Itse olen elänyt haluttoman naisen kanssa useita vuosia.
En tarkalleen tiedä mistä se voisi johtua, mutta hän ei kaipaa kosketusta mitenkään. Hän ei halua näyttää tunteitaan ei itselleen eikä muille.
Seurustelu aikoina hän ja naimisissa olon alkuaikoina hän oli sopivan aktiivinen. (aiempi nuoruuteni suhde oli nymfon kanssa, joten liika on liikaa).Hän petti kyllä silloin itseään ja minua
Kaksi lasta hän oli halukas tekemään, mutta sen jälkeen hän on lähtenyt seksiin hyvin harvoin.
Materialistiset asiat on hyvin omakotitalo, hyvät autot, hienot lapset, hyvät työt. Itse olen melko OK ulkoisesti, väkivallaton, alkoholia jää hyvin usein viikko/per puoli pulloa punkkua.
Itse haluaisin normaalin naisen. Vaimoni ei tosissaan halua eroa ja minäkään en uskalla jättää häntä lasten kanssa. Pelkään hänen mieleterveytensä järkkyvän. Mikäli olisin varma, että saisin lapset itselleni niin jättäisin hänet.
Varma olen myös ettei haluton ihminen rakasta kaveriaan. Haluttomilla ihmisillä on usein myös henkisiä ongelmia, masennusta, haluttomuutta elämään. Heidän lapsuutensa on usein ollut ongelmallinen.
Itse olen yrittänyt kahdenkeskisillä purjedus retkillä, patikoinnilla, Keski-Euroopan matkoilla, keskustelulla, runsailla kotitöiden tekemisellä, itseni kunnossapitämisellä, kynttilällä ja huomioimatta koko asiaa.
Olenhan minä joskus saanut, mutta viimeksi vaimoni ilmoitti, ettei häntä kiinnosta seksi elämässään.
Olen itse toteuttanut itseäni tänä kesänä parilla maksullisella naisella. Olen myös löytänyt netistä XXL kokoisen rouvan jonka kanssa olen ollut pari kertaa estottomassa seksi suhteessa. Nämä ovat olleet hetken huumaa ja eivät ole tuottaneet tyydytystä, mutta ovat olleet näppärämpi ja halvempi tapa ostaa seksiä, kuin vaimolta.
Jos vielä kävisi niin että eroaisimme niin maksaisin elatusmaksuja lapsista 75.000eur ja vaimoni saisi omaisuttaamme lähes 200.000eur.
Arvioisin että olemme viimeisen 10 vuoden aikana rakastelleet n. 100 kertaa ilman tunnetta. Niin olen maksanut tästä 2750eur / kerta. Täysin tunteeton vertaus, mutta jos olisin itse ollut täysin haluton niin olisi pelastunut meidän perhe.
On mahdotonta ja hyvin alentavaa yritää oikeasti saada toisen haluja syttymään. Olen kerran puhunut jopa perheneuvojasta ja lääkäristä, mutta se oli virhe. Tässä sekoaa koko perhe.
En edes usko itse, että pystyisin enään luomaan aitoa rakastavaa suhdetta kehenkään naiseen.
En välttämättä halua seksiä, muuten kuin ajatuksissani.
En olisi ikinä kirjoittanut tätä jos vaimoni olisi edes kerran kymmenessä vuodessa syttynyt.
Hän ei ole edes mikään unelmanainen, luonteeltaan, pinnallinen, huonohampainen, isoperseinen, pieni rintainen, naamaltaa hieman pöhöttynyt, hieman tyhmä, laiska, nukkuu pitkään.
Enkä usko, että kukaan muu voisi rakastaa häntä kuin minä. En vain halua myöntää itselleni kuinka väärässä olen.
Joku voi sanoa, että hakeudu hoitoon, tee itsemurha, kärsi koira........
Löytyykö muuten ketään kohtalon toveria......
En tarkalleen tiedä mistä se voisi johtua, mutta hän ei kaipaa kosketusta mitenkään. Hän ei halua näyttää tunteitaan ei itselleen eikä muille.
Seurustelu aikoina hän ja naimisissa olon alkuaikoina hän oli sopivan aktiivinen. (aiempi nuoruuteni suhde oli nymfon kanssa, joten liika on liikaa).Hän petti kyllä silloin itseään ja minua
Kaksi lasta hän oli halukas tekemään, mutta sen jälkeen hän on lähtenyt seksiin hyvin harvoin.
Materialistiset asiat on hyvin omakotitalo, hyvät autot, hienot lapset, hyvät työt. Itse olen melko OK ulkoisesti, väkivallaton, alkoholia jää hyvin usein viikko/per puoli pulloa punkkua.
Itse haluaisin normaalin naisen. Vaimoni ei tosissaan halua eroa ja minäkään en uskalla jättää häntä lasten kanssa. Pelkään hänen mieleterveytensä järkkyvän. Mikäli olisin varma, että saisin lapset itselleni niin jättäisin hänet.
Varma olen myös ettei haluton ihminen rakasta kaveriaan. Haluttomilla ihmisillä on usein myös henkisiä ongelmia, masennusta, haluttomuutta elämään. Heidän lapsuutensa on usein ollut ongelmallinen.
Itse olen yrittänyt kahdenkeskisillä purjedus retkillä, patikoinnilla, Keski-Euroopan matkoilla, keskustelulla, runsailla kotitöiden tekemisellä, itseni kunnossapitämisellä, kynttilällä ja huomioimatta koko asiaa.
Olenhan minä joskus saanut, mutta viimeksi vaimoni ilmoitti, ettei häntä kiinnosta seksi elämässään.
Olen itse toteuttanut itseäni tänä kesänä parilla maksullisella naisella. Olen myös löytänyt netistä XXL kokoisen rouvan jonka kanssa olen ollut pari kertaa estottomassa seksi suhteessa. Nämä ovat olleet hetken huumaa ja eivät ole tuottaneet tyydytystä, mutta ovat olleet näppärämpi ja halvempi tapa ostaa seksiä, kuin vaimolta.
Jos vielä kävisi niin että eroaisimme niin maksaisin elatusmaksuja lapsista 75.000eur ja vaimoni saisi omaisuttaamme lähes 200.000eur.
Arvioisin että olemme viimeisen 10 vuoden aikana rakastelleet n. 100 kertaa ilman tunnetta. Niin olen maksanut tästä 2750eur / kerta. Täysin tunteeton vertaus, mutta jos olisin itse ollut täysin haluton niin olisi pelastunut meidän perhe.
On mahdotonta ja hyvin alentavaa yritää oikeasti saada toisen haluja syttymään. Olen kerran puhunut jopa perheneuvojasta ja lääkäristä, mutta se oli virhe. Tässä sekoaa koko perhe.
En edes usko itse, että pystyisin enään luomaan aitoa rakastavaa suhdetta kehenkään naiseen.
En välttämättä halua seksiä, muuten kuin ajatuksissani.
En olisi ikinä kirjoittanut tätä jos vaimoni olisi edes kerran kymmenessä vuodessa syttynyt.
Hän ei ole edes mikään unelmanainen, luonteeltaan, pinnallinen, huonohampainen, isoperseinen, pieni rintainen, naamaltaa hieman pöhöttynyt, hieman tyhmä, laiska, nukkuu pitkään.
Enkä usko, että kukaan muu voisi rakastaa häntä kuin minä. En vain halua myöntää itselleni kuinka väärässä olen.
Joku voi sanoa, että hakeudu hoitoon, tee itsemurha, kärsi koira........
Löytyykö muuten ketään kohtalon toveria......
Vastaukset 18
Vanhimmat
Moi,
Täällä samat ongelmat, mutta olen itse nainen. Tosin en ole mikään nymfomaani..normaali nainen, normaalitarpeet..mutta miestä ei kiinnosta..mies on komea ja upeavartaloinen. Kiusaa, kiusaa..olen yrittänyt usein aloittaa keskustelun aiheesta, mutta hän ei halua puhua koko asiasta ja vain suuttuu..olen nyt kohta kaksi vuotta ollut sitten niin, etten yritä mitenkään painostaa, ajattelin, että asia siten muuttuu, mutta eipä niin muutu.
Kerroit, että vaimosi on ruma..mitä jos hänellä on huono itsetunto ja tuntee häpeää paljastaa itseään..tottakai hän haluaisi tuntea olla kaunis ja haluttava, naisellinen..monesti kun lapsia tulee, katoaa naisen seksuaalisuus pitkäksikin aikaa.
Entä kun mies ei tiedä mitä tehdä elävän ja hengittävän naisen kanssa kahden?
Mies on kuin kuollut. Hänessä ei ole muuta elon merkkiä kuin hengitys. Hän ei koske, ei kopeloi, ei katso, ei puhu... hän ei ole läsnä ja yleensä hän torjuu. Olen havainnut, että hän tyydyttää salaa itse itsensä ja yleensä virtuaali naisen kanssa. Nettiseksi imee hänet tyhjiin. Hänestä ei riitä enää pihahdustakaan oikealle naiselle vierellään. Ja kun, niin silmät tiukasti kiinni ilmeisesti mielikuvia hakien ja suoraan sen kummempia etu- ja jälkikäteisvirittelyjä...
Toihan on totta!
Eihän mies naista tarvi ja jos joskus haluaa vaihtelua niin oikea huora tulee halvemmaksi ja ei sano pää on pipi, menkat, väsyttää eikä myöskään kiukuttele päivittäin.
Tulevaisuudessa on varmasti aitoja virtuaali huoria. Aivan oikea tuntuisa, mutta niiden käyttö ei ole laitonta ja niistä ei saa tautia vaikka ei käytä kumia.
Yes kyllä kelpaa olla mies
"Varma olen myös ettei haluton ihminen rakasta kaveriaan. Haluttomilla ihmisillä on usein myös henkisiä ongelmia, masennusta, haluttomuutta elämään. Heidän lapsuutensa on usein ollut ongelmallinen."
tämä jotenki tökkäsi... että ihan varma olet asiasta?
mitäpäs jos rakkautta löytyy mut ei halua...
inhottavasti yleistät, mieheltäni ei käsittääkseni löydy mitään piirteitä mitä kerroit, mutta halua ei silti ole...
sanot naistasi rumaksi, oletko varma että kynttiläillalliset riittävät? oletko yrittänyt alkaa kehua häntä kauniiksi, etsiä ne piirteet mistä sä pidät tai mihin rakastuit... ehkä nainen aistii sen ettet pidä häntä kauniina/haluttavana??
vaikka ymmärrän "vihasi" haluttomuudesta, mutta vaikutat aika kylmältä ihmiseltä silti....
voisiko tässä olla myös yksi syy että kattoisit ittees peiliin?
No rakkautta on monenlaista.
Voihan vanhemmat rakastaa lapsiaan, lapset vanhempiaan. Samaa sukupuolta olevaa kaveria ei voi rakastaa, jos on hetero.
Ei ole myös ns. luvallista rakastaa naimisissa ollessaan muita eri sukupuolta olevia.
Väitän, että parisuhteessa olevaan rakkauteen kuuluu rakastelu. On tietysti mahdollista että on jokin sairaus että homma on mahdotonta.Mutta seksuaalisesti uskon että kaikki alle 40v parisuhteessa olevat pitäisi pystyä tyydyttämään toisen ja omat halut. Mikäli toista INHOAA toista niin se ei onnistu. Jokaisesta ihmisestä löytyy sen verran itse rakkautta ettei häpeä omaa kehoaan.
Pystyn ajattelemaan ja näkemään vaimonisamana ihmisenä kuinaiemminkin. En oikeasti ajattele rumuutta pahana vaan persoonallisuutena.
Itse en väitä olevani täydellinen missään, mutta en huonokaan. Olen hakenut vikaa omasta päästäni ja ruumiistani. Olen asennoitunut monin eri tavoin vaimooni. En ole häntä ikinä mollannut, hyvä ulkonäkö häviää kaikilta. Olen myös yrittänyt kävelyttää ja kehitellä liikuntaharrastuksia. Poistaa stressiä aiheuttavia tekijöitä. Kerran hän jätti pillerit pois pitkäksi aikaa ja sitten omasta tahdostaan asensi hormonikierukan runsaiden vuotojen takia????
En voi milläänuskoa, että hänellä olisi toinen mieskään. Ei se onnistuisi vuosia oikeasti salassa.
Itse en usko miehen haluttomuuteen. En kehatisi itse torjua ketään naista, josta välitän. Itse tiedän kuinka alentavaa se on toista kohtaan.
Pelkkä ajatuskin rakastelusta ihmisen kanssa josta välitän ja tunnen tuottavani mielihyvää saa minut innostumaan.
Vaimoni kyllä kiihottuu tai on hyvä näyttelijä, mutta rakastelun jälkeenhän ei enäänvaikuta tyytyväiseltä.
Itse olen kerran kokenut kun nainen itki rakastelun jälkeen ja pelästyin mitä nyt niin hän sanoi, että on niin hyvä olo ja on niin onnellinen.
Käyn erittäin vähän paareissa kavereiden kanssa ja sellaisissa paikoissa, että minulla olisi mahdollisuus rakastella tai joutua vaimoni epäilyksen alaiseksi.
Tosin voin ajatella, että olen SIKA, koska petän rakasta vaimoani. Petän mielestäni vain siksi, että tyydytä tarpeeni ja mahdollisesti jonkun muunkin. En varsinaisesti arvosta tai rakasta irtosuhteita. En myöskään hae pelkkää aivojen tyhjennystä vaan pelkkää kosketusta naisen ihoon.
Olen kaikkeen muuhun elämässäni tyytyväinen ja saavuttanut kaikki tavoitteeni, mutta tällähetkellä olen asettamassa hakemassa seuraavia tavoitteita mitä oikeasti haen elämältä.
Olisi vain niin ikävää lähteä purkamaan kulisseja
ja luopumaan lapsistaan, kodistaan ja tuottamaan muille läheisille pettymys.
Vaikeinta olisi joskus selvittää lapsille, että jätin heidät pillun takia.
Toisaalta olen varmasti yrittänyt kaikki hieno varaiset kikat. Onhan välillä ollut hieman riitojakin, mutta ei riita mitään auta, koska varsinaisesta ongelmasta ei voi puhua, jos haluaa riidan loppuvan.
Olen ajatellut että pelkkä katsekkin voisi vastata rakastelua.Puhumattakaan alasti parisuhteessa nukkuminen.Käymme kyllä koko perheen voimalla saunassa ja vaimoni ei käytä uimapukua siellä. Joskus olen nänyt hänen laittavan yöpuvun päälle.
Mukavaa olisi saada tietää miksi, miksi, miksi, miksi???????
En ole ikinä aikaisemmin puhunut tai kirjoittanut ongelmastani minekkään. Nyt ainakin olen huomannut, että tämä on minulle ja vaimolleni suurempi juttu kuin voin ymmärtää.
Ei oikeasti voi toiselle olla niin paha ettei halua toista jos välittää ja kunnioittaa puolisoaan. Miksi miksi,vai onko se elinikäinen kosto jostain.
Mun ex-tyttöystävää oli jollainlailla seksuaalisesti
hyväksikäytetty oliko se ny 6-8 vuotiaana,vai miten,
se vaikutti kyl selkeesti sen käyttäytymiseen...
Tuo on hyvä ja uusi arvio?
Olisihan tuo ehkä tullut varmasti joskus puheeksi tai jotenkin ilmi.
Jos vaimoni olisi kohdannut jotain tälläistä niin se olisi hyvä tietää ja ratkaisu kaikkeen.
Vaimoni vihaa lapsiin sekaantujia yli kaiken ja varoittelee tytärtämme, ettei karkkeja saa ottaa keneltäkään tuntemattomilta. Välillä ehkä niinkin, että olen pelännyt ettei tyttäremme uskalla mennä kohta kouluun tai siten se ei ota edes karkkia minulta.
Itse varon jopa tilannetta, että joudun epäilyksen alaiseksi. Onhan noita varoittavia esimerkkejä ollut julkisuudessa. Onhan asian harrastajia saatu kiinni muutamia,mutta uskon esim. huumeiden,rikollisuuden ja väkivallan olevan todennäköisempi lapsia uhkaava uhka.
Avioero tilanteissahan naiset keksivät mitä tahansa puolisoistaan.
Nii en minä sillä..,en tiiä onko se sit nii hyvä,
tai saati uusi,ajattelin vaa kertoo,et törmäsin
tällaseen,vaik nuori oonki...
Saanko kysyä...miksi aikoinaan menit naimisiin tämän naisen kanssa? Mikä hänessä viehätti?
myös sama tilanne!! Itse pidän seksistä todella paljon ja se mielestäni kuulu parisuhteeseen. Olen myös täysin samaa mieltä siitä että ei voi rakastaa oikeasti,jos ei toista halua. Minullakin on joskus aikonaan saattanut ihme kyllä olla sellainen hetki etten olisi halunnut,mutta rakkaudesta häneen tuotin mielihyvän,jollain toisella tavalla...
Yleensä pienen keskustelun jälkeen,joka nykyään on jo pientä sanaharkkaa,niin seuraavana päivänä vaimoni yhtäkkiä haluaakin ja kovasti nauttii siitä. Minusta se väistämättä tuntuu siltä että säälistä rakasteli. Enkä kovin tiheään ota asiaa esille,turhauttavaa.
Sitä vain ihmettelen mihin se halu voi kadota. Siksi minä ainakin hänet otin vaimokseni,koska monta vuotta pidimme samoista asioista ja rakastelu oli ihanaa. Nykyään olen jo niin erkaantunut,että ei tiedä uskaltaako koskea,kun hän varmaan aattelee: että taas se haluaa...
Sekin on ihmeellistä miten hän niin kovasti muistaa mainita,että kuin ihana olen ja kuinka kovasti hän minua rakastaa. Minä vain pelkään sitä päivää ,kun minä vastaan että en jaksa enään muistuttaa asiasta ja odottaa päivää parempaa,vaan rakkauteni sinuun on loppu......!!
Oli hän kiinnostava ihminen joskus ja halut kohdallaan. Sain seksiä riittävästi. Se vain loppuu ajankanssa. Hän oli huoliteltu, kiltti, kiinnostava, sopivan rauhallinen. Vaimoni kyllä enemmän hosui kihloihin menoa, naimisiin ja lapsia. Väitti etten halua häntä, mutta ajatukseni oli, että jos hän on valmis olen minäkin. En näe muita ongelmia suhteessamme, kuin haluttomuuden. En oikeasti pidä vaimoani vastenmielisenä, vaikka rakkauteni on häviämässä ja olisimme eronneet jos meillä ei olisi lapsia.
Mainitsin että edellinen pitempi nuruuden rakkaus oli Nymfo. Hän halusi aina ja ehkä osoitti omistuksensa. Ei siinä aina mitään tunnettakaan ollut ainakaan minun puoleltani.
Tosin tästä on 15-vuotta ja olihan välissä muutama muukin ei vakava seurustelu juttu.
Väittäisin etten ole itsekäs vaan liian paljon muut huomioon ottava.
Voisin kuvitella itseni loisto kumppanina minua ymmärtävälle naiselle. Olen kyllä melko rikki henkisesti ja haen kyllä vikoja itsestänikin.
Uskon kyllä että kohta minä teen tilanteelle jotain. Tälläistä ei voi olla loppuelämä.
Olen joskus kuullut vanhemman impotentin suusta, että kyllä mieli tekee niin vitusti. Vehje vaan ei toimi.
Jos olisin naimisissa, niin ulkoisten tuntomerkkien perusteella voisin epäillä että puhut minusta...
Olet oikeassa siinä, että masennus aiheuttaa haluttomuutta. Se, ettei hän halua itseään edes koskettavan, voisi viitatakin joihinkin lapsuuden ongelmiin.
Itse olen kuitenkin vaikeinakin päivinä seksiin myöntynyt ainakin useimmiten, koska rakastan kumppaniani ja haluan silti tehdä hänet onnelliseksi. Ajatus, että hän jättäisi siksi kun ei saa, masentaisi vielä enemmän.
Jos hänellä on alemmuuskompleksi, niin yhtäkkinen kehuskelu ulkonäöstä on liian läpinäkyvää ja loukkaavaa (oma kokemus). Etsi jotain muuta kehuttavaa, mainitse ihan ohimennen vaan jostain mitä hän on tehnyt hyvin tms. Mieliala nousee vähitellen, se voi viedä kauan.
Tuli mieleen myös ajatus että hän tahtoi lapsia, muttei miestä. Nyt kun olet hommasi hoitanut, olet tarpeeton. Näitäkin naisia on, yksi ystävänikin on ihan suoraan sanonut että otti ukon vain lasten takia. Suunnitteli välillä jo jättämistäkin, mutta lastenhoitajalle on näemmä ollut vielä tarvetta.
Paha juttu, kun hän itse ei halua apua. Ei toista voi terapiaankaan pakottaa.
Jos ette erotakaan voi, niin ei sinulla taida olla muita vaihtoehtoja kuin tuo vieraissa käynti, niin väärin kuin se onkin. Jos saat edes oman mielenvirkeytesi säilymään sillä.
Tuli mieleen että jospa suhteessa on yliannostus romantiikkaa ja suunnitelmia? Seksistäkin tulee ajanmyötä pelkkää rutiinia...jospa hän on joskus kohteliasuudesta näytellyt orkkuja tms. mutta ei ole todellisuudessa oikeasti tullut tyydytetyksi. Tällainen kyllä ennenpitkää puuduttaa ja ei totisesti tee mieli jauhaa aina samaa rataa..
Rakastaminen ei silti ole kiinni haluttomuudesta!
Eipä paha tili ole tiedossa muijallasi. Tuskin oloasi helpottaa, mutta et todellakaan ole ainoa vedätyksen uhri. Näitä riittää vaikka kuinka paljon. Tiedän tapauksen, jossa eka vaimo vei puolet miehen omaisuudesta ja "siirsi" ukon ystävälleen, joka vei loputkin. Vaimosi haluaa eroon sinusta, mutta ei uskalla itse erota vaan odottaa, kunnes pinnasi katkeaa. Tässä vaiheessa on ilmeisesti turhaa puhua avioehdosta?
"Jos vielä kävisi niin että eroaisimme niin maksaisin elatusmaksuja lapsista 75.000eur ja vaimoni saisi omaisuttaamme lähes 200.000eur.
Arvioisin että olemme viimeisen 10 vuoden aikana rakastelleet n. 100 kertaa ilman tunnetta. Niin olen maksanut tästä 2750eur / kerta."
Minulla aivan sama juttu. Pariterapiassa kun tulin asiasta maininneeksi, niin minua pidettiin aivan asiattomana eikä siellä kuulemma ollenkaan käsitellä moisia asioita vaan oikeita ongelmia miehillä kuulemma on muitakin keinoja tyydytyksne hankkimiseen. No nytpä otakin eron ja olen tulossa hemmetin onnelliseksi, kun saamattomuus on vain itsestäni kiinni.
Kyllä kuulkaa korpee. Ensimmäisen kirjoittajan tarina on minun tarinani. Lisäksi minä vielä kerron jatkuvasti vaimolleni, miten paljon rakastan häntä, katson häntä ihailevasti, kosketan, hyväilen himoiten ja ilman himoa......
Silti, ei juuri koskaan.... Lähes joka ilta nukahdan hirveään mieltäkääntävään vitutukseen. Vuosikaudet olen jaksanut päivittäin toivoa ja uskoa että josko tänään. Mutta kun ei. Jos joskus, niin suoraan asiaan, vain yhdyntä, ei esareita eikä viipyileviä kainalossa oleskeluja. Ehei, ylös ja pesulle ettei haise tai lakanat tuhriudu. Silloin harvoin kun, niin aina sängyssä ja sama asento. Ei mitään muuta. Voiko puutteeseen ja siitä johtuvaan vitutukseen kuolla?????????
Eilen illalla päätin että en koske enää sormelanikaan vaimooni ja muutan toisen huoneeseen nukkumaan. Mä en jaksa enää seksitöntä elämää !!!!!!!!!1
Näitä kun lukee, tekee mieli vetää ranteet auki.
Ihan sama tilanne on mulla, elatusmaksuja myöten...silti ei voi kun syyttää itseään. Kaikki merkit oli olemassa siitä että tämä ei toimi.
Päätin silti rakkauden(?) huumassa olla välittämästä niistä.
Vaihtoehtoja on monta, uskallus vaan niitten toteuttamiseen puuttuu. Ainoa oikea ratkaisu taitaa olla se, että lähtee omille teilleen ja elää hetken ihan yksin, miettii asiat kuntoon ja aloittaa alusta.
Sitä vaan jää odottamaan, että jotain tapahtuisi, joku muu ihminen tulisi elämääni, ja vapauttaisi minut...
Itse tunnen olevani elämäni herra, itsevarmuutta löytyy, ja uskallustakin, mutta silti ajatus lähdöstä on jostain selittämättömästä syystä melkein mahdoton.
Naista ei haluaisi vaihtaa, koska ne on kuitenkin(?) samanlaisia, tää pitäs vaan saada toimimaan, mutta millä korjaat naisen?
Paras vastaus jonka oon löytänyt itselleni on se, että oota kunnes kersat on niin vanhoja, että ei tartte maksaa elatusmaksuja, talosta ja autosta en välitä paskaakaan, ne on vaan materiaa.
Toivottavasti löydät itsellesi paremman vastauksen...