Tyydyn siihen mitä minulla on ja olisin onnellinen, jos ei työnantajani olisi narsisti. Työkaverini eivät auta - ovat tyytyväisiä, että eivät itse joudu kohteeksi. Tämä Vie elämäniloni, vuosi vuodelta syvemmin.
Takana ei ole helppo elämä eikä helpot ihmissuhteet. Jätänkö työpaikkani? Raha ei korvaa oloa ja olen eläessäni, joutunut tiukoille joka taholla.
Työterveyshuolto tietää asian .
Takana ei ole helppo elämä eikä helpot ihmissuhteet. Jätänkö työpaikkani? Raha ei korvaa oloa ja olen eläessäni, joutunut tiukoille joka taholla.
Työterveyshuolto tietää asian .
Vastaukset 10
Vanhimmat
Hanki ensin uusi duuni, aivan ehdottamasti tuossa järjestyksessä. Oli ala mikä tahansa. Ikä alkaa haittaamaan jo pahasti, oli ala, mikä tahansa. Jos ensin otat ite loparit, tie voi olla lopullisesti pystyssä entisen työnantajan lausuntojen takia.
=DW=
Toisaalta, jos kärvistelet nykytilanteessa liian kauan, voi terveytesi murentua. Duuni on kuitenkin vain duuni, mutta sinun elämäsi ja vointisi ovat tärkeimmät. Voimia!
on se kyllä kun tieto ei vaikuta näköjään mitenkään olemiseesi? Siis työterveydenhuollon tieto, toivottavasti kuitenkin senverran seuraavat tilannettasi että puuttuvat siihen kun huomaavat sinun alkaa voivan niin huonosti että saatat sairastua.
No ei vaikuta.
Työterveydellä vaitiolovelvollisuus. Voivat myöntää potilaalle nappeja, ei oikein muuta. Eikä työterveydessä voi alkaa päntiönään ramppaamaan, sen työnantaja huomaa kyllä. Iltasella yksityiselle,siellä voi saada parempaa työnantajan huomaamatta, vaikka nyt terapiaaa nappien lisäksi.
Ainoa, millä vaikutusta työpaikalla on luotttamusmies. Sen jälkeen huomaakin sitten näppärästi olevansa irtisanottu " tuotannollisista syistä".
=DW=
Yksi pitempi sairasloma on jo takana vuosien varrella. "Jaksamis" pillereitä on kirjoitettu ja syötykin, mutta tunsin menettäväni osan itseäni ja välillä aina niiden syönnin olen lopettanutkin ja uudelleen taas aloittanut.
Minulla on ystävä ja hänellä oli samantapainen pomo. Ystäväni pääsi onneksi eläkkeelle ja kesti loput vuodet hammasta purren, mutta mikä ikävää ystäväni energisyys, elämänilo ja itsetunto laskivat nollatasolle. Hänen ihastuttava terävyytensä ja älynsä muuttuivat tahmaiseksi saman hokemiseksi, eikä jutuissa tapahtunut vuosiin mitään muutoksia.Hän vain istui kotona tuijottamassa ostamiaan tv-sarjoja ja lihoi runsaasti. Samoin mukaan tulivat epämääräiset kivut, huonounisuus ja jos jokin kehon heikkous hänellä oli ollut vielä hallinnassa muuttuivat ne sairauksiksi.
Hänen tilanteensa oli vaativa meille muillekin ystäville, koska emme voineet muuta kuin seistä rinnalla ja antaa hänen elää elämäänsä niin kuin hän tahtoi. Minusta se oli hirvittävää, aivan turhaa kärsimystä ja viha, joka ystävääni kertyi varjostaa hänen eläkepäiviään yhä. Huomaan, että saan yhä varoa sanojani tietyissä asioissa välttääkseni koskettamasta hänen vihaansa ja pelkoaan.
Uskon, että ystäväni pääsee parissa vuodessa kaiken yli. Suunta on nyt ihan hyvä, mutta näen yhä väsyneen ja rääkätyn ihmisen. En ole varma kannattiko se kärsimys, koska hänen kuntonsa on nyt huono ja sen palauttaminen kovan työn takana. Onko edessä vaivalloinen, ennenaikainen vanhuus?
Ystävänikin tapauksessa työterveyshuolto auttoi ja tuki taustalla. Ystäväni ei halunnut muuta, koska yhtä lailla pelkäsi ikänsä ja eläkkeensä vuoksi pärjäämistään. Noh, kannattihan se kärsiä, että voi sitten ostella lääkkeitä ja käydä lääkärissä hoidattamassa itseään kaiken aikaa hirveän pomonsa takia.
Minusta viisikymppinen ei ole vanha. Inhoan niitä puheita, koska se on ikä omine mahdollisuuksineen. Maailmaa ei tarvitse katsoa kapeasta kuilusta ja voivotella, että kun olen tehnyt 30 v. juuri näin ei varmaankaan voi tehdä maailmassa mitenkään muuten. Maailmaa on tosi paljon vielä näkemättä ja sitä siis on naapurin puskankin takana-oikeesti!
Koeta jaksella Surullinen sydän!
Minua alkoi pomo ahdistaa eläkkeelle, kun kerroin koulutoimen johtajalle, että
hän hakkaa lapsia ( lapset pyysivät kertomaan). Koulutoimenjohtaja oli rehtorin
kanssa yhtä pataa. Niinpä vain jäin sairaslomalle ja puolen vuoden päästä
sairaseläkkeelle, vaikka ei minulla mitään vaivoja ( edes henkisiä) ollut. Psykiatri
sanoi, että sinä olet terve, mutta sitä rehtoria haluaisin vähän tutkia. Minun näennäinen sairaus oli masennus, vaikka mitään siihen viittaavaa ei minulla ollut.
Joskus pitää käyttää kikkaa. No hävisin lopullisessa eläkkeessä satosen, mutta
sen mieluusti maksan siitä, että pääsin eroon idiootti-psykopaatista.
Kuka muu kuin sinä sanoo että työnantajasi on narsisti?
Onko kyseessä ns. hankala työnantaja vai ihan oikea, lääkärin toteama persoonallisuushäiriö?
" Hulluja pomoja on kaikesta huolimatta vähemmän kuin heidän alaisiaan. "
Totta toinenkin puoli, mutta jos olet työnantaja olet juuri sillä toisella puolella. Tiedätkö, ettei Narsisiti pysty näkemään asioita muulta kuin itsensä kautta ja lopulta kukaan ei puhu työyhteisössä omista kokemuksistaan tai kuulumisistaan tai empaattisuutta koskettavaista asioista, kun kaikki kanavoituu vain narsistisen johtajan yksinpuheluun palavereissa ja hänen ylivoimaisuuden ylläpitoon. Narsisitista johtajaa ei kiinnosta, kuin oma itsensä ja mitä sen ympärillä pyörii. Alaisten ojennus tai pois pyyhkäiseminen on projekti, jos he eivät yhdy hänen luomaansa "enkelikuoroon". Jotkut työntekijät ovat ehkä niin hyviä, että jos narsisiti siivoaisi heidätkin pois saisi kauan hakea tilalle vastaavaa ammattinsa hallitsevaa, jos edes saisi. Oletko työnantaja? Etsitkö merkkiä omasta kiusatustasi???
Ehkä ne terveet työntekijät, jotka ovat voineet lähteä ovat kaikki lähteneet jo? Vaihtuvuus kertoo paljon.
No kuola sillä valui suupielistä kun se huusi lapsille ja veteli heitä hiuksista.
Sairas mikä sairas.