Katselin tuolla kun vanhaa 30 luvun jykevää kivitaloa saneerattiin kun siihe tehtiin uusia asuntoja, oli karmee ta katsoa. Työmaapäällikkö sanoi, että sutta ja sekundaa on tehty, seinät oli naapureiden välillä 5 cm ohutta kanankakkaseinää eli puhe pierutkin kuuluivat läpi, välopohjat kasvoivat homesientä ja siellä ohut ontto alalaattapalksit, jossa askeet ja puheet kuului tamburiinista, ylös, alas ja sivuille. kosteutta oli ja paljon, kaikki jouduttiin pistämään uusiksi välipohjatkin valamaan uudelleen ja umpeen.
Hormit olivat sortuneet jo aikaa sitten ja ilmanvaihto alkeellinen, saneerauksessa taloon tehdään uusi koneellinen posito ja tulo ilmanvaihto, näin saadaan isolla rahalla myytyä nämä muutenin asuinkelvottomat kallion hometalot ja isolla hinnalla kun on uutta tehty.
Hormit olivat sortuneet jo aikaa sitten ja ilmanvaihto alkeellinen, saneerauksessa taloon tehdään uusi koneellinen posito ja tulo ilmanvaihto, näin saadaan isolla rahalla myytyä nämä muutenin asuinkelvottomat kallion hometalot ja isolla hinnalla kun on uutta tehty.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Näissä vamhoissa kallion kivitaloissa on niin onneton äänieristys, että niitä ei voi myydä kovalla hinnalla omistuskäyttöön. Seinät on ohutta luginomassa, lähinnä näkösuoja naapuriin, välipohja ohut ontto alalaattapalkisto, siinä huono äänieritys ja välipohja täytetty koksikuonalla ja sammaleella, kosteus muhii ja kuoriaisia
20-50 luvun talot on rakennettu työväen vuokra-asunnoiksi, joita ne ovat nykyäänkin suurelta osin. Kaikki uusiksi se maksaa, mutta näin voi saada osittain nykynormit täyttävän asunnon.
Toolo on ihan samanlainen, asunnoissa voisi ihan yhta hyvin olla lakanat valiseinien sijasta. Asuin itse siella jonkun aikaa, ylimmassa kerroksessa tosin joten muiden aanet eivat minua haitanneet mutta naapureita kylla. Tilanne oli se, etta talossa asui kaytannossa pelkkia naisia, sita porvariston hillittya charmia, tiedattehan. Ei siina mitaan mutta minulla sattui olemaan taysin seksihullu tyttoystava joka oli lisaksi melkoisen aanekas. No, arvaahan sen, noottia alkoi tulla ja voi sita katseiden maaraa kun kissani tuli taas kylaan. Ilmeista paatellen naapurit olisivat mieluummin nahneet kaarmeen. No mita valii, rasvaa rakoon ja sohvalle takoon.
Näin se menee on sutta ja sapluunaa, eräällä saneeraustyömaalla(talo rv-1923) paljastui valtava home ja kosteusongelma välipohjasta oli levinnyt koko taloon, ja kyse juuri tästä alalaattapalkistosta, siellä oli sammaleet ja sanomalehdet mädänneet vuosikymmeniä, välipohjahan oli vain 10 cm paksu, joten tietää miten äänet kaikuivat tuli satojen tuhansien eurojen lasku yhtiölle ja evakkossa moni joutui asumaan. Ei siitä uudenveroista saanut, kuivatettiin ja piitettiin vähän täytettä. Seinäthän oli sitä luginomassa, kansankielellä kanankakkaa, paksuus 10-15 cm ja vessan kohdalla 5 cm, että se niistä intiimeistä hetkistä, aikakautensa rakentamista, mutta ennen ei olut niin vaativia kuin nykyään.
Mikä on iso ongelma on se, että nykyään käydään suihkussa ja pestään pyykkiä asunnoissa, ei noita ole siihen suunniteltu ja painovoimainen ilmanvaihto ei riitä, kosteus jää muhimaan, näitä ongelmia tulee eteen vielä ja paljon..
Pistä sinä se painovoimainen ilmanvaihto perseesesi. Kyllä tavalliset ikkunat toimivat huomattavasti paremmin, jos vielä sattuu olemaan painovoimainen ilmanvaihto.
Itse sain vain hyttysiä painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa mökilläni, eikä se auttanut oikeastaan mitään. Sen sijaan hyttysverkko ikkunoissa toimii. Meillä on paljon ikkunoita mökissä. Eikä poistoilmanvaihtoa.
"jos vielä sattuu olemaan painovoimainen ilmanvaihto. "
tai siis piti olla "jos vielä sattuu olemaan koneellinen poistoilmanvaihto".
Eikä se painovoimainen ilmanvaihto tosiaankaan auta mitään kosteuden suhteen. Se poistoilmanvaihto imee kosteuden pois. Koneellisen poistoilmanvaihdon yhdistäminen painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa ei tietysti toimi. Koska nuo ilmamäärät pitäisi olla jotenkin säädettävissä että poisto/tulo tasapainossa, ja painovoimainen ilmanvaihtohan toimii vuodenajan mukaan eri tavalla, kesällä ei tuo paljon ilmaa, talvella taas kylmää ilmaa pisaa.
Voin sanoa, että tällaisia virityksiä löytyy suht. moderneistakin taloista, eli vaikkapa eräässä v. 1989 rakennetussa talossa Helsingin keskustasta. Siellä on kesäisin todella kuuma sisällä, ja talvisin todella kylmä (viime talvena jopa 18 astetta sisällä).
Korvausilman saanti ei ole niin tärkeää, kyllä löytyy aina jostakin, ulkona on satojen miljardien litran ilmakehä, josta saa lisää tavaraa.
Vanhan kerrostaloasunnot ovat surkeita postimerkin kokoiset, ikkunat vastapäätä toinen talo, kuten kantakaupungissa, surkea äänieristys ja olematon ilmanvaihto en ostaisi.
Minä asun -37 rakennetussa asunnossa Kalliossa.
Koskaan ei kuulu muuta ääntä mistään muuta kuin liikenteestä. En osaa selittää, mutta näin vain on asia. Rapusta joskus kuulunut ja ovien paukahdoksia joskus.
Kummallista, oliskohan tuo liikennemelu niin kova, että se peittää äänet? Myöskin kuulosi voi olla heikompi. Minä olen asunut kalliossa 1925 rakennetussa ja 1938 rakennetussa ja molemissa on kehno äänieristys, puhe kuului läpi selvästi ja sipuli sun muut pizzanhajut tulivat. Tuttava asui sakarinkadulla 1928 rakennetussa ja muutti pois, juuri huonon äänieristyksen takia kun ei ollut yön päivän rauhaa.
Ps. Voihan olla että asuntoosi on joku edellinen asukas teettänyt lisäeristyksiä.näitä on paljon kalliossa tehty, Porvoonkadullakin oli myynnissä taannoin asunto-rv-27 ja siihen oli saunakin rakennettu ja kehuttiin, että naapurin puoleiseen seinään tehty lisä-äänen eristys, mutta heikot välipohjat voi silit olla ongelma, mutta on noita tehty.
Joo, yhessä kallion kämpässä Flemarilla oli seinään läitettu semmosta eriitelevyä, mutta oli tökerösti laitettu, yläosassa ei ollut mitään ja eihän se mitään auttanut, puheeen polina kuului läpi. Seinä pitää koolata ja paksu villakerros väliin ja sitten päälle kipsilevy, sillä systeemillä vanhaankin taloon voi saada rauhaa, jos välipohja vaan pitää.
Uudempiin taloihin (mallia 90-luku) voi joutua poraamaan pois seinän alaosasta sentin tai parin korkuisen osan, ja täyttää uudestaan betonilla. Ei sekään maksa paljon, sen voi tehdä itse. Mitään lisäeristyslevyjä ei kyllä todellakaan tarvitse, sillä seinät ovat muuten 18 cm paksuja. Jo 15 senttiä riittää hyvin, jos eivät seinät falskaa lattian kohdalla.
Ontelolaatoista on myös saatettu fuskata saumojen kohdalla, niitä uria joita löytyy katosta. Nekin täytyy hakata pois osittain ja katsoa ettei sisällä ole onttouksia, ja täyttää uudelleen.
Niin, huomatuksena vielä, että ontelolaatan sylinterionttoudet eivät tietenkään kulje saumojen poikki, vaan ortogonaaliseen toiseen suuntaan, joten voi huoletta hakata läpi pois nuo saumat, siellä ei välttämättä olekaan mitään ohuen betonikerroksen jälkeen (tyhjää täynnä, jos betoniporsaat, eli fuskaavat rakennusmiehet ovat tehneet huonoa työtä).
Kerran työnsin ruuvimeisselin tuohon ontelolaattasaumaan, ja sehän upposi kokonaisuudessaan, kun ohut pintakerros oli läpäisty. Estimoin, että naapurin katossa sama ongelma, eli saumojen kohdalla saattaa olla vain 5 cm betonia naapurin ja minun välillä, loput ilmaa.
Huonosti voi olla myös 60-luvun paikallaanvaluissa. Tuossa näkyi pienen pieni reikä katossa eräässä asunnossa, ja ultraäänikuvantaminen paljasti suuren onttouden sen jälkeen. Muuten välipohjat 15 cm paksuja. Joskus sitä voi yllättyä miten paljon ilmaa välipohjissa on, joten ei ihme, jos äänet kuuluvat läpi. Samoin väliseinät voivat olla onttoja ainakin alapuoleltaan.
Myös läpivientien suhteen ollaan fuskattu tietysti, eli patterin putken menessä lattian läpi, siellä ei olekaan paljon mitään eristettä putken ympärillä. Voitte vaikka päästä pienen kusen siihen kohtaan missä patterinne putki menee lattiaan, ja alakerran naapuri saa kohta suihkun niskaansa, tai ainakin valuu kattoa ja seinää pitkin :D
Niinpä, mutta on hienoa asua uudessa talossa , jossa paksut paikalla valetut välipohjat ei onteloita. Vanhaan en ikinä enään muuta 20-90 luvun taloissa on niin surkea äänieristys, kun näissä on asuttu myös.