Eli 10500 kJ/m2hK kerroin saavutetaan jos metrin kupariputki muurataan tiivisti uunin rakenteisiin savukanavaan?
Yhden sekunnin ajaksi. Muuri ei pysty tuomaan tarpeeksi lisälämpöä
niin pienelle pinta-alalle.
Jos tärkein asia on veden lämpeneminen esim. 10 asteella, hidasta veden pumppausnopeutta esim. noin sadasosaan. Metrin sekunnissa on hurjavirtausnopeus putkessa jos on lämmityksestä kyse. Senttimetri sekunnissa tarkoittaisi 6 m minuutissa. Silloin ehkä vesi ehtisi lämmetä tuossa metrin putkessa.
Keskuslämmityksessä veden virtausnopeus on usein joitakin metrejä minuutissa, hitaammastakin on esimerkkejä.
Lattialämmityksessä kuten myös patterilämmityksessä veden virtausnopeuden lisääminen lisää systeemin luovuttamaa lämpötehoa.
Eli ei voi laskea kiertonopeutta sadasosaan.
Esim meillä lattilämmityksen suunniteludokumenteissa on laskettu yhden piiristön veden nopeudeksi 930 litraa tunnissa (kuivat tilat) ja toisen 190 (märkätilat). Kattilasta jos kiertopumpusta valitsee nopeuden 2/3, joka on 0.35 litraa sekunnissa, niin se on sopiva ko järjestelmään. Kovimmilla pakkasilla pitää käyttää nopeinta nopeutta.
Nyt on kyse metrin ohuesta putkenpätkästä keräämässä vähäistä lämpöä, ei kattilasta jossa lämpöä kehitetään ehkä tuhatkertaisesti. Aloittaja suunnittelee veden nopeudeksi 1260 litraa tunnissa eli nopeammaksi kuin sinun piiristö. Sillä nopeudella vesi ei ehdi lämmetä edes asteen verran siinä metrin putkenpätkässä. Sillä alle asteen lämmönnousulla ei lämmitetä yhtään mitään.