lataus sähköä hinaamalla

Narulla laahattavia paljon parempi ja valitettavasti myös 6x kalliimpi on ranskalainen hydrogeneraattori. Googlaa "Watt & Sea". Tilasin mutten ole saanut edes vastausta Ranskasta. Täytyy varmaan tilata sakuilta niin tapahtuu...Aquagen laahattava tuottaa vähemmän ja väitetään hidastavan 0,5 solmua. Testien mukaan ranskalainen peräpeiliin asennettava ei havaittavasti hidasta ja tuottaa 20A jo 6 solmun vauhdissa.

seppomartti kirjoitti:

Narulla laahattavia paljon parempi ja valitettavasti myös 6x kalliimpi on ranskalainen hydrogeneraattori. Googlaa "Watt & Sea". Tilasin mutten ole saanut edes vastausta Ranskasta. Täytyy varmaan tilata sakuilta niin tapahtuu...Aquagen laahattava tuottaa vähemmän ja väitetään hidastavan 0,5 solmua. Testien mukaan ranskalainen peräpeiliin asennettava ei havaittavasti hidasta ja tuottaa 20A jo 6 solmun vauhdissa.

Lue lisää

Jatkan vielä sen verran, että 30 v sitten päätin tehdä auton vaihtovirtalaturista hydrogeneraattorin. Propeliksi rungoksi rosteriputki ja siihen hitsillä siivet. Putken täytin lyijyllä. Narun sijaan käytin ohutta vaijeria. Laturi takakaiteeseen roikkumaan. Tein potkuripinta-alaa liikaa ja vauhdissa hyrrä nousi pintaan. Luultavasti joku näppärämpi pystyy toteuttaamaan koska periaatteessa on yksinkertainen ja paras tapa tuottaa liikkeessä olevaan purjeveneeseen sähköä. Parempi tuotto kuin aurinkopaneeleilla ja tuuligeneraattoreilla. Propeleitakin voisi olla erilliset kovalle ja heikolle tuulelle. Vaijeria parempi saattaisi olla sopiva jäykkä köysi.

seppomartti kirjoitti:

Narulla laahattavia paljon parempi ja valitettavasti myös 6x kalliimpi on ranskalainen hydrogeneraattori. Googlaa "Watt & Sea". Tilasin mutten ole saanut edes vastausta Ranskasta. Täytyy varmaan tilata sakuilta niin tapahtuu...Aquagen laahattava tuottaa vähemmän ja väitetään hidastavan 0,5 solmua. Testien mukaan ranskalainen peräpeiliin asennettava ei havaittavasti hidasta ja tuottaa 20A jo 6 solmun vauhdissa.

Lue lisää

20A 6 solmun vauhdissa ja ei havaittavasti hidasta on valitettavasti fysikaalinen mahdottomuus, jos puhutaan keskikokoisista veneistä. 20 A 14 V latausjännitteellä on 280 W. Potkurin hyötysuhde laturina tuskin on yli 50%, joten jarrutusteho on tuplasti tuon eli 560 W, mikä vastaa 180 N jarruvoimaa 6 solmun vauhdissa. 35-jalkaisen C/R-veneen vastus tuossa vauhdissa on n. 600 N eli lataus kasvattaa vastusta 30%, jolloin vauhti tippuu n. 10%. Ehkä se ei ole kaikille "havaittavasti"?

Joakim_ kirjoitti:

20A 6 solmun vauhdissa ja ei havaittavasti hidasta on valitettavasti fysikaalinen mahdottomuus, jos puhutaan keskikokoisista veneistä. 20 A 14 V latausjännitteellä on 280 W. Potkurin hyötysuhde laturina tuskin on yli 50%, joten jarrutusteho on tuplasti tuon eli 560 W, mikä vastaa 180 N jarruvoimaa 6 solmun vauhdissa. 35-jalkaisen C/R-veneen vastus tuossa vauhdissa on n. 600 N eli lataus kasvattaa vastusta 30%, jolloin vauhti tippuu n. 10%. Ehkä se ei ole kaikille "havaittavasti"?

Lue lisää

" Havaitsematon" havainto on referointi Die Yachtin käyttötestistä. Muissa lehdissä en tiedä testatun. Toki tyhjästä ei voi nyhjästä energiaakaan. Oletan mutten varmuudella tiedä, että vastustestiä tehtiin kippaamalla alas ja ylös ja tarkkailemalla nopeusmittaria. Veneen kokonaisvastus on niin suuri isoilla nopeuksilla, ettei solmun kymmenysten havaiseminen ole helppoa.

Joakim_ kirjoitti:

20A 6 solmun vauhdissa ja ei havaittavasti hidasta on valitettavasti fysikaalinen mahdottomuus, jos puhutaan keskikokoisista veneistä. 20 A 14 V latausjännitteellä on 280 W. Potkurin hyötysuhde laturina tuskin on yli 50%, joten jarrutusteho on tuplasti tuon eli 560 W, mikä vastaa 180 N jarruvoimaa 6 solmun vauhdissa. 35-jalkaisen C/R-veneen vastus tuossa vauhdissa on n. 600 N eli lataus kasvattaa vastusta 30%, jolloin vauhti tippuu n. 10%. Ehkä se ei ole kaikille "havaittavasti"?

Lue lisää

Kesälomapurjehduksella tulee usein vedettyä jollaa perässä ja eipä sekään jarru nyt niin hirveesti häiritse, joten en usko, että hydrogeneraattorikaan sen enempää lomapurjehduksilla häiritsisi.

seppomartti kirjoitti:

" Havaitsematon" havainto on referointi Die Yachtin käyttötestistä. Muissa lehdissä en tiedä testatun. Toki tyhjästä ei voi nyhjästä energiaakaan. Oletan mutten varmuudella tiedä, että vastustestiä tehtiin kippaamalla alas ja ylös ja tarkkailemalla nopeusmittaria. Veneen kokonaisvastus on niin suuri isoilla nopeuksilla, ettei solmun kymmenysten havaiseminen ole helppoa.

Lue lisää

No tuossa Yachtin testissä mainittiin koeveneeksi 12 tonnin vene, joten se ei ehkä hirveästi hidastukaan. Tosin tuolla mainittiin myös tuotoksi "vain" 15 A 6 solmun vauhdissa.

Kutakuinkin kaikki avomeriraaserit pitävät peräpeilissä nykyään yhtä tai kahta hydrogeneraattoria ja alkaa näkyä jo cruisereissakin. Ei ole mikään turhake. Valitettavasti on vain yksi markkinoilla ja hinta sen mukainen. Mikään muu ei tuota 500W virtaa. Tuuligeneraattori avotuulella ja kovalla tuulella toimii ilmeisesti huonosti ja on paras satamassa jos aurinkokennot ei riitä. Vesi-ilma kombinaatiolatureita kuten Duogen näkyy aniharvoin ja joutuu vaihtamaan ropellin väliaineen mukaan

Jos verrataan siteeraamasi laitteen arvoja LVM Aqua4gen malliin (linkki esitetty muutama viesti aikaisemmin), todetaan sen lataavan jo 3 solmun vauhdissa 1 A. 6 solmussa latausvirta on 8 A ja 8kn vauhdissa taulukon mukaan 11A (suurimmalla eli 115 mm laahuspotkurilla). Jos vauhtia on enemmän pitää vaihtaa pienempi potkuri.
Eli leppoisassa tuulessa siis kohtuullinen sähkön tuotto. Aquagenin yksi etu on sen helppo asennus: narukiinnitys peräkaiteeseen.

Meillä on Duogen. Vetomoodissa 9--10 ampeeria reilun kuuden solmun vauhdissa. Tuulimoodissa ei paljon mitään, vaikka kuinka tuulisi. Ja pasaatissa ei suhteellisesti paljon tuule.

Vetomoodissa vaikutusta vauhtiin ei juuri tunnu olevan. Välillä saa nostaa ylös ja irrottaa merilevät, mutta se ei ole iso vaiva.

Tuntuu pätevältä laitteelta. 9--10 ampeeria nimittäin kattaa kaiken sähkönkulutuksemme ja vielä jää vähän ylikin.

Kallis on, tuskin olisi tullut itse hankittua.

Duogen kirjoitti:

Meillä on Duogen. Vetomoodissa 9--10 ampeeria reilun kuuden solmun vauhdissa. Tuulimoodissa ei paljon mitään, vaikka kuinka tuulisi. Ja pasaatissa ei suhteellisesti paljon tuule.

Vetomoodissa vaikutusta vauhtiin ei juuri tunnu olevan. Välillä saa nostaa ylös ja irrottaa merilevät, mutta se ei ole iso vaiva.

Tuntuu pätevältä laitteelta. 9--10 ampeeria nimittäin kattaa kaiken sähkönkulutuksemme ja vielä jää vähän ylikin.

Kallis on, tuskin olisi tullut itse hankittua.

Lue lisää

Vauhdin uskoisi tippivan varmasti parilla solmulla ....kummallaista ,että tuollaista laahusta vedettäessä ...täällä kommentoidaan,että vaikutusta vauhtiin ei juuri tunnu olevan????Hölmö väittäisi tuollaista!!!

aiutyhfbhdgffs kirjoitti:

Vauhdin uskoisi tippivan varmasti parilla solmulla ....kummallaista ,että tuollaista laahusta vedettäessä ...täällä kommentoidaan,että vaikutusta vauhtiin ei juuri tunnu olevan????Hölmö väittäisi tuollaista!!!

Lue lisää

"Hölmö ei väitä mitään". Käyttäjät väittävät, että narulla laahattava hydrogeneraattori pudottaa vauhtia noin 0.5 solmua ja uudemmalla tekniikalla ei olisi havaittavaa eroa vauhdissa kun kipataan generaattori veteen ja ylös. Toki jokainen ymmärtää, että vastusta täytyy syntyä lisää. Kysymys on vain onko merkitystä vai ei. Parilla solmulla ei varmasti putoa vauhti. Laitehan on tähän asti ollut vain valtamerikilpapurjehtijoiden käytössä eikä merkittävää vauhdin pudotusta näissä suuren rahan kisoissa varmastikaan hyväksytä. Kun Suomessa näitä systeemejä ei ole käytössä niin on hyödytöntä jatkaa nettipähkäilyä tyyliin "putoaa varmasti kaksi solmua"..

seppomartti kirjoitti:

"Hölmö ei väitä mitään". Käyttäjät väittävät, että narulla laahattava hydrogeneraattori pudottaa vauhtia noin 0.5 solmua ja uudemmalla tekniikalla ei olisi havaittavaa eroa vauhdissa kun kipataan generaattori veteen ja ylös. Toki jokainen ymmärtää, että vastusta täytyy syntyä lisää. Kysymys on vain onko merkitystä vai ei. Parilla solmulla ei varmasti putoa vauhti. Laitehan on tähän asti ollut vain valtamerikilpapurjehtijoiden käytössä eikä merkittävää vauhdin pudotusta näissä suuren rahan kisoissa varmastikaan hyväksytä. Kun Suomessa näitä systeemejä ei ole käytössä niin on hyödytöntä jatkaa nettipähkäilyä tyyliin "putoaa varmasti kaksi solmua"..

Lue lisää

EI kai noita käytetä yleisesti valtamerikilpapursissa? Tietääkseni ainoastaan yksinpurjehtijoiden nykyisissä Open 40/60 ja monirunkoluokissa, joissa purjehtiminen ilman autopilottoa on käytännössä mahdotonta ja vauhdit yleensä pitkälle yli 10 somua, jolloin vastuslisä alkaa olla olematon ja sähköä ei muuten järkevästi saa.

Vastuslisä on myös aika olematon 10 tn veneissä runkonopeuden yläpuolella. Tilanne on aivan toinen kevyessä tuulessa tai luovilla kaikissa tuulissa tavallisilla veneillä eli 5-6 solmun vauhdeissa. Ei sillonkaan vauhti helposti tipu kahta somua, mutta puoli solmua hyvinkin helposti. Tuota puolta solmua ei välttämättä enää huomaa ylös/alas-testillä, koska vauhti/tuuli on harvoin niin tasainen ko. oloissa ja luovilla saa vauhdin takaisin ajamalla pari astetta alemmaksi.

aiutyhfbhdgffs kirjoitti:

Vauhdin uskoisi tippivan varmasti parilla solmulla ....kummallaista ,että tuollaista laahusta vedettäessä ...täällä kommentoidaan,että vaikutusta vauhtiin ei juuri tunnu olevan????Hölmö väittäisi tuollaista!!!

Lue lisää

Siitähän tuon jarruttavan voiman voi laskea helposti.

Jos vetogeneraattori antaa 10 A ja 14 V, se on 140 wattia.

Jos hyötysuhde olisi vaikka 50 %, generaattorin venettä jarruttava teho olisi tällöin 280 wattia eli 0,28 kilowattia.

Tyypillinen isomman kruiserin dieselin teho on noin 25 kilowattia. Siis potkurista tuleva teho kohtuullisilla kierroksilla,

0,28 kilowatin teholla vene tuskin kulkisi yhtään mihinkään, eikä näin ollen myöskään paljon tuolla teholla hidastu.

Että näin...

Duogen kirjoitti:

Siitähän tuon jarruttavan voiman voi laskea helposti.

Jos vetogeneraattori antaa 10 A ja 14 V, se on 140 wattia.

Jos hyötysuhde olisi vaikka 50 %, generaattorin venettä jarruttava teho olisi tällöin 280 wattia eli 0,28 kilowattia.

Tyypillinen isomman kruiserin dieselin teho on noin 25 kilowattia. Siis potkurista tuleva teho kohtuullisilla kierroksilla,

0,28 kilowatin teholla vene tuskin kulkisi yhtään mihinkään, eikä näin ollen myöskään paljon tuolla teholla hidastu.

Että näin...

Lue lisää

Käytännön koe näytti meillä viimeksi noin 0,2--0,3 solmun pudotusta vauhdissa, kun generaattori oli vedessä ja nopeus tavanomainen noin 7 solmun matkavauhti. Pitää varmaan joskus oikein tieteellisesti testata ajamalla koneella pläkässä, mutta kyllä tuo purjehdustuloskin suuntaa antaa.

Duogen kirjoitti:

Siitähän tuon jarruttavan voiman voi laskea helposti.

Jos vetogeneraattori antaa 10 A ja 14 V, se on 140 wattia.

Jos hyötysuhde olisi vaikka 50 %, generaattorin venettä jarruttava teho olisi tällöin 280 wattia eli 0,28 kilowattia.

Tyypillinen isomman kruiserin dieselin teho on noin 25 kilowattia. Siis potkurista tuleva teho kohtuullisilla kierroksilla,

0,28 kilowatin teholla vene tuskin kulkisi yhtään mihinkään, eikä näin ollen myöskään paljon tuolla teholla hidastu.

Että näin...

Lue lisää

No en tiedä mikä on se "tyypillinen isompi kruiseri". Oma lähes 6 tn painava 35-jalkainen kulkee MD2020 (19 hp) 7,4 solmua. Tuolloin potkurin hyötysuhde huomioiden työntövoimaa on käytössä ehkä 8 kW. Tuosta ei toki 0,28 kW ole vielä paljoa. Matkavauhdilla kierrokset ovat 2500 3400 sijaan ja vauhtia 6,4 solmua. Tällöin työntöteho on enää 3 kW suuruusluokkaa eli 280 W on 10 % luokkaa. Tästä vastus ja siis tarvittava työntöteho laskevat voimakkaasti vauhdin pienentyessä.

Tuo 50%:lla laskettava jarrutusteho on sitten aivan optimaalinen tuollaisella potkurivekottimelle. Toteutuu jollain kapealla nopeusalueella, jos sielläkään. Sen jälkeen potkuri on joko aivan liian suurikokoinen tai aivan liian pieni ja tehontuoton ja jarruttavan tehon suhde on jotain aivan muuta. Jarruttava teho kasvaa likimäärin nopeuden kolmannessa potenssissa.

Duogen kirjoitti:

Siitähän tuon jarruttavan voiman voi laskea helposti.

Jos vetogeneraattori antaa 10 A ja 14 V, se on 140 wattia.

Jos hyötysuhde olisi vaikka 50 %, generaattorin venettä jarruttava teho olisi tällöin 280 wattia eli 0,28 kilowattia.

Tyypillinen isomman kruiserin dieselin teho on noin 25 kilowattia. Siis potkurista tuleva teho kohtuullisilla kierroksilla,

0,28 kilowatin teholla vene tuskin kulkisi yhtään mihinkään, eikä näin ollen myöskään paljon tuolla teholla hidastu.

Että näin...

Lue lisää

Taittolapapotkuri hidastaa Volvon esitteen mukaan menoa jopa 1,5 solmua ....mutta hyvä jos tuollaiset laahukset eivät ???Uskomaton väite....mutta kaipa nuo Volvon myyntiinsinöörit ovat väärässä Duogen...vai mitä????

Eihän mekaniikka ole sen kummempi kuin saildrive tai perämoottori. Tuskin on mikään mekaaninen ongelmapaketti. Lisäksi hydrogeneraattori kipataan ylös kun ei ole sähköpulaa. Tasavirtasähkömoottorit ovat ilmeisesti viime aikoina kehittyneet tavalla, jota maallikkona en tiedä. Joakim voisi ehkä valistaa onko jotain oleellista keksitty. Joka tapauksessa veneisiin, purjekoneisiin ja autoihin on ilmestynyt sähkömoottoriuutuuksia. Venemoottorina esim. oceanvolt on mielenkiintoinen. Paremman tiedon puutteessa täytyy uskoa venelehtien testejä ja myyjän broshyyrejä joiden mukaan Duogen tai Watt &Sea virtausvastuksen ja sähköntuoton suhde on parempi kuin narulla laahattavassa perinteisessä hydrogeneraattorissa.

seppomartti kirjoitti:

Eihän mekaniikka ole sen kummempi kuin saildrive tai perämoottori. Tuskin on mikään mekaaninen ongelmapaketti. Lisäksi hydrogeneraattori kipataan ylös kun ei ole sähköpulaa. Tasavirtasähkömoottorit ovat ilmeisesti viime aikoina kehittyneet tavalla, jota maallikkona en tiedä. Joakim voisi ehkä valistaa onko jotain oleellista keksitty. Joka tapauksessa veneisiin, purjekoneisiin ja autoihin on ilmestynyt sähkömoottoriuutuuksia. Venemoottorina esim. oceanvolt on mielenkiintoinen. Paremman tiedon puutteessa täytyy uskoa venelehtien testejä ja myyjän broshyyrejä joiden mukaan Duogen tai Watt &Sea virtausvastuksen ja sähköntuoton suhde on parempi kuin narulla laahattavassa perinteisessä hydrogeneraattorissa.

Lue lisää

Tuskin sähkömoottori tai generaattoritekniikassa on mitään ihmeellistä tapahtunut. Noiden hyötysuhde on ollut jo kymmeniä vuosia sitten yli 90%, joten kovinkaan kummoista parannusta siihen ei voi tulla. Vesivoimalaitokset on osattu tehdä yli 95% hyötysuhteella (siis mukaanlukien sekä impelleri että generaattori) jo kymmeniä vuosia sitten.

Eri asia sitten on mitä on voinut ostaa venetarvikeliikkeistä. Laahuksessa köydestäkin tulee merkittävästi vastusta, potkurin asento on huonosti hallittu jne. Nuo ovat muistaakseni tonnin hintaluokassa, joten on selvä, että Watt&Sea on tehty paljon kalliimmalla, jolloin on varaa tehdä kunnollinen potkuri ja muotoilla "vetolaite" virtausvastuksen kannalta hyvin. Ehkä myös generaattori on tehty erityisesti tuota varten hoikaksi ja sopivalle kierrosluvulle optimoiduksi.

Kaikki tuo on tekniikkaa, joka on osattu kymmeniä vuosia (tuskin mitään uutta sitten 40-luvun!), mutta ehkäpä kysyntää ei ole ollut noin hienoille ja kalliille aiemmin.

Joakim_ kirjoitti:

Tuskin sähkömoottori tai generaattoritekniikassa on mitään ihmeellistä tapahtunut. Noiden hyötysuhde on ollut jo kymmeniä vuosia sitten yli 90%, joten kovinkaan kummoista parannusta siihen ei voi tulla. Vesivoimalaitokset on osattu tehdä yli 95% hyötysuhteella (siis mukaanlukien sekä impelleri että generaattori) jo kymmeniä vuosia sitten.

Eri asia sitten on mitä on voinut ostaa venetarvikeliikkeistä. Laahuksessa köydestäkin tulee merkittävästi vastusta, potkurin asento on huonosti hallittu jne. Nuo ovat muistaakseni tonnin hintaluokassa, joten on selvä, että Watt&Sea on tehty paljon kalliimmalla, jolloin on varaa tehdä kunnollinen potkuri ja muotoilla "vetolaite" virtausvastuksen kannalta hyvin. Ehkä myös generaattori on tehty erityisesti tuota varten hoikaksi ja sopivalle kierrosluvulle optimoiduksi.

Kaikki tuo on tekniikkaa, joka on osattu kymmeniä vuosia (tuskin mitään uutta sitten 40-luvun!), mutta ehkäpä kysyntää ei ole ollut noin hienoille ja kalliille aiemmin.

Lue lisää

Kuten tasavirtalaturi ja harjaton tasavirtasähkömoottori, joita ei ainakaan pienessä mittakaavassa ole ollut ennen tehopuolijohteita.

Ja

Tuliko sulle joskus 80- luvulla vastaan marketin käytävällä sähkökäyttöinen infrapunaohjattu parikymmengrammainen minihelikopteri valot vilkkuen ja laskeutui kämmenellesi? Nyt saattaa tulla:-)

Moottori- ja laturi- ja akkutehoja on kasvatettu merkittävästi mm. harvinaisilla metalleilla, jotka lisäävät kestomagneettien voimaa aivan uusiin ulottuvuuksiin...

Kyllä noiden välillä voi olla eroa moottorissakin. Lähinnä moottorin ohjaustapa. Suurin ero lienee kuitenkin potkuri, joka on Torqueedossa reilun kokoinen ja muutenkin laadukkaampi.

Jos ja kun noissa eroa on, kyse ei ole siitä, että Torqueedossa olisi jotain uutta ja ihmeellistä, vaan ennemminkin muut on tehty halvoiksi leluiksi.

Torqueedoakin markkinoidaan ihmeellisin vertauksin bensavehkeisin. Ihan kuin watti ei olisi watti, vaan sähköwatti olisi jotain enemmän, mikä ei tietenkään pidä paikkansa. Paluuvetoa sähkömoottorilla voi kyllä saada tehoon nähden enemmän, mutta se tapahtuu nopeuden kustannuksella (loiva potkuri ja/tai eri välitys).

Meillä on Aerogenu, mutta laahusta ei vieläkään ole koitettu(siis tuuli ja laahua). Tuuligenusta sen verran että meillä on sellainen "shunttivastus", joka muuttaa lämmöksi virrat jos akut on liian täynnä. On myös varoiteltu että jos virta ei mene mihinkään, niin värkin pitäisi hajota. Toheloin kerran ja värkki pyöri päivän, mutta ei mittaukseni mukaan kuitenkaan hajonnut. Vaikka on maasähköissä ja on tuullut kovaa, ikinä se shuntti ei ole lämmennyt...

Ei, vaan tässähän kysyttiin sähkön hinaamisella lataamisesta.