Kupla on asia, joka ei synny itsekseen. Se täytyy luoda. Tähän luomiseen täytyy olla jokin syy.
Pääkaupunkiseudun yksiöt viedään käsistä. Näytöissä käy niin paljon porukkaa, että välittäjällä on harvoin tarpeeksi sinisiä tossuja matkassa. Yhä useammin välittäjän ei tarvitse edes järjestää näyttöä, kun joku haluaa ostaa asunnon summanmutikassa.
Tähän käyttäytymiseen on syy. Tällä hetkellä talletusten tuotot ovat matalia ja osakemarkkinoiden näkymät jossain määrin synkeät. Kiinteistöt tuottavat kohtuullisesti ja niiden arvonnousulle ei näy loppua. Korkean reaaliarvon omaavat kohteet, kuten kiinteistöt, säilyttävät yleensä hyvin arvonsa rahan arvon laskiessa. Mutta ovatko nämä syyt sellaisia, että kiinteistöjä kannattaa ostaa hinnalla millä hyvänsä?
Kiinteistö ei ole turvallinen sijoitus. Ei, vaikka hinnat ovat nousseet vuosikymmentolkulla. Ei, vaikka niiden arvo perustuu reaaliarvoon odotusarvojen sijaan. Maailmanhistoria on täynnä tilanteita, joissa kiinteistöjen hinnat ovat romahtaneet. Japanissa 1980-luvun lopussa, Suomessa 1990-luvun alussa, USA:ssa 2008, Espanjassa 2012 jne.
Usein kuulee sanottavan: ”Helsingin keskusta-asuntoja tarvitaan aina, joten niiden arvo ei voi romahtaa”. On totta, että kiinteistön hinnan ei tulisi pudota alle sen reaaliarvon. Mutta mitä tapahtuu, jos kiinteistöillä käydäänkin kauppaa hintatasoon, joka on kaksi kertaa yli tämän kiinteistön reaaliarvon?
Mistä sitten tietää onko hinnoissa kupla vai ei? Tämä on itse asiassa hyvin yksinkertaista. Jos kaikki haluavat jotain asiaa hinnalla millä hyvänsä, varallisuusarvoon syntyy väistämättä kupla. Oli kyseessä sitten kiinteistöt, teknologiaosakkeet tai tulppaanin sipulit. Vaikeampi juttu on ennustaa, kuinka kauan ja kuinka suureksi tuo kupla tulee kasvamaan.
Jos sijoittaja haluaa turvata pääomansa, paras vaihtoehto on edelleen pääomaturvatut sijoitustuotteet. Siitäkin huolimatta, että näissä sijoituksissa sijoittaja kantaa riskin rahan arvon laskusta.
Pääkaupunkiseudun yksiöt viedään käsistä. Näytöissä käy niin paljon porukkaa, että välittäjällä on harvoin tarpeeksi sinisiä tossuja matkassa. Yhä useammin välittäjän ei tarvitse edes järjestää näyttöä, kun joku haluaa ostaa asunnon summanmutikassa.
Tähän käyttäytymiseen on syy. Tällä hetkellä talletusten tuotot ovat matalia ja osakemarkkinoiden näkymät jossain määrin synkeät. Kiinteistöt tuottavat kohtuullisesti ja niiden arvonnousulle ei näy loppua. Korkean reaaliarvon omaavat kohteet, kuten kiinteistöt, säilyttävät yleensä hyvin arvonsa rahan arvon laskiessa. Mutta ovatko nämä syyt sellaisia, että kiinteistöjä kannattaa ostaa hinnalla millä hyvänsä?
Kiinteistö ei ole turvallinen sijoitus. Ei, vaikka hinnat ovat nousseet vuosikymmentolkulla. Ei, vaikka niiden arvo perustuu reaaliarvoon odotusarvojen sijaan. Maailmanhistoria on täynnä tilanteita, joissa kiinteistöjen hinnat ovat romahtaneet. Japanissa 1980-luvun lopussa, Suomessa 1990-luvun alussa, USA:ssa 2008, Espanjassa 2012 jne.
Usein kuulee sanottavan: ”Helsingin keskusta-asuntoja tarvitaan aina, joten niiden arvo ei voi romahtaa”. On totta, että kiinteistön hinnan ei tulisi pudota alle sen reaaliarvon. Mutta mitä tapahtuu, jos kiinteistöillä käydäänkin kauppaa hintatasoon, joka on kaksi kertaa yli tämän kiinteistön reaaliarvon?
Mistä sitten tietää onko hinnoissa kupla vai ei? Tämä on itse asiassa hyvin yksinkertaista. Jos kaikki haluavat jotain asiaa hinnalla millä hyvänsä, varallisuusarvoon syntyy väistämättä kupla. Oli kyseessä sitten kiinteistöt, teknologiaosakkeet tai tulppaanin sipulit. Vaikeampi juttu on ennustaa, kuinka kauan ja kuinka suureksi tuo kupla tulee kasvamaan.
Jos sijoittaja haluaa turvata pääomansa, paras vaihtoehto on edelleen pääomaturvatut sijoitustuotteet. Siitäkin huolimatta, että näissä sijoituksissa sijoittaja kantaa riskin rahan arvon laskusta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kupla kasvaa niin kauan kuin Helsinkiin on enemmän tulijoita kuin lähtijöitä. Tulijoita riittää niin kauan kuin kaupunki rahoittaa (ulkomaalaisille) tulijoille asumisen maksoi mitä maksoi. Ja rahoittaminen jatkuu siihen asti kunnes veronmaksajat ovat muuttaneet slummiutuvasta kaupungista siedettävämpään ympäristöön ja rahat loppuvat.
> Mistä sitten tietää onko hinnoissa kupla vai ei?
Vertaamalla asuntojen hintoja tulotasoon. Tutkimalla asuntojen hintojen nousutahtia viimeksi kuluneina vuosina. Ja niin edelleen.
Millään järjellisellä mittarilla mitattuna Suomessa ei ole kuplaa. Asunnot saattavat olla kyllä sen verran arvokkaita nyt, että hintojen rajua nousua ei ole odotettavissa (tai sitten on vaarassa kuplan muodostuminen).
mittais laina-ajan takaisinmaksu mittarilla. miltä näyttäis
Totta. Mietin, pitäisikö hinnan sijaan puhua 100% lainalla rahoitetun asunnon lainanhoitokuluista suhteessa tuloihin, mutta en viitsinyt. Sillä mittarilla mitattuinahan asunnot ovat suorastaan halpoja nyt. En tästä huolimatta usko hintojen kovaan nousuun lähitulevaisuudessa.
Mikä kertonee sen, minkä verran ylipäätänsä luotan tällaisiin yksinkertaistettuihin mittareihin. :)
>>Vertaamalla asuntojen hintoja tulotasoon. Tutkimalla asuntojen
>>hintojen nousutahtia viimeksi kuluneina vuosina. Ja niin edelleen.
Juuri näin. Turvallinen valinta yksiasuvalle on seuraava:
Jos asumiskulut on 600 yksikköä kuussa, tulee tulotason olla vähintään 4000 yksikköä. Järkevä hankintakohde on tällöin noin 150 000 yksikköä maksava asunto, jolloin voi varautua maksimissaan 10 takaisinmaksuaikaan.
Nuoren ei kannata näinä aikoina riskeerata enempää sillä tässä on jälleen kovat ajat edessä. Miljonäärit luotiin nykyistä velkasukupolvea kusettamalla mutta siihen velka-joukkoon en itse todellakaan kuulua. Vaan niihin velattomiin miljonääreihin
toivottaa Se Vanha Tuttu kokemuksen tuomalla rintaäänellä. Tulosi kuitenkin pienenevät, muista se. Nämä ja muut tietää myös Esko TUHO-Aho, joka sai kenkää nokialta ja yrittää nyt esiintyä jonkinlaisena "asian"-tuntijana....
Haans, hyvä...
600 yksikköä on käypä vuokra yksiöstä Helsingissä, jos yksikkö on vaikkapa Euron kokoinen.
4000 euroa kuukaudessa tienaavia on kuitenkin vain sellainen 5% (arvaus) työvoimasta. Siis nettona. Bruttotuloilla ei varmaankaan juuri vaikutusta, niitä rahoja kun harva ehtii koskaan näkemäänkään...
Ehdotuksesi siis on, että 5% stadilaisista voisi kuvitella asuvansa vuokralla kantakaupungissa ja loput hakisivat sitten kaupungin kämppiä, muuttaisivat maalle tai muuten vain syrjäytyisivät?
Huoh.
Onneksi tilanne ei ole näin paha. Ja kun taloudessakin merkit näyttävät varsin hyviltä, niin enpä tiedä miksi juuri nyt ei olisi hyvä aika ostaa.
Hyvä että jaksoit lukea Haans-sedän höpinät. Itse en jaksanut mutta sinun kommenteistasi jo huomasin että väärässähän se. taas.