mahdollisuuksien mukaan, mutta! HUOM!! kunnioittaen niiden "henkeä" eikä pilaten niitä jollain sopimattomilla kiintokalusteilla, esimerkiksi.
Pitää osata tehdä hienoo jälkeä, eikä tuhota.
Vanhoissa kerrostaloissa esim. Kalliossa, on paljon puutteita nykyajan asumista ajatellen. Mutta ei kannata tuhota niitä komeita taloja vaan koittaa rempata sisätiloja nykyajan ihmiselle sopivaksi.
Talothan on ulkoapäin ja sisältä myös arvokkaanhenkisiä, menneestä maailmasta. On silmälle miellyttävää katsella komeeta ympäristöä, ihailla niit vanhoja taloja ja niiden ikiaikaista tyyliä, henkeä. Ei noiss neukkukuutioissa ole paljoo ihailemista.
Pitää osata tehdä hienoo jälkeä, eikä tuhota.
Vanhoissa kerrostaloissa esim. Kalliossa, on paljon puutteita nykyajan asumista ajatellen. Mutta ei kannata tuhota niitä komeita taloja vaan koittaa rempata sisätiloja nykyajan ihmiselle sopivaksi.
Talothan on ulkoapäin ja sisältä myös arvokkaanhenkisiä, menneestä maailmasta. On silmälle miellyttävää katsella komeeta ympäristöä, ihailla niit vanhoja taloja ja niiden ikiaikaista tyyliä, henkeä. Ei noiss neukkukuutioissa ole paljoo ihailemista.
Vastaukset 11
Vanhimmat
nii, kertoohan se jostain, että nämä talot on ja pysyy, puutteistaan huolimatta. Miksi niitä ei uhata purkaa?
Koska niissä on sitä jotain. Ne on komeeta stadia!
Ja niitä ei ole ympäröity muovilla!
Eivät kaikki 1920-30l. talot näytä ulkoapäin kauniilta. Kasarmityylisiä yksitotisia rakennuksia tyylittömine pikkuikkunoineen vieri vieressä ja suurin osa taloista vielä ränsistyneitä. Kalliiksi noiden talojen remontointi tulee, sisuksetkin niissä on mitä sattuu mm. lahoavia puuosia, sammalta ja jätettä. Paljon pahemmalta ne näyttävät kuin uudet sinun kutsumasi "neukkukuutiot" ja sisältä vanhat talot usein sopivat vain museokäyttöön.
On muuten ikävä juttu sekin että jos ostaa uuden, hienon ja kalliin remontoidun ullakkoasunnon vanhasta talosta, joutuu osallistumaan kaikkiin vanhan talon remonttimaksuihin ja niitähän vanhoissa taloissa riittää.
ei kaikki, mutta ne alueet joissa on hienon näköisiä rakennuksia, niitä pitää hoitaa hyvin. Kyllä nämä uudetki neukkukuutiot 100 v päästä tarvii remmppaa ja paljon. Mikään rakennus ei pysy kunnossa ilman remontteja ja hoitamista ja kun kyse 100 vuotiaasta, jo ajanmukaistamista myös. Mutta ruman näköisessä ympäristössä ei kukaan halunne asua ja olla.
Luuletko olevasi elossa vielä 100 vuoden päästä? Ainakin oma uusi asuinalue meri- ja luontomaisemineen on paljon viihtyisämpi kuin vanhat kaupunginosat.
no hyvä jos olet tyytyväinen.
Pasilakin oli ennen haluttua paikkaa
Nykyään ei kukaan enää puhu Pasilasta mitään
DDS-stylellä pilattu.
Kunhan energia edelleen kallistuu ja vaatimukset ilmaston suojelemiseen kasvavat, tullaan näiden energiatalouden kannalta toivottomiin talojen kanssa taatusti uusiin ajatuksiin.
Kuten Käpylän 40-luvun kerrostalot: kaksinkertainen enrgiakulutus vaikkapa 60-luvun taloihin verrattuna.
Kestämätöntä. Purettava.
Pukiholvineen.. Vesivahinko yläkerrassa. Piikkaa auki kaikki holvit ja kerää märät sammaleet, laasti pois..
Kyllä vanhassa vara parempi!
Vanhoina hyvinä aikoina käytettiin timanttipinnoituista seinissä, ja talot testattiin että kestivät tavallisimpia kranaatteja, eli 105 mm:n raskaita, ja 80 mm kevyitä heitinkranaatteja. Tai jos joku heitti muutama sata kiloa TNT:tä kellariin, ja räjäytti, ei talo silti sortunut. Hyvää teräsbetonia, ja rakentamista siis.
Elettiin tuolloin toista maailmansotaa edeltävää aikaa, jolloin sota tuoreessa muistossa. Jotkut talot rakennettiin myös lavettien päälle, eli ne voitiin pyörittää. Tämä sen vuoksi että jokaiseen asuntoon voisi jälkiasennuksenna asentaa tykin, jolloin taloyhtiö voisi saada raskaan tykkipatterin talosta, joka myös kestäisi moukarointia. Jokaisesta ikkunasta piippu ulos, ja asunnon asukas hulehti tykin hullosta ja kunnostapidossa. Taloyhtiön puolesta sai ammukset, joita kerättiin yhtiövastikkeista. Ennen olivat hallituksen puheenjohtajat näissä taloissa rautaa, sillä olivat vähintään reservin kapteeneja, tai majureita, jotka sitten sodan tullessa voisivat komentaa talon asukkaita sotatoimiin.
Nykyään taas uudet talot sortuvat lähes itsestään jo 20 vuodessa, jollei elementtien hiontaa ja saumausta tehdä uudelleen. Ja vellipöksyt asukkaat eivät edes jaksa osallistua talon talkoisiin.
Toisin sanoen: 1900 luvun alun taloissa ohut puuvälipohja, 20-50 luvun taloissa osittain ontto alalaattapalkisto välipohja ja täytteenä sammalta ja jätettä ja äänet kuuluu, huoneistojen väliset seinät on 10 cm ohutta luginomassaa eli kanankakkaa ja äänet kuuluu. Perustuksissa saattaa olla puiset paalut, kuten esim. helsingin hakaniemessä ja ne ovat lahoneet ja mittavia remontteja on tehty.
Tämä on totuus vanhoista jykevistä kivitaloista.