Olen jo keski-iän ohittanut nainen. Olen ollut vain pitkissä suhteissa. Kahdessa. Ensimmäinen kesti yli 20 vuotta ja siitä on lapset. Toinen yli kuusi vuotta. Kuitenkaan kummassakaan en ole tuntenut tai kokenut sitä, että olisin ollut rakastettu - sellaisena kuin olen. Siis kukaan ei ole koskaan rakastanut MINUA. Onko tämä kuinkakin tavallista ihmiselossa? Tiedän, että toivoin turhia aivan liian kauan. Onkohan mulla enää mitään toivoa oppia jotakin uutta? Miehistä?
Ja kiitos - nuoret ja kauniit vitsiniekat - jos ette jotakin minuakin naurattavaa keksi, älkää irvailko mummoa.
Ja kiitos - nuoret ja kauniit vitsiniekat - jos ette jotakin minuakin naurattavaa keksi, älkää irvailko mummoa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Täällä ihan saman kokenut. Totta, minäkin huomaan pohtivani että eikö kukaan oikein todella minua ole edes rakastanut....sitten terästäydyn ja ajattelen "ei tarvitsekkaan kun en omana itsenäni kelpaa". Onneksi rakastan itse itseäni edes vähän! Miehistä totean vain että on kokemusta kahdesta joten en kuitenkaan yleistä.
Sen verran olen "oppinut" että pysyttelen niistä kaukana, en halua enää sydän suruja......Hyvää jatkoa kohtalo-toveri!
ei ne miehet rakasta kuin itseään, naisen ulkonäköä ja seksiä.. naiset rakastaa ja hoivaa muita..
Minusta on hyväkin, kun ei ole ketään vakituista nurkissa ruikuttamassa, saa tulla ja mennä kenen kanssa tahtoo, jos niin haluaa. Rakkautta ja läheisyyttäkin saa vaikka vakipanolla, jos siihen on tarvetta. Vapaana on mahdollisuus toteuttaa itseään ja tehdä mitä lystää. En enää kahlitsisi itseäni mihinkään urveloon, joka aina olisi vaatimassa sitä sun tätä, riidellä ja katsella muttunaamaa, jos ei huvita ukon pillin mukaan hyppiä. Vapaana valitsen minä mitä haluan ja miehet toteuttaa haaveeni ja ellei, niin etsin sen joka toteuttaa...turha vinkua rakkauden perään, kun sitä on yllin kyllin saatavilla ;)
No jaa, seksiähän kyllä saa, jos sitä on vailla. Rakkaus on jotakin muuta. Ei pelkkää tunnetta, vaan tekoja. Läheisyyttä, sitoutumista ja intohimoakin tietysti. Mutta siinä olen samaa mieltä lottamarin kanssa, että parempi yksinelo kuin hankala kaveri.
Rakkaus on kova pala ja sitä tuskin kannattaa vain yhdeltä odottaa, mitä enemmän on ehdokkaita sitä paremmin löytyy sopivuutta jokaiseen mielentilaan. Kun tarvitsee seksiä voi soittaa Sulolle sille tietylle, joka on taitava sängyssä ja on hurmaavaa seuraa... kun remppamiestä voi kilauttaa Remppareiskalle, kun kaipaa sienestys ja marjastus- metsäseuraa, niin Make Metsäläinen on oikein innokas näyttämään parhaimmat sieni ja marja paikat ja illalla syödään kynttilän ja takkatulen ääressä oma poimimia herkkuja. Mikä sen parempaa kuin monitoimimiesnainen, joka ei jää koskaan ilman, eikä kärsi puutetta mistään.